LauriHeimonen

Suomen Ilmastopaneeli eksyksissäkö?

Politiikkaradio https://areena.yle.fi/1-4457373 :

”Johtaako Pariisin ilmastosopimus jopa sadan prosentin päästövähennyksiin Suomessa?”

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kyllä annetuista lähtökohdistaan perusteli tarvittaviksi esittämiään tavoitteita mielestäni asianmukaisesti. Mielestäni virhe olikin näissä lähtökohdissa: ei ole asianmukaista näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt ilmakehään olisi mikään katastrofaalinen lämpenemisuhka.

 

Pariisin sopimus perustuu hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n omaksumaan ilmaston herkkyyteen – so. ilmastomalleihin perustuvaan arvioon ilmaston lämpötilan noususta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa.

 

IPCC:n omaksuma, luokkaa 3 C-astetta oleva, epätarkka ilmaston herkkyys on vasta hypoteesi, jolle todellisuudesta ei näyttöä ole olemassa, mikä myös jo kyseenalaistaa Pariisin sopimuksen asianmukaisuuden poliitikkojen pitämänä toimivana ratkaisuna.

 

Kun Pariisin sopimuksen mukainen tavoite on ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä leikkaamalla saada ilmaston herkkyys vakiinnutettua alle 2 C-asteen arvoon, tarkasti asiaan paneutuneet tutkijat ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan todellisuudessa siihen ei hiilidioksidipäästöjen leikauksia tarvita. Miksi näin, selviää esim Uuden Suomen puheenvuorostani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254965-varautuminen-luonnollisiin-ilmastonmuutoksiin-ja-saan-aari-ilmioihin-avainasia ”Varautuminen luonnonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin avainasia”. Lainaukseni siitä:

 

Hallitus on perustanut toimintansa strategiseen johtamiseen. Se on Pariisin sopimukseen sitoutuneena jo mm. päättänyt, että kivihiilen käyttö energiatuotannossa kielletään lailla vuonna 2029. Sen syynä on pelkästään uskonvaraisena pidettävä käsitys hiilidioksidipäästöjen aihauttamasta, uhkaavasta ilmaston lämpenemisestä. Asianmukaista näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei ole olemassa. On vain hypoteettisiin ilmastomalleihin perustuvat arviot ns. ilmastoherkkyydestä (so. ilmaston lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa), mikä asiaan tarkkaan paneutuneiden tutkijoiden mukaan on epätarkka ja liioiteltu, jopa siinä määrin , ettei sitä voida nollasta erottaa.

 

Kun ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen tarpeelle, ratkaisuna ilmaston uhkaavaksi uskotun lämpenemisen estämiseksi, ei näyttöä ole, Pariisin sopimuksen osalta asianmukainen, strateginen vaihtoehto on varautuminen luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

 

Mitä energiapolitiikkaan tulee, käytettävissä olevista, fossiilisista polttoaineista luopuminen tulee ajankohtaiseksi vasta sitä mukaa, kun sitä korvaavaa, kilpailukykyistä, vaihtoehtoista energiaa on saatavilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen viesti lyhykäisesti oli hyvin selkeä.

Lisää hiilinieluja, sekä liikenteen järkiperäistäminen, jotta Pariisin sopimuksen mukainen alle 2 - 3°C tavoite saavutetaan n. vuoteen 2050 mennessä.

Tämä jos mikä hyvin yksiselitteisesti kertoo niistä tavoitteista, joihin tulisi ryhtyä.

Se väite, että hiilinielut olisivat vähentyneet esiteollisesta ajasta tähän päivään muuten kuin ihmisen toimesta, olisi hyvin luonnoton väittämä.

Alla olevassa linkissä, tutkijatohtori Risto Makkosen kirjoitus ilmastoherkkyyden arvioinnista ja IPCC:n roolista, Helsingin yliopiston INAR-instituutista.

https://blogs.helsinki.fi/ilmastomuuttaakaiken/tag...

Eli tuumasta toimeen.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Lauri Heimonen on paremminkin reaalisempi ilmastoasioissa. Ei se hiili co2 lämmitä mitään.Kahvit keitetään sähköllä. Mielipiteitä on monta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Kahvit keitetään sähköllä."
Jostain syystä pidin tuota tylynä kommenttina, mutta nauratti silti.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Aihetta liipaten:

"Iäkkäämmät kantavat nuoria enemmän huolta luonnosta, ilmastonmuutos ja roskaantuminen suomalaisten mielestä suurimmat uhkatekijät", ks. alla:

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

- - "Kuudetta sukupuuttoaaltoa ei koeta merkittävänä uhkana

Noin puolet (48 %) suomalaisista kokee olevansa huolissaan Suomen luonnon tilasta, mutta globaalin luonnon tilanteesta huolta kantaa jo yli kaksi kolmasosaa (78 %) vastaajista. Kaikkein eniten Suomen luonnon tilanne huolettaa yli 65-vuotiaita, joista 64 % kokee olevansa melko tai erittäin huolestunut. Alle 25-vuotiaista kotimaan luonnosta kantaa huolta vain 36 % vastaajista, mutta globaalin luonnon tilanteesta jo 73 %." - -

---

Miten me saadaan meidän nuorimmat mukaan? Heitähän tämä kotimaan luonnonsuojelu nimenomaan koskee.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Haluan tässä toistaa tosiasioita, minkä vuoksi - oman näkemykseni mukaan - IPCC:n esittämä arvio ihmisperäisten hiilidioksidipäästojen aiheuttamaksi uskotusta, uhkaavasta lämpenemisestä on täysin perusteeton.

Ensinnäkin YK:n poliitikot perustivat IPCC:n hakemaan puuttuvaa tieteellistä näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston viimeaikaiselle lämpenemiselle.

Koska YK:n poliitikkojen Rion konferenssiin 1992 mennessä varsinaista tieteellistä näyttöä tuolle ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle lämpenemiselle ei ollut olemassa, pidettiin siellä tärkeänä varmuuden vuoksi, kustannustehokkaasti ryhtyä ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä leikkaamaan.

Tästä sitten seurasi Kioto-protokollan mukaisia hiilidoksidipäästöjen leikkauksia, joista ei syntynyt mitään toimiviksi osoittautuvia tuloksia, mutta sen sijaan syntyi vain menetyksiä.

Kun näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei ollut olemassa, asiaa yritettiin lähteä ratkaisemaan ilmastomallien avulla. Siinä osin ongelmana ensisijaisesti näytti olevan tarvittavien tarvittavien parametrien eli muuttujien puuttuminen. Ne sitten oli pakko hakea kehäpäätelmin; näin tapahtui ratkaisevasti esim. ihmisperäisen hiilidiokdipitoisuuden nousun ja Auringon säteilyn vaikutusten osalta.

Vaikka ilmastomallit ilmaston ajankohtaisen lämpötilan osalta näin kohdallaan riittävästi olivatkin, niillä ei pystytty arvioimaan ilmaston menneitä lämpötiloja eikä ennustamaan tulevia ilmaston lämpötiloja. Meillä on hyvin tiedossa, että viimeisen lähes parin vuosikymmenen aikana ilmaston lämpötila ei ole havaittavasti noussut, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousuaan jatkanut. Mallit eivät myöskää ole onnistuneet arvioimaan 19oo-luvun alkupuolen lämpötiloja.

Kun IPCC:n omaksuma ilmaston herkyys perustuu nimenomaan ilmastomalleihin, joihin ei voi luottaa, ei tuota IPCC:n omaksumaa ilmaston herkkyyttä voida hyväksyä myöskään Pariisin sopimuksen perusteeksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Markku Ollikainen on ympäristöekonomian professori Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen osastolla. Hänen kompetenssiin on helppo luottaa, kuten useisiin muihinkin ilmastotutkijoihin niin Suomessa kuin ulkomailla.

Itse asiassa, ainoa oikea keino on tuoda julki oikeata informaatiota ilmaston kehityksestä asiallisesti ja kiihkoilematta ja etenkin suodattaa sellaista informaatiota, joka perustuu vain uskomuksille. Näin saadaan myös nuoret ymmärtämään, mistä todellisuudessa on kysymys.

Kehitys kulkee eteenpäin ja sen mukana myös ympäristö muuttuu alati ja ei suinkaan parempaan suuntaan.

Kuten edellä, ilmastoherkkyys-parametria (ilmaston lämpötilatasapainon muutos hiilidioksidi-pitoisuuden kaksinkertaistuessa) pyritään jatkuvasti haarukoimaan, jotta virhe-marginaali saadaan pienemmäksi. Se takaa paremman lopputuloksen.

Hiilen oksidien lämpövaikutus on jo tiedossa, siitä ei ole epäilystäkään. Kysymys on vain siitä, missä ajassa lämpötila on nousemassa 2 - 3°C ilmastoherkkyys-parametrilla.

Periaatteelliset väittämät ilmastonmuutosta vastaan, jotka eivät perustu luonnontieteellisiin näyttöihin, jäävät vain mielipiteiksi ja marginaaliin.

Jos Heimonen on sitä mieltä, ettei lämpötilat ole nousseet viimeisten 20v:n aikana suhteessa CO2 -pitoisuuksiin, siitä kyllä löytyy hyvin runsaasti täysin päinvastaista reaali-aikaista mittaustietoa. Tutki niitä graafeja ja jätä politiikka vähemmälle.

Ja millä ihmeen muulla tavalla Heimonen määrittelee ilmasto-parametreja, kuin supertietokone-ajoilla?

https://blogs.helsinki.fi/ilmastomuuttaakaiken/tag...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Eräs ilmastoharha on siinä, että ilmastonmuutos (mihin suuntaan tahansa mistä syystä tahansa) muka kohtelisi kaikkia samalla tavalla, vahinkojen ja hyötyjen jakautuessa tasan. Tähän aiheeseen liittyen kirjoitinkin tässä äskettäin vähän provokatiivisesti:
https://roskasaitti.wordpress.com/2018/06/28/monta...

Oikeasti Suomella ei ole mitään hätää ilmastonmuutoksen suhteen. Ennemminkin meidän pitäisi pyytää muilta mailta kompensaatiota, jos alamme tehdä itsellemme vahinkoa, muiden eduksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

7. Olet tietenkin oikeilla jäljillä. Prof. Markku Ollikainen viittasi radiohaastattelussa vahingoista ja hyötyjen jakautumisesta tasan bkt:n mukaisesti. Se on minusta järkevä periaate. Ei pidä ali- tai ylimitoittaa taloudellista suorituskykyä.

Käyttäjän PerttiVirtala kuva
Pertti Virtala

Ilmasto ja sen muuttuminen on enenevästi esillä ja saa jopa maallikonkin innostumaan ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista. Mammuttimainen opus, Climate Change Reconsidered II, näyttäisi tukevan blogistin esittämää linjaa siitä, että CO2 ei olisi se päätekijä, joka ilmastonmuutosta ajaa. Jääpalanäytteiden tutkimuksilla osoitetaan, että lämpötila ei seuraa CO2-kehitystä vaan pikemminkin päinvastoin: CO2-kehitys seuraa lämpötilan kehitystä tietyllä viiveellä. Asia esitetään uskottavan tuntuisesti viitaten useisiin eri puolilla maailmaa tehtyihin tutkimuksiin.

Onko nyt niin, ettei tästäkään perustavaa laatua olevasta asiasta ole ilmastoasiantuntijoiden kesken yhteisymmärrystä? Voisin kuvitella, että tuo jos jokin olisi avaintekijä kun ilmastopolitiikkaa tehdään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

9. Fysiikan perusteissa jo viitataan korrelaatioihon, jotka seuraavat toinen toisiaan. Luonnossa ei ole vain yksi-suuntaisia dominansseja, eikä liioin takaisinkytkentöjä. Toisin sanoen, "kumpi tulee ensin kampia", ei ole itsestään selvyys. Eli kahden eri muuttujan määrällinen suhde ajassa, on oleellista.

(da/db) / t = korrelaatio-kerroin (kovarianssit).

Kun puhutaan kasvihuonekaasuista kuten CO2, se itsessään lämmittää ilmakehää absorboimalla auringosta tulevaa lämpösäteilyä tietyillä aallon pituuksilla. Tästä johtuen, myös ilmakehän vesihöyrypitoisuus lisääntyy. Eli sekä CO2 että vesihöyry yhdessä lisäävät kasvihuone-efektiä.

Toisaalta, vesihöyry pysyy ilmakehässä vain muutamia päiviä tai viikkoja, kun se ylös noustessaan jäähtyy ja tiivistyessään sataa alas. On arvioitu, että CO2 puolestaan jää ilmakehään vaikuttamaan sadoiksi vuosiksi ja joidenkin arvioiden mukaan peräti tuhansiksi vuosiksi. Tämä luonnollisesti riippuu CO2 pitoisuuden kasvusta.

Mutta, CO2 on vain yksi tekijä ilmastopakotteissa. On myös aerosolit jne.

Käyttäjän PerttiVirtala kuva
Pertti Virtala

Ymmärrän kyllä, että myös CO2 vaikuttaa lämpötilaan jossain määrin. Sitähän se paljon puhuttu herkkyysluku (noin 2) taisi tarkoittaa. Mutta minusta on aika selvästi esitetty pitkillä aikasarjoilla tuo lämpötila-ensin-sitten-co2 vaihtelu.

Tässä yksi esimerkki:
CCR II/Chapter 2/: “This contention was challenged by Idso (1989),
who wrote, “changes in atmospheric CO2 content never precede changes in air temperature, when going from glacial to interglacial conditions; and when
going from interglacial to glacial conditions, the change in CO2 concentration actually lags the change in air temperature (Genthon et al., 1987).”

Noita mainintoja on useita eri tutkijoiden tekeminä ja sitä toistetaan toistamasta päästyään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #15

15. Itse asiassa ei ole oleellista, kumpi tulee ensin, vaan kysymys on korrelaatiosta ja myös hystereesistä, joka vaikuttaa viiveisiin: mutta interaktiivisesti, nousu- ja lasku-kulmissa.

On myös otettava huomioon aika-perspektiivi. Luonnossa takaisinkytkennät eivät ole pelkästään joko positiivisia tai negatiivisia, vaan kumpainenkin generoi myös vastakkaisia takaisin-kytkentöjä, joten CO2:n ja lämpötilan välinen korrelaatio vaihtelee.

Yksinkertaistaen. Välillä CO2 seuraa lämpötilaa ja välillä lämpötila seuraa CO2:ta aika-perspektiivissä, joka on äärimmäisen pitkä.

Ilmakehä kokonaisuutena on hyvin kaoottinen ja voimme tehdä analyyseja vain paikallisesti. Se vaikeuttaa globaalilla tasolla olevia ilmiöitä jotka vaihtelevat jatkuvasti ja tämän vuoksi, erehdymme helposti karkeisiin keskiarvoistuksiin luonnossa tapahtuvista anomalioista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Jääpalanäytteiden tutkimuksilla osoitetaan, että lämpötila ei seuraa CO2-kehitystä vaan pikemminkin päinvastoin: CO2-kehitys seuraa lämpötilan kehitystä tietyllä viiveellä"

Kyllä, on tosiasia, että ilmakehän CO2-pitoisuus myös seuraa lämpötilaa luontaisissa, hitaissa ilmastonmuutosprosesseissa. Denialistit tästä jaksavat jankuttaa, vaikka tieto ei ole missään ristiriidassa sen kanssa, että antropogeeniset CO2-päästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

11. Härkönen puhuu osin samasta asiasta, eli korrelaatiosta ja AGW:n vaikutuksesta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Lisätään vielä, että jos 'maallikko innostuu ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista', niin luku-urakka kannattaisi kyllä aloittaa oikeaa tiedettä sisältävästä kirjallisuudesta eikä fossiilisen energiateollisuuden rahoittamasta propagandasta. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen 'Muutamme ilmastoa' on oikein hyvä perusteos, löytyy kirjastoista.

Suosittelen myös Heimoselle.

Käyttäjän PerttiVirtala kuva
Pertti Virtala

No kyseinen opus tuli sattumalta eteen. Siinä viehätti se, että oli käsitelty asiaa aika monelta kantilta. Tosin on se kyllä puuduttavaa luettavaa.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Pertti Virtala, kiitos rakentavasta kommentistasi! Haluan avata näkemyksiäni tässä vielä vähän lisää.

Kun katsellaan, miten IPCC on uskomuksensa ihmisperäisten hiilidioksipäästöjen hallitsemasta ilmakehän hiilidioksipitoisuuden noususta ja sen sen hallitsemaksi uskomastaan ilmaston lämpenemisestä muodostanut, ei koko hommalle löydy näyttöä todellisuudesta.

IPCC:n omaksumassa käsityksessä ilmakehän hiilidioksipitoisuuden nousun syystä uskottiin ensin, että teollisena aikana kaikki fossiilisista polttoaineista aiheutuva hiilidioksidi jää ilmakehään. Kun sitten todettiin, että teollisena aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus onkin noussut vain lähes puolet siitä, mitä sen luultiin nousseen, tämä 'lähes puolet' sitten uskottiin kokonaisuudessaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä aiheutuvaksi, ja lopun ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä oletettiin liuenneen valtameriin.

IPCC on tässä sivuuttanut luonnonlain, minkä mukaan kaikki CO2-päästöt lähteistä ilmakehään ja kaikki CO2- absorptiot ilmakehästä nieluihin yhdessä, dynaamiseen, luonnonlakien mukaiseen tasapainoon hakeutuessaan, määräävät, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Jos CO2-päästöjen kokonaismäärä ilmakehään on suurempi kuin CO2-absorptioiden kokonaismäärä olemassa oleviin nieluihin, niin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kun tällä hetkellä ilmakehään tulevien hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärästä fossiilisista polttoaineista peräisin olevien hiilidioksipäästöjen osuus on korkeintaan luokkaa 4 %, ei hiilidioksidin kokonaisnousussakaan fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin osuus ole kuin korkeintaa tuo noin 4 %.

Tämä jo osoittaa, että vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousu ilmaston lämpenemistä hallisisikin, siinäkin ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen rooli jäisi merkityksettömän vähäiseksi.

Meillä on lisäksi geologisiin ja viimeaikaisiin havaintoihin perustuvia näyttöjä, joiden mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin.

Esimerkiksi viimeaikainen havainto, jonka mukaan viimeisen lähes kahden vuosikymmenen aikana ilmasto ei ole havaittavasti lämmennyt, vaikka ilmakehän hiilidioksipitoisuus on nousuaan jatkanut. Tämä selittyy sillä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa viiveellä nousuaan El Niño- ilmiöiden jälkeen.

Toinen esimerkki on jääkausien ja niiden välisten lämpimien kausien ajalta. Silloinkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendien on todettu seuraavan ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

Kolmas esimerkki on viimesen 100 miljoonan vuoden ajalta, jolloin myös ilmakehän hiilidioksidin muutostrendit ovat geologisten havaintojen mukaan seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrenjejä.

Kaikki tämä osoittaa, että vaikka hiilidioksidi kasvihuonekaasu onkin – niinkuin Svante Arrheniuskin on todennut – sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin vähäinen, että se hukkuu huomaamattomana muihin, voimakkaampiin lämpenemisilmiöihin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

14. Mahd. lyhyesti Heimoselle at al.

Tutustukaa ilmastotieteen perusteisiin ja osoittakaa, että ns. "ilmastoeliitti" on väärässä.

Se onnistuu helpoimmin opiskelemalla ensin kasvihuoneteoriaa n. 15 vuotta ja sen jälkeen voitte julkaista tutkimuksenne alan tieteellisissä julkaisuissa lähdeviitteineen ja reaaliaikaisina todisteina.

Tämän jälkeen teidän tulee vielä osoittaa, että tutkimuksenne selviää tuhansien muiden vastaavien tutkimusten joukosta IPCC:n arvioitavaksi. Jos IPCC katsoo, että tutkimuksenne mahtuu n. 15 parhaan joukkoon, jää vielä jäljelle n. 30 muuta, joiden avulla edellä mainitut 15 voidaan testata.

Jos tutkimuksenne osoittautuu supertietokone-ajon tarkistuksien jälkeen todennäisyydelle n. 60%, olette jo paremmalla puolella (säteilypakote ja ilmastoherkkyys).

Onnea matkaan.

Ps. Lopuksi vielä kysymys Heimoselle.

Mikä ilmakehässä lämpiää?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset