LauriHeimonen

Havaintoihin perustuva todellisuus

Kokemukseni monitieteellisten, metallurgisten ongelmien ratkaisuista on, että niitä on vaikea ja jopa mahdoton hakea, ellei ensin ole selvittänyt todellisuutta, minkälaisesta ongelmasta on kysymys. Esimerkiksi laatu- tai tuottavuusongelma metallurgisessa teollisuudessa edellyttää usein koko tuotantoprosessin läpikäymistä ennenkuin varsinainen syy tai mahdolliset useammat syyt ilmenevät. Todetun syyn asianmukainen poistaminen on sitten vielä ihan oma asiansa, missä tutkijan asiantuntemus ja todellisuudesta tehtävät havainnot ja mahdolliset, tarvittavat testit ovat avainasioita.

 

Olen esimerkiksi ulkomailla erilaisissa konsultaatiotehtävissä oppinut, että on hyödyllistä välittomästi saada yleisnäkemys tutkimuksen kohteena olevasta teollisuusprosessista kokonaisuudessaan, ennenkuin voi syvemmin ryhtyä paneutumaan mahdollisiin yksityiskohtiin. Silloin kun se on ollut mahdollista, olen ulkomaankin matkoilla pyrkinyt ehdottamaan välitöntä käyntiä ongelmakohteessa, jopa yövuorossa, saadakseni mahdollisimman nopeasti tarvittavan kuvan ongelmasta ympäristöineen. Tämä yhdessä tutkijan omaaman asiantuntijuuden kanssa luo edellytykset asianmukaiselle tutkimussuunnitelmalle.

 

Ilmasto-ongelmat monitieteellisyydessään ovat analogisia näiden metallurgisten ongelmien kanssa. Meidän täytyy ensin selvittää, mitä todellisuudesta on havainnoin löydettävissä. Kun on kysymys uhkaavaksi uskotusta, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamana pidetystä lämpenemisestä, meidän tulee ensisijaisesti selvittää tämän todellisuus.

 

1980-luvun lopullaYK:n poliitikot perustivat hallitustenvälisen paneelin IPCC selvittämään ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotun ilmaston lämpenemisen tieteellistä taustaa. Kuten täällä olen jo moneen kertaan esittänyt, Pariisin sopimuksen mukaiset hiilidioksidipäästojen leikkaukset perustuvat vieläkin IPCC:n omaksumiin, hypoteettisiin, ilmastomallipohjaisiin arvioihin ilmaston herkkyydestä (so. paljonko ilmaston lämpötila nousee ilmakehän hiilidiokdidipitoisuuden kasinkertaistuessa), mille ei todellisuudesta näyttöä ole olemassa.

 

Todellisuudesta olen huomannut olevan näyttöjä vain siitä, että ilmaston herkkyyttä ei voida erottaa nollasta; erilaiset laskelmat, joiden mukaan esitetään IPCC:n arvoja pienempiä mutta nollaa suurempia arvoja ovat nekin vasta hypoteeseja, joille todellisuudesta ei tukea löydy. Miten todellisuudesta on osoittavissa, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät ilmaston lämpenemiseen havaittavasti vaikuta, ilmenee jo siitä, mitä olen aikaisemminkin osoittanut:

 

 - Vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmaston lämpenemistä hallitsikin, ihmisperäistä osuutta siitä olisi uhkaavaksi vaikea todeta, kun luonnonlakien mukaan esimerkiksi viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa ihmisperäinen osuus on ollut korkeintaan luokkaa 5 %.

 - Juha Pekka Lunkan kirjassa Maapallon ilmastohistoria sivulla 147 todetaan: ”100 miljoonan vuoden ajalta kerätty geologinen aineisto ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta osoittaa, että kymmenien miljoonien vuosien aikavälillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on seurannut ilmaston vaihteluja.” Jo tämä kyseenalaistaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden hallitsemaksi uskotun ilmaston lämpenemisen.

 - Viimeisen 800 000 vuoden aikana, jäätiköitymis- ja niiden välisinä lämpiminä kausina, on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendien todettu seuraavan ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin.

 - Viimeiset pari vuosikymmentä osoittavat, että ilmasto ei ole havaittavasti lämmennyt, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousuaan jatkanut. Selitys löytyy siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on seurannut viiveellä El Niño-ilmiöihin liittyvää ilmaston lämpenemistä. ( https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992. In the same comment I have proved that warming of sea surface water in oceans – especially on the areas where sea surface CO2 sinks are – dominates the recent increase of CO2 content in atmosphere. )

 - David Wojick on vuodesta 1979 käytettävissä oleviin sateliittimittauksiin perustuen osoittanut, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden aiheuttamaksi uskottua lämpenemistä ei ole todettavissa. Sinä aikana esiintyneitä erillisiä lämpenemisiä on hallinnut lähinnä El Niño-ilmiöt.

 

Kun Pariisin sopimuksen tavoitteena on ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä leikkaamalla saada IPCC:n omaksuma luokkaa 3 C-astetta oleva ilmastoherkkyys pudotettua alle 2 C-asteen ja 1,5 C-asteeseen saakka, kyseenalaistuu koko sopimus, kun todellisuus ymmärretään siltä pohjalta, mitä tässä olen esittänyt: ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskottu ilmaston lämpeneminen on niin vähäinen, ettei sitä ole todellisuudesta voitu havaita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Dr. David E. Wojick, a coal-industry consultant....

Äärioikeistolaisen Heartland instituutti pyrkii keräämään varoja öljy-yhtiöiltä ja muilta yrityksiltä, joille ilmastopolitiikka on uhka. Sama instituutti on myös vastustanut väitteitä tupakan terveysriskeistä.

Kreationistien tavoin väärää tietoa pyritään levittämään myös kouluissa:

Heartland Institute, a right-wing think tank funded by the Koch brothers, Microsoft, and other top corporations, is planning to develop a “global warming curriculum” for elementary schoolchildren that presents climate science as “a major scientific controversy.” This effort, at a cost of $100,000 a year, will be developed by Dr. David E. Wojick, a coal-industry consultant.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97650-usan-äärioikeistolaiset-ilmastoskeptikot-pyrkivät-mollaamaan-tiedettä-yleisestikin

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Minun arvioni mukaan tässä ilmastonmuutosasiassa Wojick on oikeassa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Lunkka ei ole ilmastotieteilijä ja kirjoittaa roskaa.

Lämpötilan nousu lisää hiilidioksidin määrää ja hiilidioksin määrän lisäys nostaa lämpötilaa. Siksi paleokäyristä ei suoraan voi päätellä syyseurauksia.

Kun maapallo kerää lisää auringon säteilyn tuomaa energiaa, koska voimistunut kasvihuoneilmiö haittaa karkaamista avaruuteen, nousee maapallon lämpötila. Asian tekee monimutkaiseksi se, että asiaan liittyy lukuisia positiivisia ja negatiivisia takaisinkytkentöjä, joilla erilaiset aikavakiot ja kynnysarvot, joilla CO2 lisää lämpenemistä ja lämpeneminen lisää hiilidioksidia ilmakehään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Olen samaa mieltä Lauri G:n kanssa, Ilmasto- ja avaruusfysiikkaa lukeneena ja n. 35 vuoden kollegiaasella kokemuksella, sekä simulointi-teknisissä suunnittelu ja laboratorio-tehtävissä (ilmasto & avaruus).

El Niño-ilmiöt eivät selitä pitkä-aikaista lämpenemistä, eikä liioin pitkä-aikaista jäähtymistä. El Niño-ilmiöt ovat suhteellisen lyhytaikaisia muuttuvia (variable) syklejä.

Ilmakehän sekä suhteellinen, että absoluuttinen kosteus ei ole vakio, -ei siis nousevalla trendillä, jonka perusteella voisi olettaa, että lämpötilan nousu johtuisi El Niño-ilmiöistä.

Maapallon keskimääräinen lämpötila on ollut nousussa, fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuen, joka on vaikuttanut ilmakehän absorbtio-kykyyn ja lämpötilaan:

εσ(Ts^4 - Ta^4)

ε = ilmakehän absorbtio-kyky
σ = Stefan-Bolzmannin vakio
Ts^4 = pinta-lämpötila (K)
Ta^4 = ilmakehän-lämpätila (K)

Yksimielisiä näyttöjä on hyvin runsaasti ja mielestäni yhden tutkijan (em.) analyysit eivät valitettavasti tue niitä välittömiä ja todellisia maan-pinta havaintoja (menetelmät, sovellukset).

Satelliitti-mittauksilla päästään vain hyvin karkeisiin suuruusluokkiin (laajat avaruuskulmat), eli paikalliset muutokset jäävät katveeseen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Joko ilmasto-simulaatiossa tunnetaan kaikki ne muuttujat, joilla meret osallistuvat ilmaston muutoksiin ? Onko se jo osattu mallintaa ? Kuinka hyvin ja kauan meriä on tutkittu systemaattisesti ja kattavasti aina merien pohjia myöten jotta tunnettaisiin merien käyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus kokonaisuuden kannalta ? Merien muutosten vasteaikahan on parhaimmillaan jopa 1000 vuotta.

Merethän kattavat 70 % maapallon pinta-alasta ja ilmakehän kaasujen massa on vain n. 0,4 % merien vesimäärän massasta.

Sen verran olen itsekin ollut simulaattorien kanssa tekemisissä, että kuvainnollisesti voisi sanoa, että jos todellisuus on Stockmannin ikkunan kokoinen, niin simulaatiolla voidaan tuosta Stockmannin ikkunan todellisuuden pinta-alasta kattaa postimerkin kokoinen alue.

Oma esimerkkini tulee sotateknisestä tutkimuksesta. Jo 90-luvun alussa ( Ballistics 92 Symposium Tukholma ) pystyttiin simuloimaan silloisilla algoritmeilla ja supertietokoneilla esimerkiksi panssariammuksen käyttäytyminen sen tunkeutuessa panssarilevyyn. Tätä verrattiin äärimmäisen nopeilla röntgenkoneilla todellisuudesta otettuihin kuviin. Yhdenvertaisuus oli ainakin maallikolle hämmästyttävä. Tätä tutkimustahan käytettiin toisaalta panssareiden tuhoamiseen tarkoitettujen ammusten ja toisaalta panssareiden suojaamisen kehittämiseen.

Mutta tällä ei olisi vielä paljoakaan voitu simuloida todellista panssarivaunu vs. toinen panssarivaunu taistelutilannetta, puhumattakaan, että taisteluun olisi osallistunut kummallakin puolella useita panssarivaunuja erilaisissa olosuhteissa.

Jonkun verran olen joskus perehtynyt myös sotapeleihin ja huomannut kuinka paljon niiden muuttujissa on "holkkumaa" mm. sotilaiden ( ihmisten ) yllättävässä ennalta arvaamattomassa käyttäytymisessä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ilmasto-tutkijan näkökulmasta, niin meret kuin ilmakehä ovat synteesissä (hydrologinen kierto). Ilmasto on siis kokonaisuus jossa muuttujat toistuvat, mutta hieman eri skaalassa. Muutosten kulmanopeus on kutakuinkin sama, riippuen pitoisuuksien konsentraatiosta, joka liittyy mainitsemaasi massaan, -tai itse asiassa pitoisuuksien massaan, mutta myös tiheyteen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

On höpsöä verrata sotapelejä ja fysiikaalisen maailman mallinnoksia, joiden yksi keskeinen tavoite on skenaarioiden laadinta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #7

Eihän ilmastonmuutoksessa ole kysymys pelkästään fysikaalisesta kokonaisuudesta. Ilmaston muutokseenhan vaikuttavat myös biologiset ja kemialliset prosessit ja niiden lukuista toisiinsa vuorovaikutuksessa olevat muuttujat. Nämä , fysikaaliset, kemialliset ja biologiset muuttujat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa myös valtamerissä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #9
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #9

Lueppa kommenttini 6 ajatuksella...

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Lauri Gröhn lausuu yllä aika kovia sanoja Juha Pekka Lunkasta. Gröhn on oikeassa siinä, että Lunkka ei ole ilmastotutkija, vaan hänen alaansa ovat geologia ja palentologia. Tällä kertaa varsinaisen arvostelun kohteeksi pitäisi kylläkin laittaa blogisti, joka - kenties tarkoitushakuisesti - lainaa Lunkan kirjasta yhden virkkeen asiansa tueksi. Tätä kutsutaan lainauslouhinnaksi, ja se on yleensä kreationistien perustemppuja.

Minä lainaan alle samasta Lunkan kirjasta sivulta 255: "Koska hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä voimistaa kasvihuoneilmiötä, yleinen käsitys on, että maapallon keskilämpötila on kohonnut ja kohoaa lähivuosikymmenien aikana. [...] On kuitenkin arvioitu, että noin 55 prosenttia ihmiskunnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, joita tuotetaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla, päätyy lopulta ilmakehään kasvattaen ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. [...] Onkin olennaista, että ihmiskunnan tuottamia hiilidioksidipäästöjä vähennetään, sillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaminen ja lämpeneminen muuttaa huomattavasti luonto ja ihmisen elinoloja."

Miltä muuten blogistista olisi tuntunut, jos joku ilmastotutkija olisi tullut antamaan hänelle metallurgiaan liittyviä ohjeita?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Liittyen merien vaikutukseen ilmastoon ja ilmaston muutokseen, laitan linkin tänään YLE:n Radio Suomen Päivä tämän päiväiseen Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapalan haastatteluun.

Mielestäni tämä liittyy Lauri Heimosen esiin nostamaan ajatukseen " ... että on hyödyllistä välittömästi saada yleisnäkemys tutkimuksen kohteena olevasta teollisuusprosessista kokonaisuudessaan, ennen kuin voi syvemmin ryhtyä paneutumaan mahdollisiin yksityiskohtiin."

Huomatkaa Haapalan kanta mm. merien reagoinnin aikaskaalaan vrs. ilmakehän vasteaikaan.

https://areena.yle.fi/1-4412358#autoplay=true

Kannattaa kuunnella tuo Haapalan haastattelu, se kestää vain n. 7 minuuttia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset