LauriHeimonen

Pariisin sopimuksen sääntökirja asianmukaiseksi!

 

Uutisia/MTV:

 

"Hiilidioksidipitoisuus nousee yllättävän nopeasti"

Bonnin ilmastokokouksen tärkein tavoite on saada aikaan Pariisin sopimuksen sääntökirja.

– Jos se sääntökirja tulee, se tarkoittaa merkittävää edistystä, koska siinä naulataan kiinni raportointi, sen läpinäkyvyys ja seuranta, joita ilman sopimuksesta ei tulee mitään käytännössä, muistuttaa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.

Vähennyksillä onkin kiire. Maailman ilmatieteen järjestö WMO kertoi äskettäin, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kaikkien aikojen ennätystasolla.

Päästöt eivät ole kasvaneet muutamaan vuoteen, mutta hiilidioksidipitoisuus nousee yllättävän nopeasti, mikä viittaa siihen, että nielut eivät toimi samaan tapaan kuin aikaisemmin. Se tarkoittaa, että päästöjen vähentämisellä on suurempi kiire kuin olemme osanneet ajatella, toteaa Ollikainen.”

Jos ihmisperäiset CO2-päästöt eivät ole muutamaan vuoteen kasvaneet, kaikkien ilmakehään menevien CO2-päästöjen ja kaikkien ilmakehästä muuhun ympäristöön tapahtuvien CO2-absorptioden hakeutuessa luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen ei enää pitäisi yksin – ei ainakaan trendinomaisesti – ilmakehän hiildioksidipitoisuutta nostaa. Sensijaan jos samalla sitten luonnolliset CO2-päästöt edelleenkin lisääntyvät, ilmakehän CO2-pitoisuus kyllä nousee mutta vain senverran, mitä kokonaispäästöjen ja kokonaisabsorptioiden hakeutuminen uuteen dynaamiseen tasapainoon edellyttää. Ja tuossa on kyllä mukana myös ihmisperäistäkin hiilidioksidia, mutta vain sillä prosenttiosuudella mitä se oli kokonaispäästöissäkin. Esimerkiksi viimeaikaisessa hiilidioksidipitoisuuden nousussakin on korkeintaan  vain noin 4 % ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista, mikä jo tekee tarpeettomaksi  ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaukset. Kun vielä otetaan huomioon, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden geologiset ja viimeaikaiset havainnot osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin,  sitä suuremmalla syyllä hiilidioksidipäästöjen leikkauksille ei ole perusteita ollenkaan.

Pariisin sopimuksen perusteissa ei käsitykseni mukaan ole ollenkaan otettu huomioon sitä, että ilmakehän CO2-pitoisuus määräytyy ilmakehään tulevien kaikkien CO2-päästöjen ja ilmakehästä muuhun ympäristöön tapahtuvien kaikkien CO2-absorptioiden dynaamisen tasapainon mukaan. Pitää yksinkertaisesti ymmärtää se tosiasia, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei enää nouse, kun päästöt ja absorptiot ova dynaamisessa tasapainossa. Vasta sitten kun näistä jompikumpi muuttuu, muuttuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuskin uuden, dynaamisen tasapainon tuloksena. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Järjenjuoksuko sumenee niinkin korkealta akateemisesti kannuksensa hankkineelta professorilta? Ikäänkuin logiikan vastaisesti jutellaan hiilenkierron lainalaisuuksista.

Toisaalta ehkäpä kuitenkin pelottelutarkoituksessa väläytellään totuutta, ellei ihmisen aiheuttamia päästöjä saada kuriin, alkavat luonnolliset hiilen lähteet purkamaan varastojaan. No tätä on koko ajan tapahtunut luonnollisesti keskilämpötilojen noustua.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Bonnin ilmastokokouksen tärkein tavoite on saada aikaan Pariisin sopimuksen sääntökirja."

Miksi tehdä sääntöjä koska noudattaminen on vapaaehtoista Euroopan unionin maita lukuunottamatta?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

"Pariisin sopimuksen perusteissa ei käsitykseni mukaan ole ollenkaan otettu huomioon sitä, että ilmakehän CO2-pitoisuus määräytyy ilmakehään tulevien kaikkien CO2-päästöjen ja ilmakehästä muuhun ympäristöön tapahtuvien kaikkien CO2-absorptioiden dynaamisen tasapainon mukaan. Pitää yksinkertaisesti ymmärtää se tosiasia, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei enää nouse, kun päästöt ja absorptiot ova dynaamisessa tasapainossa. Vasta sitten kun näistä jompikumpi muuttuu, muuttuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuskin uuden, dynaamisen tasapainon tuloksena."

Se on ihan totta, että dynaaminen tasapaino määräytyy CO2 -pitoisuuksien kokonaismäärässä, se on ihan selvä asia. Mutta on otettava huomioon myös se tosiasia, että CO2 -pitoisuuksien kokonaismäärä ei ole vakio. Päästöjen ja absorbtioiden suhde on suoraan verrannollinen päästöjen määrään ja absorbtiokykyyn. Dynaaminen tasapaino vaikuttaa sitä pidemmällä viiveellä, mitä enemmän päästöjä ja mitä heikompi on absorbtiokyky.

Jos Ilmakehän absorbtiokyky (x, y, x, t) ja vapautuvan CO2 -pitoisuuden muutos (x, y, z, t) olisi samassa suhteessa lineaarinen, -mitä suuresti epäilen, dynaaminen tasapaino olisi periaatteessa ikuinen. Mutta näin se ei luonnollisesti ole, luonnossa ei tapahdu lineaarisia muutoksia.

Jos CO2 -päästöjen vapautuva kokonaismäärä (x, y, z, t) lisääntyy kasvavalla trendillä (sekä planetaariset, että antropogeeniset) on hyvin todennäköistä, että dynamiikassa tapahtuva viive myös lisääntyy (x, y, z, t) ja ilmakehä lämpenee.

Yhteyttämisen eli fotosynteesin dynamiikka noudattelee ihan samoja lain-alaisuuksia pinta-aloissa, jotka luonnossa noudattavat vain neliöllisiä (x^2) muutoksia.

Maaperän hydrologiseen kiertoon (sadantaan, valuntaan, haihduntaan ja imeytymiseen) vaikuttaa hyvin voimakkasti ilmakehän absorbtiokyky, ekstinktio jne. Itse asiassa koko systeemin fysiikka, kemia ja biologia määräytyy niistä toimista, joita ihminen tekee tälläkin hetkellä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Mielenkiintoista on havaita kuinka tällä hetkellä kaksi maailman johtavaa maata kunnostavat hiilestä köyhtyneitä maa-alueitaan. Kiinassa Loess Plateau http://www.worldbank.org/en/news/feature/2007/03/1...
Ja Amerikassa "According to Rattan Lal, director of Ohio State University’s Carbon Management and Sequestration Center, the world’s cultivated soils have lost between 50 and 70 percent of their original carbon stock, much of which has oxidized upon exposure to air to become CO2. Now, armed with rapidly expanding knowledge about carbon sequestration in soils, researchers are studying how land restoration programs in places like the former North American prairie, the North China Plain, and even the parched interior of Australia might help put carbon back into the soil." http://e360.yale.edu/features/soil_as_carbon_store...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jouni, kyllä maaperän humusta tulee lisätä ehdottomasti...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Joo, näin on. Nyt pitäisi vielä selvittää, että voitaisiinko me täällä Suomessa käyttää jauhettua apatiittia tai biotiittia kalkin asemesta pelloilla happamuutta laskemaan.

Nimittäin nämä kivennäisaineet rapautuessaan sitovat CO2 ilmakehästä? Vielä pitäisi selvittää kuinka pitkäksi aikaa CO2 sitoutuu maaperään.

Apatiittikaivos sijaitsee Siilinjärvellä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Ilmakehään tapahtuvien kaikkien CO2-päästöjen ja ilmakehästä muuhun ympäristöön tapahtuvien kaikkien CO2-absorptioiden yhteisesti, dynaamisen tasapainon kautta, hallitsemasta ilmakehän CO2-pitoisuustason kehittymisestä analogisena vertauskuvana on esim. järven tulviminen. Samalla tavalla kuin kuin pienellä ojalla ei ole olennaista vaikutusta koko valuma-alueelta järveen tulevaan vesimäärään ja sitä tietä järven tulvimiseen, ei ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vähäisellä osuudella ilmakehään tulevissa hiilidioksidin kokonaispäästöissä ole olennaista merkitystä ilmakehän hiilidioksidipitoisuustason kehittymisessä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Analogia on muuten hyvä, mutta mistä ihmeestä koko planeetan tasolla 96%, -eli käytännössä melkein 100% sivuvirroista muodostuu ja miten ihmeessä ihmisen osuus tässä olisi vain 4% (populaation/energian räjähdysmäinen kasvu, muutamassa sadassa vuodessa)..???

Samaan aikaan hiilinielujen kyky sitoa CO2:ta on hyvin riippuvainen yhteytyksestä ja aavikoituminen on tällä hetkellä n. 1/3 maapallon pinta-alasta, -ihmisen ja eroosion vaikutuksesta. Vaikka toisaalla vihertyminen lisääntyisikin, koko planeetan tasolla saadaan vain hyvin keskimääräisiä arvioita kaikkien kasvihuonekaasujen pitoisuuksien (CO2 mukaanlukien) vaikutuksista.

Kasvihuonekaasut (CO2 mukaanlukien) ovat kasvihuonekaasuja, jotka kumuloituvat niin planetaarisina (käsittämättömän pitkän ajan muutoksen funtiona so. pitoisuuksien muutostrendin keskiarvo on lähes olematon) kuin antropogeenisena (hyvin lyhytaikaisena ajan muutoksen funktiona so. muutostrendin keskiarvo on selkeästi havaittavissa). Näitä kumulatiivisia muutoksia ei ole mielekästä niputtaa keskenään.

Nyt on oleellista tutkia lyhyen ajan vaikutuksia, se näkyy välittömästi ja maaperän kunnostamiseen on pikaisesti ryhdyttävä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #6

Noita hiilenkiertoon liittyviä asioita kannattaa opiskella, tuosta linkistä pääsee alkuun. https://earthobservatory.nasa.gov/Features/CarbonC...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #9

Opiskelun vähyydestä tässä vaiheessa ei ole kysymys. Hiilen kierto on itse asiassa triviaali, niinkuin kaikki muukin kierto tässä universumissa.

On hyvä tarkastella energian käsitettä vähän laajemmasta perspektiivistä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #10

Olet tietenkin oikeassa;)

Ja kyse on kertyneestä energiasta, meret ovat jäähtymässä, että mistäköhän se kertoo. https://rclutz.wordpress.com/2017/10/26/global-oce...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #11

Kyllä. Energiaa kertyy jatkuvasti ja vastaavasti sitä vapautuu muuttuneena toiseen olomuotoon, mutta se vaatii työtä.

Jos meret ovat jäähtymässä suhteellisen nopeasti, se kyllä kielii paikallisista muutoksista, eli riippuu siitä, mistä lämpötilaa mitataan.

Jos merien jäähtyminen globaalisti voidaan osoittaa suhteellisen nopeaksi jossakin ajassa, se taas kielii auringon aktiivisuuden vähenemisestä tai maan asemasta suhteessa aurinkoon. Merien lämpötilamuutokset näkyvät enimmäkseen pintakerroksista.

Merien pintakerrosten sameus (FTU) eli epäpuhtaudet vaikuttavat kykyyn heijastaa valoa, jolloin sillä voi olla myös lämmittävä vaikutus.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Energiaa voidaan muuttaa toiseen olomuotoon ja albedo vaikuttaa suoraan energian kertymiseen ja lämpötilan nousu voidaan pysäyttää.

Tropiikin monsuunialueilla kasvihuoneilmiön pysähtyminen edeltää lämpötilanousun pysähtymistä. Tähän johtopäätökseen ovat kiinalaiset tutkijat Jinjie Song, Yuan Wang, ja Jianping Tang tulleet, viime vuonna Nature -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, a Hiatus of the Greenhouse Effect.

”The atmospheric and surface greenhouse effect over the tropical monsoon-prone regions is found to contribute substantially to the global total. Furthermore, the downward tendency of cloud activity leads to a greenhouse effect hiatus after the early 1990 s, prior to the warming pause. Additionally, this pause in the greenhouse effect is mostly caused by the high number of La Niña events between 1991 and 2014. A strong La Niña indicates suppressed convection in the tropical central Pacific that reduces atmospheric water vapor content and cloud volume.” https://www.nature.com/articles/srep33315?WT.feed_...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #15

Kyllä vaan, albedo vaikuttaa energian kertymiseen ja lämpötilamuutoksiin.

"Tropiikin monsuunialueilla kasvihuoneilmiön pysähtyminen edeltää lämpötilanousun pysähtymistä."

Tämä on totta, mutta on huomioitava, että prosessi on vähintään 2 -suuntainen, ei vain 1 -yksisuuntainen. Molemmat ilmiöt seuraavat toisiaan, se on fysikaalinen fakta. Jos toinen ilmiöistä poistetaan, efektistä ei kyetä näkemään konsentroitumisesta johtuvaa yhteisvaikutusta.

Tässä on ymmärtääkseni kysymys myös kaikkien kasvihuonekaasujen yhteisvaikutuksesta, ei pelkästään hiilidioksidista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #16

Vaikka pilvet ovat 2 -suuntaisia vaikutukseltaan, suuntautumista on hankalaa tietää etukäteen.

Kun esim. laivojen rikkipäästöjä on vähennetty, on huomattu niillä olevan suora vaikutus merellisten alapilvien esiintymiseen. Merten alapilvillä on tunnetusti viilentävä vaikutus ilmastoon.

Meret vaikuttavat lämpötilaan ja meriveden epäpuhtauksilla voi olla oma roolinsa esim. lämpötilan suhteen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #17

Niin siis tarkemmin; tarkoitin vallitsevissa olosuhteissa (ilmamassan sisällä) olevien lämpötilamuutosten ja kasvihuonekaasupitoisuuksien välistä 2-suuntaista konsentroitumisen vaikutusta, eli sekoittumista tilavuuteen (x,y,z,t).

Suuntautumista on todelläkin etukäteen vaikea ennustaa kuin vasta siten, kun sekoittuminen on alkanut.

Kyllä, rikkidioksidilla on epäsuora viilentävä vaikutus.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #18

Kun ilmasto lämpenee, on todella tärkeätä tarkastella eri vaihtoehtoja.

Ravinnontuotantoa lienee parempi suunnata hyönteisten kasvattamiseksi ihmisravinnoksi. " The insects in this study had a higher relative growth rate and emitted comparable or lower amounts of GHG than described in literature for pigs and much lower amounts of GHG than cattle." https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3012052/

Eläinten kasvatus laitumella on myös tehokas keino sitouttaa hiiltä maaperään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #19

Kyllä. Kaikki keinot ovat sallittuja. Kävin läpi linkkaamasi tutkimuksen ja tulos oli kyllä vakuuttava. Proteiinia saa muistakin lähteistä ja päästään vähemmillä GHG:lla.

Eläinten kasvatus laitumella on myös hyvä asia ja metaanin talteenotto enerigatuotantoon. Nämä ovat periaatteessa suhteellisen helposti toteutettavissa.

Luotan myös Prof. Markku Kulmalan SMEAR II -tutkimukseen. Hän on johtanut kehittyvää projektiaan jo ainakin 20 vuotta. Minulle ei ainakaan ole jäänyt epäselväksi, etteikö ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen olisi hyvin realistinen.

On esitetty hämmästyttäviä väitteitä siitä, että ilmakehän ja koko ekologian fysiikka, kemia ja biologia olisivat vain ja ainoastaan luonnollista seurausta energian kierrossa. Kaikki alkuaineet noudattavat ihan samaa energian ja massan ekvivalenttia periaatetta.

Energian ja tässä tapauksessa kivihiilen käytön ja sen seurannaisvaikutukset kumuloituvat, haihtuvat ja varastoituvat siinä, missä mikä tahansa alkuaine. Päästöttömiä alkuaineita ei ole olemassa ja nimenomaan ihmisen aiheuttamat päästöt ovat niitä, jota luonnollinen energian kierto ei yksinkertaisesti kykene käsittelemään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #12

Valitettavasti viittauksessasi ei ole mitään uutta.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #14

Niin, et nytkään pysty sen johtopäätöstä kumoamaan:

"Fossilisista polttoaineista aiheutuvien, ihmisperäisten CO2-päästöjen turhanaikaisiksi osoittautuneista leikkaamisista aiheutuu vain menetyksiä. Siksi niistä leikkauksista tulee luopua ja korvata ne toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään mukautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja uhkaaviin sään ääri-ilmiöihin. Mitä energiapolitiikkaan tulee, täytyy pitää huolta, että saatavilla on energiaa, mikä vastaa tarvittavaa kilpailukykyä ja puhtautta. Kuten edellä olevasta käy ilmi, asia oikein hoidettuna, se ei sulje pois myöskään hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia voimalaitoksia.

Kun hallitus perustaa toimintansa strategiseen johtamiseen, Pariisin sopimuksen – jos jonkin – varalta on varauduttava vaihtoehtoiseen strategiaan!"

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#21

Ihan näin ystävällisessä ja rakentavassa hengessä, minulla ei ole minkäänlaista tarvetta tässä vaiheessa johtopäätöksiesi ja hypoteesiesi kumoamiseksi, kun et ole vieläkään kyennyt esittämään sellaista henkilökohtaista fysikaalista ja matemaattista ajatusmallia ja mittausmenetelmää, joka johtaisi yleispätevään ratkaisuun. Tämän perusteella ja sen jälkeen voi sitten itse kukin pyrkiä osoittamaan, onko ratkaisusi yleispätevä vai ei.

Hypoteesisi ja mallisi perustuvat joidenkin muutamien tutkijoiden tekemiin tutkimuksiin, hypoteeseihin ja malleihin, jotka eivät myöskään ole yleispäteviä.

Itse tarkastelen luonnon ilmiöitä hyvin objektiivisesti, itsenäisesti, riippumattomasti ja ennakkoluulottamasti ja en pelkästään fyysikkona, vaan myös matemaatikkona ja tekniikan asiantuntijana.

Pitkän työkokemukseni aikana, itse asiassa ainoat pätevät todisteet luonnon ilmiöistä saavutetaan hyvin pitkäjänteisen ja uuvuttavan tutkimuksen ja työn tuloksena, jonka perustana on tinkimätön fysikaalinen teoria, matematiikka ja mittausmenetelmä, sekä tieteellisen yhteisön yksimielisyys.

Käytännön tasolla mittausmenetelmien kehittäminen sellaisiksi, missä jäljitettävyys kyetään määrittelemään kansainvälisien standardien ja referenssien mukaisesti. Mitään muuta mahdollisuutta ei käytännön tasolla ole ja nämä ovat niitä tieteellisiä metodeja, joista syntyy tieteellinen todistusaineisto kustakin luonnossa esiintyvästä ilmiöstä.

Ne faktat jotka ovat ns. "kiveen hakattuja" totuuksia, eivät ole koko tieteen historiassa kantaneet suurtakaan hedelmää, ellei kansainvälinen tiedeyhteisö ole joko ymmärtänyt tai ei ole niissä puitteissa kun kansainvälisen tiedeyhteisön politiikka oikeutuksineen olisi voinut sallia.

Ehkä Newton, Maxwell, Einstein ovat sellaisia tieteen ikoneja, joiden varaan luotan, -tosin aika näyttää, mihin suuntaan etsiminen ja löytäminen meitä vie.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset