*

LauriHeimonen

CO2-päästöjen leikkaukset väärä ratkaisu!

Tällä hetkellä esim. TV:ssä on menossa haastattelurupeama, jossa painotetaan tärkeyttä, miten esim. kivihiilen käytön rajoittamisella kaukolämmön tuotossa päästäisiin nopeasti tarvittaviin tavoitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Kuten olen täälä puheenvuoroissani jo esittänyt, taustalla tässä on perustelematon usko ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi väitettyyn, uhkaavaan ilmaston lämpenemiseen.

Tiilikainen: ”Kivihiilen energiakäytön kieltävä lakiesitys annetaan ensi vuonna”.

YM ja TEM tiedottavat:

”Suomi on perustanut yhdessä Kanadan, Ison-Britannian sekä yli 20 muun kumppanimaan ja -osavaltion kanssa Powering Past Coal -liittouman, joka kannustaa hallituksia, yritysmaailmaa ja eri organisaatioita luopumaan nopeasti perinteisestä hiilivoimasta. Allianssi julkistettiin torstaina 16.11.2017 Bonnin ilmastokokouksen yhteydessä. Allianssin tavoitteena on saada mukaan vähintään 50 kumppania ensi vuonna pidettävään Katowicen ilmastokokoukseen mennessä.

Suomi on sitoutunut luopumaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä.” http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Suomi_mukana_perustamassa_Irti_hiilesta_(45015)

 

Kivihiilen energiakäytön kieltävä lakiesitys liittyy Pariisin sopimuksen mukaisiin, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksiin, millä pyritään torjumaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskottua, ilmaston uhkaavana pidettyä lämpenemistä. Itse asiaan paneutuneena, taustanani monitieteellinen käytännön tutkijanura, pidän näitä hiilidioksidipäästöjen leikkauksia tarpeettomina ja jopa vain menetyksiä aiheuttavina, kuten jo Kioto-protokollan mukaiset hiilidioksidin päästöleikkaukset ovat antaneet ymmärtää.

 

Esimerkiksi Helsingin Energian Helen osalta kivihiilen käyttö osataan hoitaa mallikkaasti. Se on kilpailukyistä ja puhdasta. Tietenkään vaihtoehtoisia energiantuotantomenetelmiä ei sovi sivuuttaa, silloin kun ne kilpailukyvyn kannalta ovat edullisia. Mutta ilman asianmukaista perustelua, Pariisin sopimuksen mukaiset leikkaukset uskonvaraisesti ovat kyseenalaistettavissa. Jopa jo Kioto-protokollan mukaiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset johttivat vain menetyksiin.

 

Miksi ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaukset eivät ole toimiva ratkaisu?

 

Vaikka ansioitunut fysikokemisti Svante Arrhenius kokeellisesti hiilidioksidin kasvihuonekaasuominaisuudet todistikin, en ole ymmärtänyt hänen kuitenkaan pitäneen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä aiheutuvaa nousua ilmaston lämpenemisuhkana. Sensijaan hän näki ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden hyödyllisenä kasvikunnan yhteyttämistä parantavana tekijänä.

 

Puheenvuoroni http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaasto... kertoo hiilidioksipäästöjen leikkausten toimimattomuudesta olennaisen asian:

 

”Kuten olen yllä osoittanut, viimeaikainen CO2-pitoisuuden ihmisperäinen, fossiilisista polttoaineista aiheutuva nousu atmosfäärissä on niin pieni, että ei ole mitään tarvetta leikata fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi – luonnonlakien mukaan – atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

 

Fossilisista polttoaineista aiheutuvien, ihmisperäisten CO2-päästöjen turhanaikaisiksi osoittautuneista leikkaamisista aiheutuu vain menetyksiä. Siksi niistä leikkauksista tulee luopua ja korvata ne toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään mukautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja uhkaaviin sään ääri-ilmiöihin. Mitä energiapolitiikkaan tulee, täytyy pitää huolta, että saatavilla on energiaa, mikä vastaa tarvittavaa kilpailukykyä ja puhtautta. Kuten edellä olevasta käy ilmi, asia oikein hoidettuna, se ei sulje pois myöskään hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia voimalaitoksia.

 

Kun hallitus perustaa toimintansa strategiseen johtamiseen, Pariisin sopimuksen – jos jonkin – varalta on varauduttava vaihtoehtoiseen strategiaan!”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Maapallon laajamittainen metsittäminen ja merien puhdistus (esim. muovista) olisi järkevää toimintaa luonnon kannalta. Ihmisen elämä maapallolla on riippuvainen luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Pölyttäjätkin ovat viime aikoina vähentyneet hälyttävästi. Eli ruokahuoltomme voi olla vaarassa. Luonnon entisöinti on mitä tärkeintä työtä ja metsittäminen sitoo hiiltä ja jopa viilentää maapalloa.

Poliitikot eivät luultavasti pysty saamaan aikaiseksi järkeviä ratkaisuja luonnon pelastamiseksi. Mikäli oikeansuuntaisia ratkaisuja tehdään, ne tulevat muualta. Poliitikot ajattelevat liikaa omia sidosryhmiä ja puolueen etuja ja siksi päätökset harvoin ovat optimaalisia. Tämä on nähty viimeksi tuuli-voimassa ja sote-uudistuksessa. Espanja on purkamassa tuulivoimaloita niiden huonon tehon johdosta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Poliitikot eivät luultavasti pysty saamaan aikaiseksi järkeviä ratkaisuja luonnon pelastamiseksi. Mikäli oikeansuuntaisia ratkaisuja tehdään, ne tulevat muualta."

Tästä on jo viitteitä, virheitä ei ole tehty, IPCC on oikeassa jne. Vain simuloinnit lämpötilojen osalta ovat olleet väärässä, kun ei ole ollut kaikkia vaikuttavia asioita tiedossa, kuten tulivuorenpurkauksia, Tyynenmeren jäähtymistä, auringon aktiivisuuden alenemista jne.

Mallien ja havaintojen vertailu

"Nyt on useita tekijöitä, jotka vaikuttavat vertailuun maapallon pintalämpötilojen ja simulaatioiden osalta. On todisteita olemassa, että joukko pieniä vulkaanisia purkauksia ja auringon aktiivisuuden aleneminen olivat vaikuttamassa viilenemiseen todellisuudessa mutta nämä eivät olleet huomioituna AR5:n CMIP5 simuloinneissa (Schmidt et al., 2014, Medhaug et al., 2017). Lisäksi havainnot ovat puutteellisia merenpinnan lämpötilojen osalta ja ilman lämpötilojen osalta maan päällä, kun taas simulaatiot tuottavat maantieteellisesti täydellisiä alailmakehän lämpötiloja. Vertaamalla trendejä, AR5 huomioi joitakin eroja mutta ei niitä kaikkia. Niiden vaikutus on nyt paremmin määrällisesti ilmaistu (Cowtan et al., 2015; Richardson et al., 2016) ja Medhaug et al. (2017) päätellään, että havaintoja ja simulaatioita voidaan sovittaa yhteen ottaen huomioon nämä kaksi tekijää ja myös sisäiset vaihtelevuudet liittyen Tyynenmeren lämpötilojen viilenemiseen (esim. Kosaka & Xie, 2013). Nämä kolme tekijää ovat karkeasti yhtä tärkeitä ilmeisen ristiriidan ratkaisemiseksi. Eri valinnat joiden perusteella mitataan lämpötilan muutoksia voivat myös vaikuttaa minkä tahansa ilmenevän eron simulaatioiden ja havaintojen välillä, mutta nämä ovat saaneet vähemmän huomiota osakseen (Hawkins & Sutton, 2016).” https://royalsociety.org/~/media/policy/Publicatio...

"Maapallon laajamittainen metsittäminen ja merien puhdistus (esim. muovista) olisi järkevää toimintaa luonnon kannalta."

Näin on!

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Luonnon moninaisuuden säilyttäminen ja jätteiden, -erityisesti muovin kuin myös hiilen käytön optimointi ja takaisinkytkennät on saatava kuntoon. Tämä on erittäin tärkeää koko ekologian kannalta. Hiilen käytön ja puiden istuttamisen tärkeydestä on otettu kantaa ympäri maailmaa n. 15 000:sta tutkijan toimesta.

Tähän liittyen akatemia prof. Markku Kulmala on lähtenyt tekemään uraa uurtavaa tutkimusta. Hän on maailman johtavia ilmastotutkioita ja hänellä on ilmastoon liittyen ehkä parhain osaaminen sekä ilmasto-fysiikassa, että käytännössä, koko maailmassa.

Hänellä ja hänen tutkimus-tiimillään on laitteisto, joka on myös ainut laatuaan maailmassa. Laitteistolla kyetään määrittelemään hiilen kierron takaisinkytkennät, maapohjasta metsiin ja sitä kautta ilmastoon. Tässä tulee olemaan ratkaisu lähitulevaisuudessa hiilinielujen ja takaisinkytkentöjen osalta, -reaalisesti.

"Kun hallitus perustaa toimintansa strategiseen johtamiseen, Pariisin sopimuksen – jos jonkin – varalta on varauduttava vaihtoehtoiseen strategiaan”.

Mikähän tämä vaihtoehtoinen strategia mahtaa olla?

Poliitikkojen tehtävänä on kuunnella alan tutkijoita, joilla on asiaan kuuluvaa kansainvälistä meriittiä. Alaan liittyen, tutkimukset tulisi julkaista kansainvälisesti tunnustetuissa tiedejulkaisuissa. Julkaisuissa tulee olla asianmukainen referee ja lähdeluettelo.

Ratkaisuna ja ketään arvostelematta, tässä vaiheessa on mielestäni ennenaikaista "naulata" tutkimustuloksia toteemipaaluun, jotka ovat vielä toistaiseksi kansainvälisesti tunnustettujen tiedejulkaisujen ulkopuolella ja alkaa kumartamaan niitä siinä uskossa, että nyt on kaikki selvitetty.

http://blogs.helsinki.fi/sfs-70/2017/10/10/markku-...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Itsekin haksahdin lukemaan avauksen, kun siinä oli tagi "vaihtoehtoinen strategia". Sellaisestahan ei näy jälkeäkään.

Kaikki kunnia päästöttömien kivihiiliprosessien kehittelylle, mutta kyse ei ole pelkästään välittömistä saasteista tai lämpötilan nousustakaan, vaan siitä, että fossiilinen on fossiilista, uusiutumaton uusiutumatonta. Siksi tarvitaan vaihtoehtoja niin kivihiilelle kuin öljyllekin.

Toki, jos vaihtoehtoinen strategia on monisoluisen elämän tappaminen, niin meistä syntyy kymmenien miljoonien vuosien kuluttua taas lisää fossiilista polttoainetta silloisille käyttäjille.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No joo, mikäli on olemassa selkeä näyttö, että CO2 näillä ilmakehän pitoisuuksilla aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia maapallon ilmastoon, Venus ilmiön tms.

Näyttöä ei ole. On vain eriasteisia spekulointeja.

Noita fossiilisia polttoaineita on löydetty joka puolelta maapallolta, Suomesta ei ole, koska peruskallio on niin ylhäällä. Napa-alueella on öljyä, joten sielläkin on jossakin vaiheessa ollut kasvillisuutta.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Olisi kiinnostavaa tietä, millaisia toimenpiteitä Markku Kulmala suosittelee?
Uskooko hän tuuli-voimaan? Aurinko-energia toimii tehottomanakin etelän maissa, mutta täällä Pohjolassa se on toistaiseksi liian tehoton systeemi. Tulevaisuudessa voi toki olla toisin? Maakaasu on fossiilinen, mutta toisaalta puhdas energianmuoto.

Energiajärjestelmien kehittäminen ja maapallon entisöinti ja metsittäminen vaikuttaa näin maallikkona järkevimmältä vaihtoehdolta. En pidä puun polttamista suurimuotoisesti järkevänä. En metsien vähyyden vuoksi, vaan monimuotoisuuden vuoksi. Tietoa ei ole vielä tarpeeksi ja eliöiden tuhoutumisella voi olla vakaviakin seurauksia? Mustikat ovat hävinneet avohakkuualueilta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kulmalan lausunnoista voi lyhykäisesti sanoa ainakin sen, että pitäisi istuttaa lisää metsiä hiilinielujen lisäämiseksi. On tietysti vaikea mennä sanomaan, mihin Kulmala uskoo tuulivoiman ja aurinkosähkön suhteen, mutta olettaisin, että hänellä on varmasti visioita uusiutuvien energiamuotojen edelleen kehittämiselle. Siihen maailma on todennäköisesti menossa joka tapauksessa.

Maakaasua on pitkään pidetty ilmastoystävällisenä vaihtoehtona, koska se tuottaa poltettaessa pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin öljy tai kivihiili. Maakaasu eli metaani on kuitenkin paljon hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu.

Jostakin muistan lukeneeni, että Ilmakehässä yksi metaanimolekyyli lämmittää ilmastoa pelkän kasvihuonevaikutuksensa kautta yli sata kertaa tehokkaammin kuin yksi hiilidioksidimolekyyli.

Toisaalta metaani kuitenkin hajoaa pikku hiljaa hiilidioksidiksi, minkä takia sen ilmastoa lämmittävä vaikutus on laskennallisesti sitä pienempi, mitä pidempää ajallista perspektiiviä laskuissa käytetään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Eiköhän ne reaaliset CO2-konsentraatiot ja ilmastolliset vaikutukset (myös ihmisen aiheuttamat) selviä lähiaikoina ja tuskin Venus-ilmiötä kannattaa jäädä odottelemaan, -vaikkakin ilmiön todennäköisyys on kaukana tulevaisuudessa.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Kun hallituksen varautuminen vaihtoehtoiseen strategiaan näyttää lukijoille olevan vaikeasti ymmärrettävä, lainaan tässä, mitä olen aikaisemmassa puheenvuossani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2074... asiasta kirjoittanut:

”Esimerkkinä strategisesta johtamisesta ovat myös hallituksen ajankohtaiset suunnitelmat ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja ilmastonmuutoksiin sopeutumisesta. Siinä näen kuitenkin perusvirheenä sen, että ilmaston lämpeneminen ja sään ääri-ilmiöt on olettamuspohjaisesti rajattu pääasiallisesti ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen hallitsemaksi. Pariisin joulukuun konferenssikin näyttää keskittyvän lähinnä toimenpiteisiin hiilidoksipäästöjen pienentämiseksi, mistä keinolla millä hyvänsä viimeinkin yritetään saada jonkinlainen sopimus aikaan. Koska vieläkään ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta lämpenemisuhasta ei asianmukaista, todellisuudesta tehtyihin havaintoihin perustuvaa näyttöä ole olemassa, näen hallituksella olevan tarve luoda vaihtoehtoinen strategia luonnollisiin ilmaston muutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseksi.”

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kun pitäviä todisteita ihmisen aiheuttamista vaikutuksista CO2:n ym. kasvihuonekaasujen vaikutuksista ollaan edelleenkin vielä tutkimassa, strategiaa ei mielestäni tulisi muuttaa.

Perusteluiksi voisi sanoa, että maailman energiapolitiikka on muuttumassa ympäristöystävällisempään suuntaan pois fossiilisista polttoaineista, enemmän uusiutuviin energialähteisiin.

Käsitykseni mukaan, kansainvälinen energiapolitiikka katsoo tulevaisuuteen tavalla, joka on myös ennalta ehkäisevää ja tulevaisuuden visioihin tähtäävää uudenlaista ympäristöpolitiikkaa.

Tulevaisuuden energiaratkaisujen tulee olla kestäviä ratkaisuja, näin on ihmisen historiassa tullut vähitellen tapahtumaan aina.

Kehitys luonnollisesti nielee varoja ja investointeja, mutta pitkässä juoksussa kun tavoitteisiin päästään, energian käyttö tulee olemaan puhtaampaa ja tulemme säästämään luonnonvaroja.

Energian painopisteen muuttuessa, tulemme uusiutuvien energialähteiden ansiosta yhä enemmän myös pääsemään eroon energiahäviöistä, jotka rasittavat ympäristöä vähemmän.

Samaan aikaan kun vanha perinteinen hiilivoimaloihin perustuva energiapolitiikka ja suodatusprosessit, jatkavat omaa kehitystään, kunnes hiilivoiman käyttö tulee vähitellen jäämään historiaan.

Tulevaisuuden ja osin tämän päivän energiateknologia kehittyy jatkuvasti ja voidaan sanoa, että n.10 - 20 vuoden kuluessa, meillä alkaa olla laajempi paletti käytettävissä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

”Vaikka ansioitunut fysikokemisti Svante Arrhenius kokeellisesti hiilidioksidin kasvihuonekaasuominaisuudet todistikin, en ole ymmärtänyt hänen kuitenkaan pitäneen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä aiheutuvaa nousua ilmaston lämpenemisuhkana. Sensijaan hän näki ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden hyödyllisenä kasvikunnan yhteyttämistä parantavana tekijänä.”

Ketä luulet hämääväsi? Arrhenius teki havaintonsa 1800-luvun loppuvuosina. Kuinka hänellä edes olisikaan voinut olla käsitystä ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä? Nätisti sanottuna lainattu kappale on anakronismi. Suoraan sanottuna se on näyttö blogistin denialistihoureista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Niin, hiilidioksidipitoisuuden räjähdysmäinen kasvu alkoi toisen maailmansodan jälkeen.

Yhteyttämisen mainitseminen on tietenkin sikäli kiintoisaa, että yhteyttämisen kesyttäminen hallituksi energianlähteeksi olisi halvan fuusioenergian ohella niin sanotusti lopullinen ratkaisu.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Yhteyttämisen kesyttäminen olisi myös hyvä ratkaisu, jos se tehdään oikein ja samalla, kun uusiutuvat energialähteet otetaan käyttöön. Energiahyötysuhde tulisi lähestymään optimia, mitä ihminen ei tieteen historiassa ole vielä toistaiseksi koskaan kyennyt saavuttamaan.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Tämä ehkä parhaiten kuvaa tilannetta Arrheniuksen osalta:
On the Influence of Carbonic Acid
in the Air upon the Temperature of
the Ground
Svante Arrhenius
Philosophical Magazine and Journal of Science
Series 5, Volume 41, April 1896, pages 237-276.
This photocopy was prepared by Robert A. Rohde for Global Warming
Art (http://www.globalwarmingart.com/) from original printed material
that is now in the public domain.
Arrhenius’s paper is the first to quantify the contribution of carbon
dioxide to the greenhouse effect (Sections I-IV) and to speculate about
whether variations in the atmospheric concentration of carbon dioxide
have contributed to long-term variations in climate (Section V).
Throughout this paper, Arrhenius refers to carbon dioxide as “carbonic
acid” in accordance with the convention at the time he was writing.
Contrary to some misunderstandings, Arrhenius does not explicitly
suggest in this paper that the burning of fossil fuels will cause global
warming, though it is clear that he is aware that fossil fuels are a
potentially significant source of carbon dioxide (page 270), and he does
explicitly suggest this outcome in later work.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Yritätkö sanoa, että koska Arrhenius ei vielä 100 vuotta sitten sanonut ihmisen toiminan vaikuttavan kasvihuoneilmiöön, niin sellaista ei ole olemassakaan? Sovellatko samaa kaikiin tieteenaloihin? Eli esimerkiksi jos lääketieteessä jotain tautia tai sen parannuskeinoa ei tunnettu 100 vuotta sitten, niin kyseistä tautia ei ole olemassakaan?

Olen kyllä sitä mieltä, että ilmastopolitiikassa on tehty massiivisia viheitä, mutta imisen vaikutuksen pois kuvittelu ei niitä millään lailla korjaa. Toki uskossa on hyvä elää, mutta itse en ainakaan ihmiskunnan tulevaisuutta pienen pään pensaaseen pistäneen denialistiporukan takia ole valmis vaarantamaan.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #15

Lainaus puheenvuorostani:
"Vaikka ansioitunut fysikokemisti Svante Arrhenius kokeellisesti hiilidioksidin kasvihuonekaasuominaisuudet todistikin, en ole ymmärtänyt hänen kuitenkaan pitäneen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä aiheutuvaa nousua ilmaston lämpenemisuhkana".

Lämpenemisuhkalla tässä tarkoitan sellaista lämpenemistä, joka voitaisiin todeta ihmiselle vahingolliseksi.

Muilta osin voit tutustua puheenvuorooni kokonaisuudessaan, aina siinä olevaa linkkiä myöten.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Lämpötila lähti kuitenkin nousuun 1800 luvulla, miksi kun teidän alarmistien mielestä vain co2 on syyllinen.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #19

Kuplassasi on ilmeisesti tasainen lämpötila? Glopaali lämpö nousi aika haipakkaa 1800 luvulta 1940 melkoisen korkeaan lämpötilaan. Monessa paikassa ennätykset on vieläkin -40 luvulta. 40 luvulta tähän päivään nousua ei ole juurikaan tapahtunut vaikka co2 pitousuus on noussutkin aika paljon.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #21

"Monessa paikassa" toki. Koko maapallon ennätykset ovat viime vuosilta.

"Lähtivät nousemaan" voi tietysti tarkoittaa vähän kaikenlaista, joten sikäli kommenttini oli vähän tyly.

Olihan teollistumisen, kansainvälistymisen ja väestöräjähdyksen alkuvaiheillakin oma vaatimaton merkityksensä: ihmisen vaikutusta nekin.

En oikein ymmärrä denialismin motiivia. Järkevät ihmiset pyrkivät turvaamaan jälkikasvunsa oloja.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #23

En oikein ymmärrä alarmismin motiivia, järkevät ihmiset pyrkivät turvaamaan jälkikasvunsa oloja. Miksi te alarmistit haluatte "suurten kuolonvuosien" olosuhteet tänne?

Fossiiliset on maailmanlaajuisesti iso ongelma, tälle maalle ei minkäänlainen ongelma.

" Koko maapallon ennätykset ovat viime vuosilta."

Kannattais pikkasen ihmetellä sellaista pikkuasiaa että ne "ennätykset" on asteen osia. Sillä tarkkuudella ei pysty maapallon lämpötilamuutoksia mittaamaan. Koko hysteriassakin on kyse asteen osista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tuskin huomionkipeys ja asioiden vääristely luo mitään uutta tieteelliseen antiin, saatikka syyllistäminen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kieltämättä denialismia on havaittavissa, joka poikkeaa tai jopa kieltää kansainvälisen tutkijayhteisön käsitykset. Toki analyyseja ja tutkimuksia voi itse kukin tehdä, mutta ne tulisi julkaista ao. yhteyksissä, kuten Science tai Nature.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Tämäkin keskustelu osoittaa, että todellisuudesta ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että ihmisperäiset, puhtaat hiilidioksidipäästöt kasvihuonekaasuina uhkaavaksi todettavaa lämpenemistä aiheuttaisivat. Tottakai ne kasvuonekaasuina pyrkivät ilmastoa lämmittämään, mutta niiden vaikutus on niin vähäinen, että sille ei todellisuudesta ole pystytty näyttöä löytämään. Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vähäistä vaikutusta lämpenemiseen ei pystytä erottamaan luonnollisten tekijöiden hallitsemasta lämpenemisestä.

Samalla tavalla käy ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjenkin kohdalla. Kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuakin hallitsevat luonnolliset tekijät, siinä ei edes pystytä erottamaan vähäistä ihmisperäistä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Tämän voi itsekukin päätellä siitä, että geologisten ja viimeaikaisten havaintojen mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu onkin seurannut ilmaston lämpötilan nousua eikä päinvastoin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eihän tätä enää kukaan usko, kun on saatu hyvä anerahoitusralli hiilidioksidiuskonnolla päälle. Ihmisen päästämä hiilidioksidi on aikamme kuvitteelinen Perkele, joka pitää toimittaa takaisin Helvettiin hinnalla millä hyvänsä.

Perusongelmamme on kuitenkin vain kuluttavan populaation kasvu ympäristön elinkelpoisudden pilaaminen ja erilaisten halpojen resurssien yhä kasvava niukkuus, joista erityisesti on mainittava fossiiliset polttoaineet. Elintasomme on fossiilisen energian varassa ja tulevaan pulaan on valmistauduttava. Erityisen nopeasti on päästävä eroon riippuvuudesta "roistovaltioiden" fossiilista lähteistä. Niistä sotiminen ei oikein nykyisessä tietomaailmassa ole hyväksyttävää eli mahdollista ja kauppa käy ajan oloon kalliiksi. Olemme eräänlaisessa velkakulutushypetyksen lakipisteessä.

Hiilidioksidi ei tähän hommaan juuri mitenkään liity.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Strategisesti olet sikäli oikeassa, että kivihiilestä on pyrittävä eroon, vaikka jääkausi yllättäisi.

Odottelen siitä vaihtoehdosta yhä jotakin muutakin kuin "hallituksen pitäisi".

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #25

Niin, kivihiili ja muut fossiiliset polttoaineet on korvattava muilla energiamuodoilla viimeistään sitä mukaa, kun kilpailukyky sitä edellyttää. Siihen ei tarvita mitään etukäteen nopeutettuja hiilidioksidipäästöjen leikkauksia.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #28

5 vuotta, 10 vuotta ja jopa 1 vuosi viivytystaktiikkaa, ei ole ennalta ehkäisevää uudenlaista ympäristöpolitiikkaa.

Investoinnit ja rahoitus ei ole ongelma pitkässä juoksussa ja kun ottaa huomioon 2020-luvun edistykselliset innovaatiot.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Totuus on kuitenkin se, että vesihöyry ja aerosolit dominoivat ilmakehässä ja säätelevät maan lämpötilaa. Mutta hiilidioksidi konsentroituessaan ilmakehän vesihöyryyn, vaikuttaa infrapuna-aallonpituuksien absorbtioina, jotka lisäävät lämmittävää vaikutusta. Hiilidioksidi siis toimii eräänlaisena vahvistajana. Tästä on tutkimusnäyttöä ympäri maailmaa kansainvälisissä julkaisuissa (NASA).

NASA:n tutkijat ovat myös arvioineet, että kaksinkertainen hiilidioksidin lisäys ilmakehässä vastaa n. 13% :n nousua vesihöyrypitoisuutena, koska vesihöyry on arviolta 8 kertaa efektiivisempi kuin hiilidioksidi kasvihuonekaasuna.

Metaanilla on merkittävä vaikutus. Ilmakehässä metaani hajoaa auringonvalosta energiansa saavissa kemiallisissa reaktioissa vedeksi ja myös hiilidioksidiksi.

Rakentavassa hengessä, kovin yksipuolinen ja vähättelevä suhtautuminen hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksiin, ei valitettavasti osoita kovin tieteellistä argumentointia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

”Pilvien vaikutuksista maapallon ilmastoon

Pilvet kattavat noin 70% maapallon pinta-alasta. Erityyppiset pilvet vaikuttavat maapallon ilmastoon eri tavoin: matalat vesipilvet, kuten pumpulin kaltaiset kumpupilvet, jäähdyttävät maapalloa kun samalla korkealla olevat jääpilvet, kuten ohuet cirrus- eli untuvapilvet, lämmittävät ilmastoa. Kaikenkaikkiaan pilvet viilentävät ilmastoa noin 20 W m-2. Sen sijaan maapallo saa keskimäärin noin 340 W m-2 energiaa auringosta päivittäin ja nykyiset ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöt lämmittävät ilmastoa noin 3 W m-2.”

Lähestytään tilannetta, jossa aprikoidaan ilmastomallien avulla kumpaan suuntaan pilvien vaikutus ulottuu suhteessa kasvihuonekaasujen säteilypakotteeseen. Osa malleista näyttää, että pilvien vaikutuksesta kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus lisääntyy, kun taas toiset osoittavat, että pilvet häivyttäisi lämpötilan. ”However, representing clouds in global climate models is a challenge, and some models show that clouds would enhance the temperature response while others show that clouds would dampen the temperature change1, 4.” http://www.nature.com/ncomms/2016/160817/ncomms124...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #30

Pilvien vaikutus riippuu aerosolipitoisuuksista. Näitä pitoisuuksia ollaan juuri tutkimassa.

Kasvihuonekaasujen säteilypakotteista ja säteilyn irradiansseista (W/m2) on erilaisia arvioita, riippuen pituus ja leveys asteista, samoin kuin vertikaali suunnista x, y, z, t (huom 4D).

Lukuarvojen hajonnassa on valtavasti poikkeamia. Olosuhteet vaihtelevat sekä paikallisesti, että globaalisti.

Minusta tärkeämpää on nyt keskittyä tulevaisuuden visioihin ja turvata energia uusiutuvilla energialähteillä. Yksi keino on myös edellä mainittu fotosynteesin valjastaminen ja fuusioenergia.

Kivihiilen käyttö tulee joka tapauksessa jäämään historiaan - mitä nopeammin, sen parempi tulevia sukupolvia ajatellen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #31

Kun katsotaan vaikkapa mihin suuntaan USA on nyt menossa, satsataan kehittyvään ydinteknologiaan ja fuusiovoimaan, kunnostetaan taannehtivaa maaperää lisäämällä maaperään humusta yms.

Siirrytään poispäin takaperoisesta ajattelusta, että rajoituksilla, esim. hiilen- ja kaasunkäytön rajoituksilla, niinkään päästään toivottuun lopputulokseen, eli hiilenlähteet ja hiilinielut olisivat tasapainossa. Jopa Pariisin neuvottelujen yhteydessä tuotiin ehdotus esille Ranskan toimesta, että maaperään > 30 cm syvyyteen voitaisiin varastoida pitkäaikaisesti hiiltä. http://newsroom.unfccc.int/media/408539/4-per-1000...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Saanen tiedustella vielä kertaalleen, missä on blogistin näytöt, jotka perustuvat luotettaviin kansainvälisiin julkaisuihin ja siellä referee & viitteet?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tässäkö ratkaisu ilmastonmuutosta pohtiville, suomalaistutkimus kyselee. http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/ta...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kaikki keinot ovat sallittuja, jotta tasapaino ja takaisikytkennät saadaan lähelle optimia...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #35

Kysymys on siitä, että tätä ilmastonmuutosongelmaa hoidetaan sitä kautta, joka on ensisijaisesti vastuussa ilmastonmuutoksesta eli lämpenemisestä, tuossa tämän blogin ensimmäisessä kommentissa se jo tuli esille.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #36

Mielestäni vastuussa olemme me kaikki, ei vain poliitikot ja ilmastotutkijat.

Seuraavassa auringosta ja hiilidioksidia hyväksi käyttäen, tehdään kestävän kehityksen polttoainetta.

”Scientists at the Department of Energy’s Lawrence Berkeley National Laboratory (Berkeley Lab) have harnessed the power of photosynthesis to convert carbon dioxide into fuels and alcohols at efficiencies far greater than plants. The achievement marks a significant milestone in the effort to move toward sustainable sources of fuel.”

http://newscenter.lbl.gov/2017/09/18/solar-fuel-sy...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #37

Poliitikot ja tutkijat ovat toistaiseksi saaneet aikaiseksi luonnon tuhoamista tuulivoimaloilla. Niillä tuhotaan luonnon kannalta hyödyllisiä lepakoita. https://www.lesechos.fr/amp/12/2132612.php

Kyllä hiilellä on tärkeä tehtävä maaperän humuksessa ruuantuotannon kannalta, kosteusolosuhteiden tasaajana ja ravinteiden muokkaajana.

Kupari ja hopea tulisi uusiokäyttöön katodina. "a copper-silver nanocoral cathode, which reduces the carbon dioxide to hydrocarbons and oxygenates, and an iridium oxide nanotube anode, which oxidizes the water and creates oxygen."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tuulivoima on edelleen kuten ennenkin olen todennut, vielä lapsen kengissä. Ei roottorit voi olla edelleen 200 -vuotta vanhaa teknologiaa. Tuulivoimassa on potentiaalia, se tulisi hyödyntää tulevaisuudessa kokonaan uusilla innovaatioilla (mm. tuulitunnelit ja korkeat rakennukset), pois näkyvistä ja pois kuuloetäisyyksistä, suojissa, mihin mm. lepakot ja linnut eivät pääse. Kysymys on vain mielikuvituksen puutteesta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

5 MW tuulivoimala ottaa energiaa ilmavirrasta, jonka poikkipinta-ala (eli voimalan siipien pyyhkäisyala) on 1,2 hehtaaria. Mitenköhän tuo olisi mahdollista, jos voimalan pitää olla 'pois näkyvistä'?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

No problem, kun katsoo esimerkkejä suuresta maailmasta ja korkeiden rakennusten vertikaaliroottoreista, vain yhtenä esimerkkinä. Nämä ovat lähinnä tulevaisuuden visioita, ei tämän päivän hehtaariroottoreista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #42

Vai niin. Vertailun vuoksi, Helsingin hotelli Clarionin pystysuora pinta-ala on noin 2200m2, jos ei huomioida viereisten rakennusten peittoa. Jään odottamaan innovaatiota.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #44

Katsos kun pinta-alaa voi myös monikertaistaa kolmiulotteisesti, että paralleelisti. Pinta-alaa voi kasvattaa pystysuunnassa, menettämättä sieppauspintaa. Vertikaaliroottori pyörii myös riippumatta siitä, mistäpäin tuulee.

On myös olemassa pietsokide mastoja, jotka generoivat sähköä..jne

Kehitteillä on lukemattomia uusia innovaatioita, mutta käsittääkseni tämän blogin aihe ei ole tuulivoima.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Onhan se vallan outoa, ettei koko pinta-alaa käytetä. Niin johtuisko siitä ettei se ole kustannustehokasta. Vappuhuiskuissa on taivutetut siivet, ja nehän pyörii vallan vinhasti tuulessa. Ai, miks ei niitä, nokun materiaalitekniikka ei sitä vielä salli.

Ilmainen ehdotus, tuuli propellit nousu virtauksiin vaakasuoraan. Ei mene energiaa hukkaan lavan nostamiseen painovoimaa vastaan. Saa käyttää.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tiibetinhanhet lentää Himalajan yli, miten korkealle meinasit ettei lintuja haittaa ;) .

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tuskimpa kukaan Himalajalle tuulivoimaa haluaisi; )

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Selkiinnyttääkseni sitä, mihin tämä puheenvuoroni perustuu, viittaan tässä muualle englanniksi kirjoittamani linkkini https://judithcurry.com/2016/11/21/the-real-war-on... siinä olevaan suomennokseen:

"Ilmaston herkkyys ei ole mikään uhka

IPCC:n arvioima, ilmastomalleihin perustuva ilmaston herkkyys (s.o. Maapallon ilmaston lämpötilan nousu, kun CO2-pitoisuus ilmakehässä kaksinkertaistuu) on epävarma ja liioiteltu. Esimerkiksi Judith Curry ja kumppanit ovat puolittaneet IPCC:n arvioiman ilmastoherkkyyden, kun he ovat korvanneet ilmastomallitulokset todellisuudesta tehdyillä lämpötilahavainnoilla. Esimerkiksi Scafetta ja Lindzen ovat esittäneet vielä matalampia arvoja ilmaston herkkyydelle kuin Judith Curry ja kumppanit. Oman näkemykseni lisäksi on tiedemiehiä (esim. Wojick ja Arrak), jotka sanovat, että ilmaston herkkyyttä ei voi erottaa nollasta.

Nykyiset ilmastomallit eivät toimi

Ilmastomalleja käyttämällä IPCC ei ole onnistunut ennustamaan tulevia tai menneitä ilmaston lämpötilojen trendejä. Esimerkiksi viimeisten lähes kahden vuosikymmen aikana ilmasto ei enää ole lämmennyt, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on aikaisempaan tapaan lisääntynyt.

Ilmakehän hiilidioksidiptoisuuden viimeaikaista nousua on hallinnut merien pintavesien lämpeneminen

Kommentissani https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-qu... olen osoittanut, että viimeaikainen CO2-pitoisuuden nousu ilmakehässä on aiheutunut maapallon valtamerien pintavesien lämpenemisestä, erityisesti alueilla, missä merien pintavesien CO2-nielut sijaitsevat; merien pintavedet CO2-nielujen alueilla lämpenevät viiveellä ilmaston lämpenemisen jälkeen.

Fossiilisista polttoaineista aiheutuneen, ihmisperäisen CO2:n osuus viimeaikaisessa CO2-pitoisuuden nousussa atmosfäärissä on mitättömän pieni

Edellä maitussa kommentissani olen todennut, että kaikki CO2-päästöt lähteistä atmosfääriin ja kaikki CO2-absorpiot atmosfääristä nieluihin yhdessä määräävät hiilidioksidipitoisuustason atmosfäärissä. Jos CO2-pitoisuus atmosfäärissä lisääntyy, kun CO2-emissiot ja -absorptiot hakeutuvat uuteen, dynaamiseen tasapainoon, tämä tarkoittaa, että ajankohtaiset CO2-emissiot atmosfääriin ovat suurempia kuin CO2-absorptiot atmosfääristä CO2-nieluihin. Kun fossiilisista polttoaineista ilmakehään emittoituneen, ihmisperäisen hiilidioksidin osuus atmosfääriin emittoituneen CO2:n kokonaismäärästä on vain noin 4%, se tarkoittaa, että viimeaikainen noin 2,2 ppm:n CO2-lisäys vuodessa hiilidioksidipitoisuuteen atmosfäärissä sisältää vain noin 0.09 ppm ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista.

Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin

Geologiset havainnot osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana, noin 10 miljoonan vuoden trendeinä, atmosfäärin hiilidioksidipitoisuus seuraa vastaavia maapallon atmosfäärin lämpötilatrendejä. Myös lyhyempinä trendeinä atmosfäärin CO2-pitoisuus seuraa maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Näin on tilanne esimerkiksi jäätiköitymisjaksojen ja niiden välillä olevien lämpimien jaksojen aikana, nykyinen lämmin jakso Holoseeni mukaan luettuna, kuten olen jo edellä mainitsemassani kommentissani todennut, koskien viimeaikaista CO2-pitoisuuden lisääntymistä atmosfäärissä.

Kuten olen yllä osoittanut, viimeaikainen CO2-pitoisuuden ihmisperäinen, fossiilisista polttoaineista aiheutuva nousu atmosfäärissä on niin pieni, että ei ole mitään tarvetta leikata fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi – luonnonlakien mukaan – atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

Fossilisista polttoaineista aiheutuvien, ihmisperäisten CO2-päästöjen turhanaikaisiksi osoittautuneista leikkaamisista aiheutuu vain menetyksiä. Siksi niistä leikkauksista tulee luopua ja korvata ne toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään mukautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja uhkaaviin sään ääri-ilmiöihin. Mitä energiapolitiikkaan tulee, täytyy pitää huolta, että saatavilla on energiaa, mikä vastaa tarvittavaa kilpailukykyä ja puhtautta. Kuten edellä olevasta käy ilmi, asia oikein hoidettuna, se ei sulje pois myöskään hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia voimalaitoksia."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset