LauriHeimonen

Ihminen ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua hallitse

Jouni Aro viittauksessa http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263324-antropogeeninen-ilmaston... kirjoittaa:

 

”Miten tämä asia, ettei ihminen ehkä pystykään vaikuttamaan ilmastoon muuttaa suhtautumistamme juuri julkaistuun IPCC:n raporttiin? Ainakin sen merkitys pienenee, ihmiskunnalla on muita ongelmia kuin ilmastonmuutos, jotka nyt asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin kun tämä ilmastonmuutos olisikin pääosiltaan luonnollinen. Toimenpiteetkin varautumisten suhteen ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden osalta asettuvat uuteen valoon. ”

 

Olen itsekin näillä sivuilla todennut, että Pariisin sopimuksen perusteena olevan IPCC:n raportin kumoamiseen kaikessa yksinkertaisuudessaan riittää se, kun todetaan, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät viimeaikaistakaan ilmaston lämpenemistä hallitse. Perusteluiksi riittävät jo seuraavat kaksi maallikkojenkin helposti ymmärrettävää asiaa:

 

 - Afrikan kuivilla savanneilla päiväsaikaan ilmaston lämpötila maanpinnan tasolla voi olla jopa 70 C-astetta, kun taas yöllä se voi mennä jopa pakkasen puolelle.Tämä ymmärrettävästi osoittaa, että ilmakehän viimeaikainenkaan hiilidioksidipitoisuus kasvihuonekaasuna ei ilmaston lämpenemistä voi hallita.

 - Ilmakehään hiilidioksidilähteistä tulevat hiilidioksidipäästöt ja ilmakehästä hiilidioksidinieluihin menevät hiilidioksidiabsorptiot, luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutessaan, yhdessä määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Kun viimeaikoina noissa hiilidioksidin kokonaispäästöissä ihmisperäisen hiilidiokdipitoisuuden osuus on ollut korkeintaan luokkaa 5 %, ei luonnonlakien mukaan ilmakehän hiilidioksidipitisuuden nousussakaan ihmisperäisen hiilidioksidin osuus voi olla kuin korkeintaan luokkaa 5 %.

 

Viittaan lisäksi kommentteihini http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262980-totuus-maapallon-lampene... ja https://judithcurry.com/2017/05/02/nyes-quadrant/#comment-848558 .

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Juhani Vehmaskangas

Lienee kyseenalaistamattakin selvää, että ihmisen toiminnalla on vaikutusta kasvihuoneilmiöön. Siitä voidaan kyllä kiistellä, että minkä suuruinen on ihmisen toiminnan merkitys.

Voisiko ihmisen toiminnalla olla merkitystä siihen jääkö keskilämpötilan nousu alla kahden Kelvinasteen vai ylittääkö sen?

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavalle lämpenemiselle ei todellisuudesta löydy näyttöä. On vain IPCC:n omaksumiin ilmastomalleihin perustuva hypoteesi.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

IPCC sanoo, että ihmisen vuoden 1750 jälkeen tuottaman hiilidioksidin kasvihuonevaikutus lisää auringon lämmitystehoja 1.82 wattia neliömetrille. Tuostahan pääsee, kun maalaa jokaisesta tuhannesta neliömetristä 1-2 neliömetriä valkoisella tai näin talvioloissa, kääntää pihavalon kuupan ylöspäin ampumaan säteilyn avaruuteen.

Jotenkin vain on sellainen tunne, ettei tuonkaan jälkeen verottaja ole tyytyväinen, vaan pitää siltikin ostaa se 100 000 euron Tesla.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Ihmisen toiminnalla ilmaston kautta on terveydelle negatiivisia vaikutuksia vaikka kuinka paljon mutta niitähän ei oteta huomioon ?

Juhani Vehmaskangas

Aivan. Hyvä pointti. Ihmisen toiminta lyhentää ihmisen elinikää.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Lapsuuteni aikoina vanhuksina pidettiin jo 40-50 vuotiaita. Keski-ikä koko ajan kasvaa.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

Suhteellisuudentajua ilmastopolitiikkaan – meidän ei tule itseämme yksioikoisesti syyllistää tai painostaa pahoista teoista, joihin me emme edes yllä osallistumaan

https://www.satakunnankansa.fi/a/201270942?c=15289...

”Suomen hiilidioksidipäästöt ovat 0,07–0,08 prosenttia maailman kokonaismäärästä ja ihmisen aiheuttamista (liikenne, maatalous, teollisuus) 0,0054 prosenttia. Mutta jos me, yhteisvastuuta tuntien, puserramme kaksi prosenttia päästöistämme, se tekee 0,0018 prosenttia maailman taakasta. Näin todisteli Henrik Gräsbeck (Pohjalainen 12.10.).

Tuo on jo niin pieni määrä promillien osia, että onko semmoista olemassakaan. Suomi on puhtaan ilman asteikolla noin sijoilla 2–4.

Ilmastokatastrofi ratkaistaan mahdollisesti Intiassa ja Kiinassa, joissa asuu 2,7 miljardia ihmistä, kirjoittaa Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa.

Meitä on tuohon massaan verrattuna 0,2 prosenttia. Lienee siis aivan sama, millaisen hiilijalanjäljen tänään tallaan popsimalla lihapullia porkkanoiden sijaan.

Vuosina 2006–2016 energian kulutus Aasiassa kasvoi 40 prosenttia. Pääkeinona on hiili. Mutta eikö heillä ole oikeus pyristellä ylös köyhyydestä? 200 miljoonaa intialaista elää – tai on elämättä – vajaalla eurolla per päivä.

Entä ns. rikkaat maat? Esimerkiksi Australia tuottaa puolet sähköstään hiilellä, joka on myös tärkeä vientituote. Saksan sähköstä 35 prosenttia höylätään hiilestä. Kaiken lisäksi Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta vuoteen 2023 mennessä.

Osmo Soininvaara (vihr.) ehdotti pienten ydinvoimaloiden rakentamista, mikä olisikin järkevää.

Kun vanhaa metsää, joka ei enää hiiltä niele, hakataan ja kasvatetaan uutta, se on oivaa ilmastopolitiikkaa.

Ilmastopolitiikka edellyttää akkuteollisuuden kasvua. Siihen tarvitaan nikkeliä, litoniumia ja kobolttia. Kaivosteollisuus ei valitettavasti ole meillä kummoisessakaan suosiossa.

Tulevaisuuden suurimpia ongelmia on väestönkasvu. Nyt meitä on seitsemän miljardia, vuonna 2050 lähes 10 miljardia. Eiköhän se merkitse kulutuksenkin 40 prosentin lisäystä”?

Kirjoittaja on Satakunnan Kansan entinen päätoimittaja.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

#6 siitäkin huolimatta että myrkytetään.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Törmäsin internetin ihmeellisessä maailmassa tälläiseen ihan vahingossa.
https://www.youtube.com/watch?v=Mb_8DJF6Hp0

https://www.weforum.org/agenda/2018/02/bill-gates-...

Eli on tehty läpimurto jossa ilmassa olevaa hiilidioksidia voidaan käyttää synteettisen polttoaineen tuottamiseen joka olisi suoraan toimiva nykyisten polttomoottorien kanssa.

Tosin vielä näyttää että kyseessä on kallis menetelmän, mutta tuotanto olisi paikallista jos prosessista saadaan tarpeeksi hyvä ja litrahinta painettua alas. Pyrkimys siis olisi hiilidioksidi neutraaliin polttoaine tuotantoon tällä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Synteettiset ja itse tehdyt polttoaineet ovat jo nyt litrahinnaltaan halvempia kuin huoltoasemalta ostettu polttoaine. Nykyisellä 1.70 euron hintatasolla voisi tehdä polttoainetta melkein mistä ja miten vain.

Käytännössä suurin ja ainoa ongelma on se, että valtio menettäisi reilusti verotulojaan. Koska sitä ei anneta tapahtua, vaihtoehtoisten polttoaineiden hinta on kalliimpi. Se tietenkin osaltaan jarruttaa kehitystä. Kehitys etenee todennäköisesti vasta sitten, kun halvat fossiiliset polttoaineet alkavat vähentyä kunnolla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset