LauriHeimonen

Poliitikot vastuussa Pariisin sopimuksen uskonvaraisuudesta!

Pariisin sopimuksen mukaiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset ilmaston uhkaavaksi uskotun lämpenemisen estämiseksi kyseenalaistuvat jo pelkästään sillä, että ilmakehän nykyinen hiilidioksidipitoisuus kasvihuonekaasuominaisuuksillaan ei ole pystynyt edes estämään viimeaikaisia yöhalloja täällä Suomessa. Oman kokemustaustani pohjalta olen todennut, että noiden yöhallojen uhka ei viimeisen viiden vuosikymmenen aikana ole miksikään muuttunut, vaikka ilmakehän hiilidioksididipitoisuus on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä tietoni perustuu siihen, että olen 1960-luvun puolestavälistä alkaen harrastanut kesäkurpitsojen viljelyä, ja koko ajan on pidetty tärkeänä, ettei kesäkurpitsoja istuteta avomaalle hallanvaaran vuoksi ennen kesäkuun 10. päivää – tänäkin vuonna hallanvaaraa on ollut toissapäivään eli 15.6 saakka.

 

Saman asian ilmakehän nykyisen hiilidioksidipitoisuuden todentamattomasta kasvihuonekaasuvaikutuksesta olen näillä sivuilla jo aikaisemminkin esittänyt, kun Afrikan kuivien savannien ilman lämpötilan olen ymmärtänyt päiväsaikaan lämpenevän jopa yli 70 C-asteeseen mutta laskevan yöllä aina pakkasen puolelle saakka.

 

Amerikassa on jo käyty keskustelu, missä erilaisia näkemyksiä omaavat asiantuntijat esittivät omat perustelunsa käsityksilleen. Yksi näistä keskustelijoista oli emeritusprofessori Judith Curry, jonka sivuilla https://judithcurry.com/2018/05/28/the-debate/#comment-873097 olen itsekin asiaan kantaa etukäteen ottanut:

 

”As anthropogenic CO2 emissions do not dominate the CO2 content in atmosphere, and as even total content of CO2 in atmosphere does not dominate the climate temperature, the influence of CO2 from fossile fuels – and even from other anthropogenic CO2 sources – is so minimal that it cannot be distinguished from zero. This means that cutting of anthropogenic CO2 emissions from any anthropogenic source is unnecessary and causes only losses.”

 

Tämä yhteenvetoni sisältää sen, mitä jo linkissäni http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254965-varautuminen-luonno... olen esittänyt. Eli keskeistä siinä on se, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta hallitsevasti säätele, eikä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousukaan ilmaston lämpenemiseen havaittavasti vaikuta. Tämä myös jo osoittaa, että Pariisin sopimuksen mukaiset, ihmisperäiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset ovat tarpeettomia ja turhina tuottavat vain menetyksiä.

 

Eri näkemyksiä omaavan, amerikkalaisen 'tiedenelikon väittelyssä' 12.06.2018 esittämässään puheenvuorossa Judith Curry mm. totesi:

 

”Even if you believe the climate model projections, there is still genuine disagreement regarding whether a rapid acceleration away from fossil fuels is the appropriate policy response https://judithcurry.com/2018/06/12/the-debate-mann-titley-moore-curry/

 

One side argues that reducing CO2emissions are critical for preventing future dangerous warming of the climate.  The other side argues that any reduction in warming would be minimal and at high cost, and that the  ‘cure’ could be worse than the ‘disease’. ” Katso https://curryja.files.wordpress.com/2018/06/slide14.png !

 

Käännökseni mukailtuna:

Toinen puoli (one side) väittää, että vähenevät CO2-emissiot ovat ratkaisevia ilmaston vaarallisen lämpenemisen estämiseksi tulevaisuudessa. Kun taas toinen puoli (the other side) osoittaa, että mikä hyvänsä (CO2-päästöjä pienentämällä tapahtuva) vähentäminen lämpenemisessä olisi mitättömän pieni ja kustannuksiltaan korkea, ja että 'hoito' voisi olla huonompi kuin 'sairaus'.

 

Kun Pariisin sopimus perustuu pelkästään IPCC:n omaksumiin, hypoteettisiin ilmastomalliarvioihin, ilman näyttöä todellisuudesta, poliitikkojenkin tulee ymmärtää, että sen mukaiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset eivät ole toimiva ratkaisu!

 

Olen näillä sivuilla yhteenvetonani jo useampaan kertaan todennut, että vain menetyksiä tuottavista hiilidioksidipäästöjen leikkauksista on syytä luopua ja siirtyä vaihtoehtoiseen strategiaan, minkä sisältönä on luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ilmastonmuutos sopii jokaiseen huuhaa bisnekseen tukijalaksi. Ilmatieteen laitoksen tutkijat syöttävät uhkakuvia vedenpaisumuksen tulosta, jäätiköt sulaa ym. Kiribati hukkuu, ilmastopakolaiset ahdingossa.
Tänään oli tätä propagandaa taas lehdet täynnä.

Tuulivoima teollisuus taputtaa ja lisää tuotantoa, suurempia,korkeampia jne. ja kansa rahoittaa, kun presidentti on ilmastonmuutoksen todennut olevan totta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vielä kun pystyisi perustelemaan miten tuulimyllyillä vaikutetaan ilmastonmuutokseen. Montako veronmaksajen kustantamaa tuulimyllyä Suomeen tarvitaan että Kiribati pysyisi pinnalla?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Makkoselta taas silkkaa tyhmyyttä soveltavaa kommentointia.

Tuulimyllyihin, aurinkopaneeleihin ym. muihin energialähteidensä itsensä osalta päästöttömiin ja ilmaisiin energiantuotantomuotoihin satsaamisen voi ajatella olevan osa ihmiskunnan suorittamaa tuotekehitysprojektia, reagointina havaittuihin ongelmiin.

Koskaan ei tuotekehitysprojekteihin lähdettäessä tiedetä varmuudella, tuleeko lopputulema olemaan menestyksekäs. Joskus vaikeiden reunaehtojen hallitsemassa asetelmassa joudutaan tyytymään ajatukseen "tehdään voitavamme, haetaan väliaikainen ja tyydyttävä ratkaisu, ja otetaan kokemuksista hyöty jatkossa tehtävien kehitystöiden ja ratkaisujen pohjana."

Veronmaksajien rahojen käyttämisen em. kaltaisiin tuotekehitysprojekteihin tukien ym. muodossa voi ajatella olevan vastine yritysten tuotekehitysmäärärahoihin. Tuotekehitysinsinöörinä minulle on enemmän kuin tuttua osan tuotekehitysrahoista valuminen liki väistämättä ja tyypillisesti, syystä kuin muistakin, hukkaan.

Yhteiskunnalliset tuet ovat kenties aina luonteeltaan ongelmallisia, ja niitä harvemmin saadaan vaikutuksiltaan tehokkaiksi ja tuskin koskaan haittavaikutuksista vapaiksi.

Tällaisten kansakuntien ja ihmiskunnan suorittamien tuotekehitysprojektien erityispiirre on juuri veronmaksajien rahojen käyttäminen, mikä luonnollisesti avaa ovet populistisen yksinkertaiselle ja lyhytnäköiselle argumentoinnille.

Yhtä lyhytnäköiselle kuin on ihmiskunta muutoinkin ollut ajautuessaan nykyiseen tilanteeseen, johon nyt yritetään reagoida, perälaudan ollessa jo nenukkimme ulottuvilla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Koskaan ei tuotekehitysprojekteihin lähdettäessä tiedetä varmuudella, tuleeko lopputulema olemaan menestyksekäs."

Ajattelitko Toivonen mitään ennen kuin kirjoitit älyttömyytesi?
Tuulimyllyjä on ollut satoja vuosia, idioottikin tietää jo lähtökohtaisesti ettei näillä ilmsstonmuutokseen vaikuteta, mutta Suomen ainoa strategia ilmastonmuutosta vastaan on rakentaa veronmaksajien kustannuksella tuulimyllyjä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #5

Kaiken taloudellisen tappion lisäksi tuulivoimalat ovat ilmastonmuutosta lisäämässä. Tarpeettomia suuria avohakkuita metsään ja hiilinieluja poistuu turhan takia.

Rahaa ilmastonmuutos verukkeella, se on lyöty Suomessa eduskunnan ja median toimesta läpi koko viranomaisvalvonnan.
Eikä edes terveys haitat vaikuta, suurimmat vaan ja rakennusluvat saa viimeistään KHO:n kautta.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #6

"Tarpeettomia suuria avohakkuita metsään ja hiilinieluja poistuu turhan takia."

Onpa huojentavaa nähdä tällaista huolenkantoa avohakkuiden vaikutuksista, suomalaisen henkilön taholta.

Ja nimenomaan tarpeettomien. Miksi ihmeessä Suomessa niin usein ja tarpeettoman laajasti hakataan metsää myös moottoriteiden ja niiden piennaralueiden kuten myös parkkialueiden alta, kun moottoriteitäkin voitaisiin toteuttaa huomattavasti kompaktimmalla tavalla kuten Saksassa ja Ruotsissa?

Suomalaistenhan vielä voi olettaa olevan menestyksekkääksi tiedettynä rallikansana taitavia kuskeja, joten miksi suotta tehdä ajoväylistä ja parkkialueista lähinnä autokoulun ensimmäisiä oppitunteja ottavalle soveliaan laajoja?

Hieno asia, että ajat selkeästi ovat muuttumassa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #8

Tuulivoimaloiden takia avohakkuut ovat turhanpäiväisiä, yhtä turhia kuin ne tuulivoimalatkin.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #9

Tasokkaat argumentit, joten noin asian varmasti täytyy olla.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #10

Jep, hukkaan heitettyä verorahaa ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille.

Moottoritiet olisivat länsirannikolla myös tarpeen, rahan puutteen takia ei niitä tänne ole tehty. Tiet ovat nyt huonosti hoidettuja, ei riitä valtion rahat tarpeelliseen kun huuhaa kuorii kerman päältä.

Ei Suomeen mitään varmuuskopiota sähköntuotantoon tarvita. Perusvoima ja säätövoima riittää, tuulivoima ei ole kumpaakaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #12

Olen länsirannikolta itse kotoisin, eikä todellakaan Turun pohjoispuolelle lähtevää 8-tietä ole järkevää moottoritieksi muuttaa.

Moottoritieksi muuttaminen laajemminkin kuin vain Vaasan, Rauman ja Porin ympärillä vaatisi nimenomaan myös niitä tarpeettomia metsien aukkohakkuita.

Etenkin kun ajatellaan 8-tien vaikutuspiirissä olevalla talousalueella asuvan Turun ja Oulun välissä ~600 km matkalla karkeasti (arviolta) 500 000 - 600 000 ihmistä :)

Se olisi taas sitä suomalaisille tyypillistä yliampumista ja -mitoittamista.

Onneksi olet tarpeettomista aukkohakkuista huolestuneena moisia yliampumisia ja -mitoittamisia vastaan.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #16

Täällä on satamat, raskas metalliteollisuus, metsäteollisuus ja ne kaupunkien välillä sukkuloivat autoilijat,eli veronmaksajat, täällä olisi moottoritie tarpeen. Tuulivoimalle olisi paikka sitä tuulisähkön tuotantoa kannattavien lähellä, eli kehä kolmosen sisäpuolella.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #5

"Tuulimyllyjä on ollut satoja vuosia, idioottikin tietää..

Tällaista jälkeä kommentoinnin tasolla syntyy, kun ajattelu on yksinkertaista ja kuvitellaan sen paljastavan jotain osuvaa ja syvempää käsiteltävästä asiasta.

Palamistakin on ihminen hyödyntänyt pitkään, paljon pidempään kuin puisia tuulimyllyjä, mutta mikähän kumma siinä on, että pääosin puupolttoaineen polttamiseen käytettävät kiertoleijukattilat on ihminen kehittänyt vasta 50+ vuoden aikana eikä esim. 500 vuotta sitten?

Tai palamiseen edelleen liittyen, miksi ihmeessä NOx-päästöjen alentamiseen käytettäviä DLN- ja myöhemmin ULN-teknologioita kehitettiin vasta alkaen 1970-80 luvuilta eikä ~500 eKr. kun kiinalaiset bambuputkistoissaan johtamallaan maakaasulla kiehauttelivat merivettä?

Mutta Makkonen varmaan ajattelee, että ~satojen vuosien takaisten kaltasilla puisilla tuulimyllyillä "jotenkin vain" tuotettaisiin nimellistehona nykyisin tyypilliset 5-10 MW ja vieläpä sähkötehona.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #7

"Mutta Makkonen varmaan ajattelee, että ~satojen vuosien takaisten kaltasilla puisilla tuulimyllyillä "jotenkin vain" tuotettaisiin nimellistehona nykyisin tyypilliset 5-10 MW ja vieläpä sähkötehona."

Vaikka tuulimyllyt tehtäisiin teräksestä, betonista tai lasikuidusta, niissä ei ole mitään järkeä sähkön perustuotannossa. Puolustuskirjoituksesi innovaatiosta ja kokeilusta tuulimyllyillä on täysin järjenvastainen kun tiedetään ettei sattumavoimalla voida ilman säätövoimaa tuottaa kohtuuhintaista sähköä ja veronmaksajat joutuvat maksamaan tämän kannattamattoman pelleilyn.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #11

Noinko vähän argumentoinniltas edellytät?

Todella kätevää vastustaa kommenteissa asioita, joita ei ole koskaan esitettykään.

Kukaan kun ei ole esittänyt tuulivoiman käyttämistä perus- tai säätövoimana.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #7

Sähkötehoa tuulivoimalla saa odottaa niin kauan että tuulee, ja korkeapaine, kova pakkanen ovat usein tuuletonta aikaa. Sähkön varastointi ei ole onnistunut, eikä tuotekehitys vielä ole siihen suuntaan edennyt. Tuulivoiman tukeminen julkisista varoista on todella tyhmää ilmastopolitiikkaa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #13

Nimenomaan perustutkimus ja tuotekehitys etenee sähköenergian varastoinnin osalta.

Kotoisessa Suomessakin on ollut perustutkimusta lupaavista konsepteista, alla linkatussa projektissa ilmeisestikin alkuun erikseen aurinkosähkön varastoimiseksi, mutta sinänsä ei pitäisi olla esteitä varastoida menetelmällä muillakin tuotantotavoilla tuotettavaa jaksoittaista sähköä:

Ensimmäinen aurinkosähköllä polttoainetta tuottava koelaitos

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #15

"Nimenomaan perustutkimus ja tuotekehitys etenee sähköenergian varastoinnin osalta."

Saahan sitä tutkia ja on tutkittukin jo kymmeniä vuosia, mutta sattumavoimaa ei kannata ottaa laajempaan käyttöön ennenkuin nämä energiavarastot ovat kaupallisesti kannattavia.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #18

Tuollaisen näkemyksen perusteella ei ihan strategiksi voisi suositella.

Alkaa nyt sitten toisiinsa liittyvien osakokonaisuuksien toista osaa kehittää vasta sitten, kun toinen on saatu valmiiksi kaupalliseksi ratkaisuksi kehitettyä :)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Näin Lauri voi todeta kuten otsikossa toteat.

Emme voi ulkoistaa vastuuta päätöksistämme ja vaikeista, monimutkaisiin asioihin ja ilmiöihin liittyvistä ratkaisuista eläimille emmekä ulkoavaruuteen.

Luonnollisesti meidän keskuudesta vastuu on ennen kaikkea päättäjillä, poliitikoilla.

Asioiden monimutkaisuudesta ja vaikeasta ennustettavuudesta johtuen päätösten on perustuttava todennäköisyysarvioihin sekä niin sanotun varovaisuusperiaatteen (engl. precautionary principle) soveltamiseen.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Olen tässä yrittänyt jo osoittaa, että YK:n poliitikkojen julistama varovaisuusperiaate Rion konfrenssisa 1992 on moneen kertaan osoittautunut toimimattomaksi, sen kustannustehokkuudesta puhumattakaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Onko blogistilla sekä poliittisesti, että tieteellisesti kansainvälistä vaihtoehtoa tarjolla, joka korvaisi nykyisen hyvin pitkäaikaisen prosessin. Luulen, että siihen ei riitä ainoastaan yhden miehen mielipide tai yleispätevä tieteellinen tuloskaan.

Nämä kysymykset punnitaan kansainvälisillä foorumeilla eri tieteen alojen synteesissä ja sellaisella kompetenssilla, jossa kesäkurpitsojen viljely jää valitettavasti marginaaliin.

Lämpötilaeroja voi tarkastella vaikkapa IR-detektorilla ensin osoittamalla se ylös avaruuteen, josta voidaan havaita keskimääräisen lämpötilan olevan n. -18°C ja sitten maan kamaralle, jossa keskimääräinen lämpötila on n. +14°C. Tämä lämpötilaero syntyy ilmakehään muodostuneesta kasvihuone-ilmiöstä, joka toimii maapallon lämpöeristeenä.

Jos ilmakehän absorbtiokyky muuttuu, silloin ilmakehän lämpöeriste muuttuu samassa suhteessa.

Pariisin ilmastosopimus perustuu poliittiseen agendaan, jossa on huomioitu varovaisuusperiaate hyvinkin tarkoin niillä tiedoilla, mitä on kansainvälisesti saatavilla. Hiilidioksidi on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista, joka syntyy palamis - prosesseissa.

Kun luonnon kantokykyä ylikuormitetaan, dynamiikka ei ole silloin tasapainossa ja syntyy energia-hävikkiä, joka ei palaudu sellaisenaan takaisin luonnon kiertokulkuun. Tästä siis syntyy hukkaenergiaa (dE = dm * c2) hyötusuhteessa, joka ei saavuta täydellistä uusiokäyttöön soveltuvaa energiaa.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Todellisuudesta ei ole minkäänlaista havaintoa, mikä todistaisi ilmaston viimeaikaisen lämpenemisen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun aiheuttamaksi. Siitä puhumattakaan, että se johtuisi ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä, joiden osuus - luonnonlakien mukaan - on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa korkeintaan luokkaa 5 %.

On olemassa vain havaintoja, joiden mukaan esim. viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden trendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Tämä näkyy myös viimeisen parin vuosikymmenen ajalta, jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on viiveellä nousuaan vielä jatkanut, vaikka ilmasto ei enää lämmennyt olekaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

22. Lauri, suosittelen Sinua edelleen tutustumaan sekä ESA:n että NASA:n erinomaiseen kontribuutioon, sekä prof. & prof. Keelingien tekemiin havaintoihin vuodesta 1960 lähtien. Näillä eväillä löytyy kaipaamaasi todellista näyttöä hiili-taseista. Nämä havainnot ovat todellisuutta, elleivät em. instanssit järjestelmällisesti levitä vääriä tietoja maailmalle, mitä vahvasti epäilen.

Yhtäältä, suosittelen Sinua edelleen tutustumaan kasvihuone-teorian periaatteisiin ja minkälainen vaikutus sillä on ilmakehän lämpötila-gradientteihin:

∆T = 1,66 ln (C/ Co) => ∆T = 1,66 ln (412ppmv / 318ppmv) ≈ 0,43°C

Toisaalta, et vastannut varsinaiseen kysymykseeni niistä vaihtoehdoista, mitä olet tarjoamassa? Se vaatii myös Sinulta sellaista näyttöä, joka kumoaa kansainvälisesti ansioituneiden tutkijoiden näytöt. Se kai lienee vähintä, mitä Sinun tulisi osoittaa.

Lyhyesti: siis henkilökohtaista tutkimusnäyttöä, jos ymmärrät mitä tarkoitan?

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #23

Esittämäsi asiat ovat vasta hypoteeseja. Olen itse pyrkinyt keskittymään näyttöihin todellisuudesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

24. Kysymys kuuluu.

Mikä on Heimosen näyttö todellisuudesta ts. sekä ESA:n että NASA:n kontribuutio ja Keeling - curve Heimosen todellisuudessa ovat fiktioita?

Olen odottanut vastaustasi jo tovin, -etten sanoisi jopa toista vuotta ja todennäköisesti en vastaustasi tule saamaan.

Vakavasti otettava tiede perustuu osaltaan depattiin, joka kantaa hedelmää (vinkki).

Näistä kysymyksistä sen enempää kommentoimatta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Tämä näkyy myös viimeisen parin vuosikymmenen ajalta, jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on viiveellä nousuaan vielä jatkanut, vaikka ilmasto ei enää lämmennyt olekaan"

Heimonen voisi tarkistaa faktansa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Global_warming#/medi...

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #26

Luotan enemmän esim. David Wojick'in esittämiin sateliittimittauksin satuihin tuloksiin. Niiden mukaan vuodesta 1979 alkaen ilmaston lämpenemistä on todettu vain silloin, kun sitä on voimakkaimpien El Niño -ilmiöiden todettu aiheuttaneen. Siinä ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ole todettavissa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #28

28. Mr. David Wojick'in mittaukset keskittyvät El Nino - ilmiöiden tulkintaan ja tässä tulee nyt huomioida se todellisuus, että El Nino -ilmiö on ns. variable, -eli ilmiö ei aiheuta pysyviä ilmiöitä ilmakehään ts. vesi ja vesihöyry satavat alas, kun inertit kaasut kuten hiilidioksidi jäävät pitkiksi ajoiksi ilmakehään.

Toinen todellisuuteen viittaava tekijä on inerttien kaasujen lämmittävä vaikutus ilmakehässä, joka kiihdyttää vesihöyryn määrää ja näin lisää kasvihuone-vaikutusta (ilmakehän absorbtiokyky muuttuu / Stefan - Bolzmannin laki määrittelee lämpötilamuutokset). Tämä on kansainvälisesti kvalifioitu ja käytännössä todistettu oikeaksi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #28

Käytettävissämme on valtava määrä eri menetelmiin perustuvia aikasarjoja ja muita todisteita, jotka todistavat lämpenemisen puolesta. Miksi tuo yksi heppu olisi luotettava ja kaikki muut ei?

"Wojick has not published any research in a peer-reviewed journal on the subject of climate change"

https://www.sourcewatch.org/index.php/David_E._Wojick

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #30

30. Mielenkiintoinen mies tämä Wojick -hiili ja öljy kytköksineen ja ei varsinaisesti ole ilmasto-tutkija...

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #31

Kerro nyt yksinkertaisesti se, miksi ilmakehän nykyinenkään hiilidioksidipitoisuus uskomillasi kasvihuonekaasuvaikutuksillaan ei edes tämän alkukesän halloja ole pystynyt estämään! Oma johtopäätökseni on, että hiilidioksidin kasvihuonkaasuvaikutus on vain niin mitättömän pieni, ettei sitä edes todellisuudessa voida huomata!

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #32

32. Hyvä Heimonen.

Nämä eivät ole uskon asioita. Suuntaa katseesi ja ajatuksesi kansainvälisesti ansioituneiden ilmasto = ilmakehä-tutkijoiden tekemiin havaintoihin maan pinta-havaintojen (massa, -tiheys, -konsentraatio etc...) sijaan ja keskity myös gravitaatioon ja ilmakehän paineeseen aina 500mBar:iin asti, joka ei vielä ole asymptoottinen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #33

Kannattaisi keskittyä ensisijaisesti esitettyihin kysymyksiin!?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #36

36. Vastaus esitettyyn kysymykseen löytyy kommentistani 33, jos huolella keskittyy sen sisältöön.

Lisää vinkkejä (ε, σ, dT^4)?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #37

"The word troposphere comes from the Greek tropos, meaning ‘turning’. Roughly speaking, the overturning layer of the tropical atmosphere is the layer which undergoes net radiative cooling, typically extending from the surface up to roughly 12-14 kmt (see Fig. 2)

”Water vapour is the dominant radiatively active gas even in dry regions of the troposphere (Harries 1997). Upper-tropospheric humidity is especially important to the earth's radiation budget, but is subject to large observational and model uncertainties.”

http://yyy.rsmas.miami.edu/users/bmapes/pagestuff/...

"In the tropical free troposphere, temperature is nearly constant in the horizontal and in time, with clear-air radiative cooling balanced by vertical entropy advection in the subsiding branch of vertical circulations. Neglecting temperature change and horizontal advection, the thermodynamic equation reduces to WQ - Q, where w is pressure vertical velocity and Q is heating rate, expressed as a temperature tendency. This defines the diabatic vertical velocity Wd = Q/a."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #38

38. And?

Lyhyesti, ilmakehä on kaoottinen (4D-vektori-avaruus), -observointi äärimmäisen hankalaa, -paljon epävarmuustekijöitä, -vesihöyry = variable.

Adiabaattisessa prosessissa lämpöä ei siirry tai poistu (dT ~ 0), ellei tehdä työtä eli energiaa ei kulu.

Lapse Rate ei ole vakio, derivaatta on muuttuva (esitin asiaa jo kauan sitten).

Ilmakehän paine ja tiheys (siis massa) alenevat eksponentiaalisesti ylöspäin mentäessä.

Mihin itse asiassa pyrit?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #39

Hiilidioksidilla on rooli ilmakehässä 3 km jälkeen, toisaalta fotosyynteesin kautta, yhdessä veden ja auringonvalon kanssa, hiilidioksidi on käynnistämässä prosessia, joka viilentää ilmakehää.

http://oceanexports.org/

"EXPORTS scientists will strive to understand how the carbon makes it to the twilight zone and deep ocean interior, and how long it stays there, which is vital to understanding present and future ocean ecosystems and global climate."

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #32

"...ei edes tämän alkukesän halloja ole pystynyt estämään!"

Alkukesän halla on paikallista säätä. Kun puhutaan globaalista ilmaston lämpenemisestä tarkoitetaan aivan eri asiaa, vaikka yhtenä sen seurauksena onkin, että alkukesän hallojen esiintymisen todennäköisyys alenee.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #34

Et varmaankaan ymmärtänyt Heimosen kysymystä!?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #35

Mihin kysymykseen mahdat viitata - siihenkö, jossa Heimonen sekoittaa sään ja ilmaston?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #40

Hiilidioksidilla on merkitystä vasta ilmakehässä 3 km jälkeen kun vesihöyry vähenee.

Alempana hiilidioksidi käynnistää yhdessä veden ja auringonvalon kanssa prosessin, joka johtaa maapallon viilenemiseen.

http://oceanexports.org/

"EXPORTS scientists will strive to understand how the carbon makes it to the twilight zone and deep ocean interior, and how long it stays there, which is vital to understanding present and future ocean ecosystems and global climate."

The Biological Pump

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #41

Kirjoittamasi pseudotieteellinen höpö liittyy asiaan miten?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #43

Säteilyspektrianalyysin, kuva 4, mukaan vesihöyry emittoi ir säteilyn maanpinnalla, CO2:lla on merkitystä vasta ylempänä, esim. 11 km:n korkeudella.

NASA tutkii nyt fotosynteesin lisääntymistä meriekosysteemeissä.

"Säteilyn kulku ilmakehässä riippuu esimerkiksi eri kaasujen pitoisuuksista ja pilvisyydestä. Ilmakehän kaasut ja aerosolit (pilvipisarat, pöly jne.) imevät eli absorboivat, emittoivat, sirottavat tai läpäisevät säteilyä. Väliaineen vaikutus riippuu voimakkaasti säteilyn aallonpituudesta. Kuvassa 4 näkyy ilmakehän kaasuabsorption vaikutus auringonsäteilyyn eri aallonpituuksilla maanpinnalla (Kuva 4(a)) ja 11 km korkeudella (Kuva 4(b)). Merkittävimmät absorboijat ovat otsoni (O3), vesihöyry (H2O) ja hiilidioksidi (CO2). Myös muut ilmakehän kaasut osallistuvat absorptioon. Alueita, joilla ilmakehä ei juurikaan absorboi säteilyä, kutsutaan ilmakehän ikkunaalueiksi. Ilmakehän merkittävimmät ikkuna-alueet sijaitsevat aallonpituuksilla 0,4 1,1 µm, 3,5 - 3,9 µm, 8,5 - 9,5 µm ja 10,5 - 13 µm (Karlsson 1997)."

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/2...

https://climate.nasa.gov/news/2751/nasa-nsf-plunge...

<

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #44

44. Tämä IL:n pro-gradu on tuttu ja kuvassa 4. olevat säteilynspektri-analyysit. Ei näissä tutkimuksissa sinänsä ole mitään uutta. Säteilyn-spektrijakauman absorbtiokorkeus (11km) on myös tuttua asiaa. Pro-gradussa käsitellään myös mustan kappaleen säteilyä, joka on myöskin tuttua asiaa, -joka liittyy Stefan-Bolzmann säteily-lakiin (kuva 3.)

Se miksi esitin aiemmin 500mBar:sta alaspäin olevaa ilmakehän tilaa, on n. 4km alaspäin, jossa suurin osa ilma-massasta sijaitsee, joka helpottaa CO2:n ja muidenkin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien analysoimista, -kuin harvemmassa ilmakehässä, jossa paine alenee asymptoottiseksi (lähestyy äärettömyyttä). Tämä on laskennalliseti helpompaa.

Suurin osa ilmakehän kosteudesta sijaitsee troposfäärissä ja on luonnollista, että se myöskin sataa sieltä alas tiivistyessään, eli sen vaikutus lämpötiloihin on tilapäinen ja vaihteleva = variable (Lapse Rate).

Ilmakehän sisällä tapahtuvat ilmiöt, eli absorbtio, -emissio, -sironnat , -epäpuhtaudet, -eri suuret partikkelit, -kasvihuonekaasut ym. yhdessä vaikuttavat ilmakehän kokonais-absorbtioon. Eli avaruudesta tulevan ja avaruuteen palautuvan auringon säteilyn erotus (Rad in - Rad out) on tässä oleellista. Se voidaan havaita satelliiteista käsin.

NASA:n tutkimukset merten eko-systeemistä ovat vielä alkutaipaleella ja on ennen aikaista sanoa vielä mitään loppu-päätelmiä. Joka tapauksessa merten kyky absorboida ja emittoida kasvihuonekaasuja on synteesissä ilmakehän kanssa ja vallitsevat mittaukset (Keeling -käyrä) osoittavat mm. CO2:n lisääntyvän ts. se voi tarkoittaa vain sitä, että CO2:ta vapautuu ilmakehään merten absorbtiosta huolimatta.

Mainitsit aiemmin biologisista pumpuista, jotka eivät toimi kunnolla tai odotetusti, ei välttämättä johdu fotosynteesin heikkenemisestä sinänsä, vaan fotosynteesin mekanismin muutoksista merien pinta-kerroksien sekoittumisina (kasviplankton). Tämä sekoittuminen voi johtua vain meri-virroista ja lämpötila-eroista (ja osin pH-muutoksista), jotka vaikuttavat kasviplanktonin tuotantoon ja kykyyn absorboida CO2:ta. Nämä muutokset merissä eivät ole pelkästään luonnollisia muutoksia sen enempää, kuin ilma-kehässäkään (yhtä ja samaa hydrologista kiertoa).

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #45

No joo, pääpiirteissään näin on tilanne. Relative humidity (RH) on arvioitu ilmastomalleissa, joka ei tietenkään tarkemmassa tarkastelussa voi pitää lähellekään paikkaansa. Subgrid - malli otetaan nyt käyttöön.

http://research.uni-leipzig.de/climate/petersik_pa...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #46

Subgrid - mallista (käännös).

"Uuden parametroinnin toteutus johti aerosolipartikkeleiden voimakkaampaan hygroskooppiseen kasvuun. Tämä aiheutti globaalin keskimääräisen aerosolipinnan (AOD) kasvun 0,011 (~ 10%). Etenkin tropiikissa AOD kasvoi.

Tämän seurauksena ilmakehän huipulla ilmakehän auringon säteily väheni -0,24 W m-2 (~ 0,1%).

Aerosolisuhteiden (ERFari) aiheuttamat voimakkaat säteilyvoimakkuudet muuttuivat -0,34 Wm-2 - -0,53 Wm-2 noin -56%. Mallin kyky simuloida AODia parannettiin suhteessa MODIS-Aquaan satelliittitietoihin maalla ja erityisesti alueilla, joilla on korkea antropogeeninen aerosolipäästö. Sitä vastoin suorituskyky oli huonompi meren suhteen, mikä johtui todennäköisesti merisuolapäästöjen suurista epävarmuustekijöistä."

Eli kun globaali keskimääräinen AOD kasvoi ~ 10%, se vaikutti auringon säteilyyn vain ~ 0,1%. Kun taas aerosoli-suhteiden aiheuttamat säteily-voimakkuudet muuttuivat ~ 56%.

Antropogeenisillä aerosoleilla on siis oleellinen merkitys ilmakehän kokonais-absorbtiossa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #47

Myöskin luonnollisilla aerosoleilla oli merkitystä, näitä havaitaan etenkin merellä, koska osa kasviplanktoneista erittää rikkisulfaatteja.

http://research.uni-leipzig.de/climate/petersik_pa...

"The ERFari decreased because anthropogenic emissions are increasing the sulfate content in the atmosphere. Sulfate is very hygroscopic. Therefore, more backscattering occured due to the implementation of subgrid-scale variability of RHcs. Finally, as a comparison to satellite data revealed, the new parameterization improved model performance over land and especially over areas with high anthropogenic aerosol but worsens it over sea. Most likely because sulfate emissions and its formation out of precursors are better understood and represented in the model than sea salt emissions (see Table 7.1 Boucher et al. (2013)). Additionally, the flux of mineral dust from the earth surface into the atmosphere has high uncertainties, too. This might explain why the new parameterization worsens the model performance markedly over the Northern Atlantic which is influenced by dust plumes from the Sahara."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #48

Merisuola-emissioiden kautta sulfaatit kyllä jäähdyttävät ilmakehää. Absorbtio on vähäisempi. Toisaalta jos rikki-sulfaatit alkavat lisääntymään voimakkaasti, se lisää vastaavasti rehevöitymistä ja voi vaikuttaa huolestuttavasti kala-kantoihin. Luonnon tasa-paino on herkkä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #49

Totta, rehevöityminen ja kasviplanktonin lisääntyminen voi parhaassa tapauksessa lisätä kalakantoja ja siten tervehdyttää merten ekosysteemejä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #50

Kyllä tämäkin on totta. Merten ekologiasta huolehtiminen etenkin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #32

Ilmaston muutoksen vaikutukset alkukesän halloissa on yhdentekevää. Olennainen vaikutus on siinä miten se vaikuttaa parin miljardin ihmisen juomaveteen ja ravintoon.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

"Veronmaksajien rahojen käyttämisen em. kaltaisiin tuotekehitysprojekteihin tukien ym. muodossa voi ajatella olevan vastine yritysten tuotekehitysmäärärahoihin. Tuotekehitysinsinöörinä minulle on enemmän kuin tuttua osan tuotekehitysrahoista valuminen liki väistämättä ja tyypillisesti, syystä kuin muistakin, hukkaan."

Miten toi tuulivoima "tuotekehittyy" kun se pykätään lähes laittomasti pystyyn ja meiltä veronmaksajilta pakkoperitään siihen hirveät tukiaiset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset