LauriHeimonen

Ilmastonmuutos/vaihtoehtoinen strategia

Sipilä totesi pääministeriytensä alkaessa:

 

”Aloitamme uudistustyön hallitusohjelmasta ja työskentelytavoistamme. Strategista johtamista noudatetaan jo lähes kaikille muilla elämänaloilla, nyt oli korkea aika tuoda se myös politiikkaan.”

 

Esimerkkinä Sipilän hallituksen strategisesta johtamisesta on mm. työllisyyden kohoaminen tavoitteen mukaiseen 72 prosenttiin.

 

Strateginen johtaminen vaatii oikeaa ja ajantasalla olevaa tietoa. Kun esim. esim IPCC:n omaksumille ilmaston herkkyystiedoille ei näyttöä todellisuudesta ole olemassa, niiden käyttö hiilidioksidipäästöjen leikkausperusteina ei täytä strategisen johtamisen edellyttämiä arvoja. Tämä tarkoittaa sitä, että Pariisin sopimuksen mukaiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset on lopetettava ja korvattava vaihtoehtoisen strategian mukaisilla toimenpiteillä, joilla voidaan varaututua esim. luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

 

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC YK:n poliitikot ovat perustaneet jo kolme vuosikymmentä sitten, tehtävänään hakea tieteellinen näyttö ihmispereräisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavana pidetylle ilmaston lämpenemiselle. Kun tuolle ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei todellisuudesta näyttöä ollut todettavissa, IPCC turvautui omaksumiinsa, vain hypoteettisina pidettäviin, ilmastomallilaskelmiin perustuviin arvioihin ilmaston herkkyydestä - eli arvioihin siitä, paljonko ilmaston lämpötila nousee ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. Todellisuudesta tehdyt havainnot osoittavat monella tavalla, että IPCC:n arviot ilmaston herkkkyydestä ovat kovin liioiteltuja ja epätarkkoja, jopa siinä määrin, että todellisuudesta tehdyin havainnoin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun ei ole koskaan todettu ilmaston lämpenemistä aiheuttavan: vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostostrendien ja ilmaston lämpötilan muutostrendien todetaankin keskenään korreloivan, havaintojen mukaan ilmakehän hiililioksidipitoisuuden muutostrendit ovat aina seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

 

Nyt uutta hallitusta muodostettaessa hallitusohjelmassa on syytä ottaa huomioon se, että Pariisin sopimukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen leikkausten asianmukaisuus tarkistetaan sillä tavalla, että sen luotettavuuden tai epäluotettavuuden poliittiset päättäjätkin todellisuudessa ymmärtävät eivätkä toimi vain pelkkään uskoon liittyen. Tähän perehtymisen voi aloittaa vaikka omaan puheenvuorooni http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263749-ilmastonmuutosongelmiin-liittyva-vaihtoehtoinen-strategia-otettava-kayttoon liittyen:

 

”IPCC on YK:n poliitikkojen perustama hallitusten välinen ilmastopaneeli, minkä tehtävänä on yksinomaan tieteellisen perusteen hakeminen poliitikkojen ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskomalle, viimeaikaiselle ilmaston lämpenemiselle. Kun sille näyttöä todellisuudesta ei ole ollut löydettävissä, on turvauduttu ilmastomallein saataviin tuloksiin, mihin nykyinen, ilman asianmukaista näyttöä todellisuudesta oleva IPCC:n raporttikin perustuu. Miksi tämä IPCC:n viimeisinkin raportti antaa virheellisen kuvan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotusta, uhkaavana pidetystä ilmaston lämpenemisestä:

 

 - Jo se, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikainen nousu oletetaan perusteettomasti kokonaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi, yksinkin osoittaa IPCC:n raportin epäasianmukaisuuden. IPCC:n omaksumissa ilmastomallilaskelmissa on kehäpäätelmiin perustuen oletettu, että viimeaikainen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä aiheutuva. Kun taas luonnonlakien mukaan kaikki hiilidioksidipäästöt lähteistä ilmakehään ja kaikki hiilidioksidiabsorptiot ilmakehästä hiilidioksidinieluihin yhdessä, luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutuessaan, määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Jos tällöin nuo päästöt ovat suurempia kuin nuo absorptiot, kuten viimeaikoina on ollut, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kun viimeaikoina hiilidioksidin kokonaispäästöissä ihmisperäisen hiilidioksidin osuus on ollut korkeintaan luokkaa 5 %, ei ihmisperäisen hiilidioksidin osuus tuossa ilmakehän hiiliioksidipitoisuuden nousussakaan ole ollut kuin korkeintaan luokkaa 5 %.

 - Myös se, että auringon osuutta ilmastomalleissa ei ole asianmuukaisesti huomioon otettu, riittää osoittamaan tämän IPCC:n raportin epäasianmukaisuuden. Ymmärrykseni mukaan IPCC:n omaksumissa ilmastomallilaskelmissa myös auringon osuus perustuu kehäpäätelmin saatuun olettamukseen, mille näyttöä todellisuudesta ei ole. Auringon vaikutus maapallon ilmaston lämpötilaan on avain asia, mutta miten hallitsevasti se erilaisiin maapallon ilmaston lämpötilamuutoksiin vaikuttaa vaatii oman selvityksensä. Noin 100 miljoonan vuoden takaisesta liitukaudesta tähän päivään asti auringon aktiivisuus on ollut lievässä nousussa. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt maapallon ilmaston lämpenemisenä, kun ilmaston lämpötilaa sinä aikana ovat hallinneet mannerliikunnot muuttamalla valtamerien muotoa niin, että sekä valtamerien pintavesi ja ilmaston lämpötila ovat olennaisesti jäähtyneet. Tällä hetkellä päiväntasaaja-alueella lämpötila on pari astetta matalampi kuin liitukaudella, ollen polaarisilla alueilla jopa 20-40 C-astetta liitukautta alempia. Viimeisen 800 000 vuoden aikana, jääkausiin ja niiden välisiin lämpimiin kausiin liittyen, aurinko on maapallon ilmastoa hallinnut sen mukaan, miten kaukana maapallo elliptisellä radallaan auringosta on ollut. Nykyisenä Holoseeni-nimisenä lämpimänä kautena on todettavissa, että ilmaston lämpötilamuutoksia hallitsevat lähinnä auringon aktiivisuusmuutokset, mistä esimerkkeinä ovat mm. ns. pienijääkausi ja sitä edeltävät keskiajan ja sen jälkeiset, nykyajan lämpimämmät ilmastot. Ilmaston nykyinen lämpeneminen selittyy lähinnä auringon aktiivisuusmuutoksiin liittyvillä El Niño-ilmiöillä.

 - Kolmas epäasianmukaisuus tulee siitä, että missään ei ole ilmaston lämpenemistrendien todettu todellisuudessa seuraavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendejä. Sen sijaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendien on aina todettu seuraavan ilmaston lämpenemistrendejä. Esimerkiksi viimeisen parin vuosikymmenen aikana ilmaston lämpötilan ei ole todettu nousevan, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousuaan jatkanutkin. Niinikään sateliittimittauksin on todettu, että ilmaston lämpötila ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun aiheuttamana ole noussut, vaan se, mitä ajoittaista lämpenemistä on tapahtunut, johtuu auringon aktiivisuuteen liittyvistä El Niño-ilmiöistä.

 - Neljänneksi on vielä syytä todeta, että IPCC:n omaksumilla ilmastomalleilla ei ole pystytty ilmaston tulevia lämpötiloja asianmukaisesti ennustamaan eikä menneitä lämpötiloja kunnolla arvioimaan. IPCC perustaa arvionsa ns. ilmastoherkkyteen eli siihen, paljonko ilmaston lämpötila nousee ilmkehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. Kun IPCC:n omaksuma arvio ilmaston herkkyydestä on luokkaa 3 C-astetta, asiaan tarkoin paneutuneet tutkijat pitävät sitä epätarkkana ja liioiteltuna jopa siinä määrin, että todellisuudessa ilmaston herkkyys on niin vähäinen, ettei sitä voi erottaa nollasta. Tähän nolla- arvioon itsekin yhdyn sen perusteella, että missään ei ole todettavissa ilmaston lämpötilan muutostrendien seuraavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendejä, ja vaikka niin olisikin, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen 5 %:n osuus viimeaikaisessa hiilidioksidipäästöjen kokonaisnousussa on niin vähäinen, että sitä on vaikea todellisuudessa havaita.

 

Viittaan lisäksi kommentteihini 

https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558 ja

https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992 .”

 

On vielä syytä viitata Matti Virtasen kirjaan Ilmastopaniikki, mistä mielestäni hyvin käy ilmi se, että todellisuudesta ei ole näyttöä löydettävissä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavalle ilmaston lämpenemiselle.

 

Yhteenvetona haluan todeta, että näytön jatkuvan puutteen vuoksi vastaisuudessa on joka tapauksessa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksista - vain menetyksiä tuottavina - luovuttava. Poliitikkojen on ymmärrettävä, millaisen vastuun he tästä ottavat, jos Pariisin sopimusta ei ajoissa peruta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Tässä lyhyt YouTube video (3,5 min) professorien keskustelusta CO2 pitoiisuuksista historian saatossa
https://youtu.be/mqejXs7XgsU

Jään tilavuus Arktikalla suurempi kuin 2016 ja 2017, hivenen pienempi kuin 2018
http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php

Lämpötila 80 leveysasteen pohjoispuolella ollut hyvin lähellä normaalia tänä talvena. Viime talvi 2018 oli huomattavasti lämpimämpi.
http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php

Tyynen meren puolella ollut huomattavan lämpimää, joten jään laajuuskäyrässä tämän vuoksi huomattava alentuminen Arktikalla. Paikallisen mikroilmaston muutokset (El Nino) ’vääristävät’ kokonaisuutta. Esim täällä olevalla ”Arctic Sea Ice Extent” kaaviossa
http://nsidc.org/arcticseaicenews/

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Maantieteilijä Mstti Virtasen ILMASTOPANIIKKI käyttää höpöasiantuntijoita:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/273...

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Siis ymmärsinkö oikein, että nuo kursivoidut kohdat ovat kirjasta ja siinä on viitattu Ollilan "tutkimuksiin"? En ole itse kirjaa lukenut, enkä kyllä tule lukemaankaan, mutta jos tuo on totta, niin on kyllä aika huolestuttavaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Heh, jos kirjassa noin sanotaan sen on pakko olla parodiaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Laajempi ote Matti Vjrtasen kirjasta ILMASTOPANIIKKI:

Hiilidioksidin lämmitysvaikutus pienenee joka tapauksessa logaritmisesti pitoisuuden kasvaessa: jokainen kaksinkertaistuminen aiheuttaa teoriassa saman verran lämpenemistä: jos ensimmäinen kaksinkertaistuminen 0,03 prosentista 0,06:een nostaa lämpötilaa Ollilan laskemat 0,6 astetta, seuraava kaksinkertaistuminen 0,06:stä 0,12 prosenttiin nostaa sitä taas enintään 0,6 astetta, vaikka absoluuttisesti pitoisuus kasvoikin kaksi kertaa niin paljon kuin ensimmäisellä kierroksella.
Luonnossa hiilidioksidipitoisuudet ovat IPCC:n mukaan alkaneet vaikuttaa havaittavasti lämpötilaan vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun polttomoottorivetoinen teollistuminen pääsi vauhtiin ja maailmantaloudessa alkoi ennennäkemätön kasvu.
Jostain syystä lämpeneminen kuitenkin pysähtyi 1950–1970-luvuilla, ja kääntyi jopa laskuun. Ollilan mielestä tämäkin osoittaa, että IPCC on ymmärtänyt hiilidioksidin ja lämpötilan välisen suhteen väärin. Oletus hiilidioksidin hallitsevasta vaikutuksesta on hänen mielestään ”keksitty juttu”.
”Minun laskelmieni mukaan hiilidioksidin lämmitysvaikutus on toistaiseksi luokkaa 0,25 astetta, eli suurin piirtein kolmasosa siitä, mitä IPCC laskee.”
Sekin on kuitenkin selvästi yli nollan, ja jos lämpeneminen jatkuu, niin myös Ollilan arvio voi
nousta lähelle IPCC:n haarukan alarajaa.
”Kyllä, koska IPCC on pannut ne rajat niin kauhean leveälle. Se tavallaan mitätöi omat tutkimustuloksensa vetämällä niin isot rajat, että sinne mahtuu mitä vaan. Se pelaa varman päälle.”

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #12

12. Matti Virtasella on tuskin hajuakaan hiilidioksidin vaikutuksista, hän poimii tietojaan jonkun yksittäisen tutkijan haastattelun perusteella, joka on saanut hänet vakuuttuneeksi. Tuskin Ollilan ”tutkimuksilla” on osuutta Matti Virtasen kirjaan, kuka tietää. Mutta kuitenkin, aika hömpältä vaikuttaa ja aihe on mitä kaupallisin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #13

Matti Virtanen on koulutukseltaan maantieteilijä ja on hömppäjärjestön ILMASTOFOORUMI aktiivijäsen.

https://ilmastofoorumi.fi/
https://ilmastofoorumi.fi/ilmastonmuutos/ilmastosk...

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #12

Mielenkiintoista. Ymmärrän kyllä, että kyse on kohukirjasta, jossa faktat ovat ihan toissijainen juttu. Silti kirja olisi voinut saada edes jotain näennäistä vakuuttavuutta, jos sitä varten olisi jaksettu etsiä kunnollisia asiantuntijoita tai kritiikkiä, jota ei parin minuutin asiaan tutustumisella saa kaadettua. Toisaalta taisihan tuo kirja silti tavoittaa kohdeyleisönsä, jotka kirjasta olivat valmiita maksamaan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ilmaston suojelussa Suomi haluaa olla mallioppilas ja näyttää esimerkkiä. Mikäs siinä. Pienetkin asiat merkitsevät, on teema. Hyvä. Minullakin on tähän pieni säästövinkki.

Hyvät jalankulkijat, kun ylitätte suojatietä, ette varmaankaan ole tietoisia siitä, kuinka paljon tulee lisää CO2 ym. päästöjä siitä kun auto pysähtyy ja joutuu uudelleen kiihdyttämään ajonopeuteen.

Teiltä, hyvät jalankulkijat vaadittaisiin hieman joustavuutta ja pelisilmää. Jos esim. 5 auton letka pysähtyy siksi, että säästätte ajastanne 5 sekuntia, aiheutatte tietämättänne huomattavan hiilijalanjäljen. Olkaa siis mallioppilaita tässäkin asiassa.

PS; kun täydessä lastissa oleva sorarekka (40tn) kiihdytetään nollasta 40 km/t dieseliä palaa reilusti. Siitä huolimatta suojatieoikeus on pyhä asia, josta ei voi luopua mitättömän ilmaston vuoksi. Monille se 5 sekunttia on tärkeämpi. Kyl jotai pitäis tehdä, sanos Mauno.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Jo se, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikainen nousu oletetaan perusteettomasti kokonaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi, yksinkin osoittaa IPCC:n raportin epäasianmukaisuuden."

Ei sellaista oleteta missään.

Hiilidioksidipitoisuus nousee myös silloin kun ilmasto lämpenee. Sitä ilmaston lämpenemistä edesauttaa taas juurikin se hiilidioksidi mitä ihmiset ovat lisänneet.

Hiilidioksidi todistettavasti lämmittää ilmastoa ja se mikä tuossa merkitsee on se ylimääräinen hiilidioksidi mitä ihmiset tuottavat, ei ne luonnon muut syklit mihin ei voida vaikuttaa.

"Kun tuolle ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei todellisuudesta näyttöä ollut todettavissa"

Kyllä on.

Nyt on paljon lämpimämpää kuin vuonna 1850, tai lämpimämpää kuin vuonna 1630. Myös lämpimämpää kuin vuonna 1960.

Nuo ovat olennaisia vuosilukuja kun vuonna 1630 auringon aktiivisuus oli vastava kuin nyt. 1850 oli teollistuminen alkanut ja 60-luvulta lähtien alkaa olla parempaa mittausdataa.

Jos väittää että ihminen ei tätä aiheuta vaikka todistettavasti tiedetään hiilidioksidin lämmittävä vaikutus ja se että ihminen tuottaa hiilidioksidia niin sitten pitäisi todistaa että mistä se syy johtuu.

Sinulla on todistustaakka vaihtoehtoteorioille.

"jopa siinä määrin, että todellisuudesta tehdyin havainnoin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun ei ole koskaan todettu ilmaston lämpenemistä aiheuttavan"

https://en.wikipedia.org/wiki/Geologic_temperature...

Millä havainnolla kumoat satoja miljoonia vuosia tutkittua havaintoihin perustuvaa maailmanhistoriaa?

Sinulla on noille väitteille todistustaakka. Voit aloittaa vaikka selittämällä tämän: https://en.wikipedia.org/wiki/Permian%E2%80%93Tria...

"Kun viimeaikoina hiilidioksidin kokonaispäästöissä ihmisperäisen hiilidioksidin osuus on ollut korkeintaan luokkaa 5 %, ei ihmisperäisen hiilidioksidin osuus tuossa ilmakehän hiiliioksidipitoisuuden nousussakaan ole ollut kuin korkeintaan luokkaa 5 %."

Se 5% on ylimääräistä kiertoon tuotua hiiltä mikä lämmittää ja lämmittävä vaikutus nostaa lisää hiilidioksidipitoisuutta.

Hiilidioksidipitoisuuden lisäksi vaikuttaa se kierrossa olevan hiilin määrä. Planeetan historiasta tiedetään että sillä on merkitystä.

"Viimeisen 800 000 vuoden aikana, jääkausiin ja niiden välisiin lämpimiin kausiin liittyen, aurinko on maapallon ilmastoa hallinnut sen mukaan, miten kaukana maapallo elliptisellä radallaan auringosta on ollut."

Kyllä, ja niiden mukaan pitäisi viiletä.

"Nykyisenä Holoseeni-nimisenä lämpimänä kautena on todettavissa, että ilmaston lämpötilamuutoksia hallitsevat lähinnä auringon aktiivisuusmuutokset, mistä esimerkkeinä ovat mm. ns. pienijääkausi ja sitä edeltävät keskiajan ja sen jälkeiset, nykyajan lämpimämmät ilmastot."

Auringon aktiivisuus on nyt alhainen, mennyt vastaavaksi kuin pikkujääkaudella.

Selitä se lämpötilaero nykyhetken ja 1600-luvun alun välillä.

"Neljänneksi on vielä syytä todeta, että IPCC:n omaksumilla ilmastomalleilla ei ole pystytty ilmaston tulevia lämpötiloja asianmukaisesti ennustamaan eikä menneitä lämpötiloja kunnolla arvioimaan."

Niissä ilmastomalleissa olennainen juttu mitä ei pystytä ennustamaan on nopeus miten nopeasti ilmastohakeutuu toiseen tilaan.

Tällähetkellä ilmasto on siirtymässä plioseenikauden ilmastoa vastaavaksi. Jos CO2 pitoisuus nostetaan 1000ppm niin sitten se siirtyy jollain nopeudella paleoseenikauden ilmastoksi.

Muutosnopeutta hidastaa vesi, etenkin jäätiköt kun tiedetään se veden suuri lämpökapasiteetti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Blogisti on valitettavan harhainen uskossaan. Kevään keskimääräiset lämpötilatrendit Suomessa vuodesta 1900 lähtien ovat nousseet n. 1.6 - 3.5°C näihin päiviin. Vastaavana aikana sademäärät Suomessa ovat pysyneet keskimäärin vakiona. Tämä osoittaa, että hydrologinen kierto on pysynyt myös keskimäärin vakiona.

Mistä tämä kertoo?

Se kertoo siitä, että auringon aktiivisuus ei ole lisääntynyt, päinvastoin se on vähentynyt, jolloin auringon aktiivisuuden muutoksilla ei ole ollut mainittavaa vaikutusta vesihöyryn tai veden määrän trendimuutoksiin ilmakehässä, pitkällä aikavälillä.

Se mikä vaikuttaa em. lämpötilatrendeihin, johtuu hyvin selkeästi muista kasvihuonekaasuista ja niiden kumulatiivisista vaikutuksista ilmakehän emissiivisyyteen (ε), kuin vesihöyryn tai veden määrän kumulatiivisuudesta. Tämä myös osin osoittaa, mitä tapahtuu globaalisti.

Keskimääräisiä lämpötilatrendejä ja sademääriä on laskettu regressioanalyyseina, hyödyntämällä IL:n hila-aineistoa.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273...

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

". Kevään keskimääräiset lämpötilatrendit Suomessa vuodesta 1900 lähtien ovat nousseet n. 1.6 - 3.5°C näihin päiviin."

Kyllä lämpötilan nousu on ollut "hurjempaa" . Esim Toukokuu Kaisaniemessä kuumeni vuodesta 1900 vuoteen 1906 yli 5° .

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

6. Mainitsemasi lämpötilan muutos ks. ajanjaksona voi olla vaikkapa +/- 10°C, mutta sillä ei ole mitään merkitystä pitkillä aikaväli-trendeillä regressioanalyyseissä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #7

Ei niin, sadan vuoden aikana toukokuun lämpötila laski Kaisaniemessä 1.7° 1906-2006.
Noista käppyristä saa kaivettua kaikenlaista jännää mutta ei mitään merkittävää trendiä suuntaan tai toiseen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #9

9. Lehtisen olisi hyvä ihan ensiksi ymmärtää, mitä tarkoitetaan trendillä ja regressioilla. Itsehän juuri osoitit, että käppyröistä löysit 100:n vuoden laskevan trendin, -tosin IL:n mittaus-aineistossa sellaista ei ole.

Alla olevassa blogissa graafin 1 data on poimittu graafissa 2 olevasta IL:n punaisesta käyrästä, josta on otettu regressioanalyysi graafiin 1. Eli käytännössä graafi 1 ja IL:n punainen käyrä graafissa 2 on sama käyrä, joka osoittaa nousevaa trendiä 1.822°C, vuodesta 1900 vuoteen 2017.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #9

Thames joen jään paksuus talvisin on aika hyvä trendi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset