LauriHeimonen

Viimeöinen valtava auringonpilkkupurkaus

Katsokaamme, mitä seurauksia viimeöinen valtava auringonpilkkupurkaus mahdollisesti saa aikaan! 

 

Mehän tiedämme, että sen jälkeen pitäisi pilvisyyden vähentyä, jolloin maapallon pinnalle Aurngosta tuleva säteily kasvaa ja ilmaston pitäisi ainakin jossakin määrin jossakin lämmetä?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Eilen tuskin on tapahtunut mitään "valtavaa auringonpilkkupurkausta", kun Auringon pinnalla ei ole ollut pilkun pilkkua viikkoon (ks. spaceweather.com). Ylipäätään jos purkaus tapahtuisi "eilen", se saavuttaisi Maapallon vasta noin kolmessa päivässä.

Sen sijaan Auringon koronassa on nyt isohko meitä kohti oleva aukko, josta lähtee tavanomaista nopeampi aurinkotuuli, joka sitten aiheuttaa häiriöitä Maan magneettikentässä. Mitään "purkausta" ei ole tapahtunut. Aurinkotuulen nopeus on nyt noin 650 km/s, joten kulkuaika maahan on vajaat kolme päivää.

Mitä tulee Auringon purkauksiin (jollaisesta nyt ei ollut kyse), vaikutus pilvenmuodostukseen on jotain 2 %:n luokkaa, joten yksittäisten purkausten vaikutusta tuskin huomaa ilmastossa mitenkään. Pitkän aikavälin aktiivisuuseroilla voi toki olla merkitystä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Mitä se tarkoittaa, kun viime yönä revontulia oli kuvattu Etelä-Suomessakin?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tavallisesti Maan magneettikenttä suojaa Maata ja erityisesti ilmakehää aurinkotuulen varatuilta hiukkasilta. Tällöin niitä pääsee ilmakehään vain magneettisten napojen läheisellä suppilomaisella vyöhykkeellä – Lapissa revontulia näkyy lähes joka yö.

Nyt tavallista nopeampi aurinkotuuli oli venyttänyt Maan magneettikenttää siten, että aurinkotuulen varatut hiukkaset pääsivät ilmakehään tavallista etelämpänä.

Maan magneettikentän häiriöitä aiheuttavat siis sekä aurinkotuuli että auringonpilkkuihin liittyvät koronan massapurkaukset, sekä niiden yhteisvaikutus.

Käyttäjän SeppoKoski kuva
Seppo Koski Vastaus kommenttiin #3

Saatamme havaita myös häiriöita mm. televiso lähetyksissä, kuten jokin aika sitten.
Samoin on ns. radiokelit hieman sekaisin, esiintyy " aurora skippejä" tavallista enemmän. Suunta-antenni ottaa vastaan jostain oudosta suunnasta lähetyksen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #5

Siis kehä ykkösen sisäpuolelle jossa on melkoisen runsas citivihreä populaatioko?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Kyllä, mutta ei siellä revontulia nähdä, koska valosaastetta on paljon.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #4

Siellä tosiaan oli edelleen tungosta AM-aalloilla. Omistamani vastaanotin on tosin hieman sieltä herkemmästä päästä, kahden aaltoalueen FM/AM-M Sony vastaanotin... Ko. radio toimii kahdella AA-paristolla ja on kooltaan hieman tupakka-askia isompi.

Vakavahkosti puhuen, asemia kuului tosiaan monia, eikä pelkästään itäisiä. Yleensä tähän aikaan ei kuulu kuin muutama itäisen naapurin asema sillä "herkällä" Sonnilla.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #3

Näinhän siinä periaatteessa tapahtuu. Auringon koronan lämpötilan kasvaessa voimakkaasti pintalämpötilaa korkeammaksi, protuperanssien so. hyvin voimakkaiden magneettipurkausten muodossa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Sattuisikin purkautumaan silloin kun on pilvetöntä ja olen pihalla kameran kanssa.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Keskeistä auringon aktiivisuusmuutosten vaikutuksessa maapallolla tapahtuvaan lämpenemiseen ja siten myös ilmaston lämpötilaan näyttää olevan se mekanismi, millä auringon aktiivisuusmuutokset niihin vaikuttavat. Asia liittyy kosmiseen säteilyyn, joka katalysoi pilvipeitteiden syntyä. Auringon aktiivisuuden nousu muuttaa maan magneettikenttää niin, että maapallolle tuleva kosminen säteily vähenee ja sen myötä vähenee myös kosmiseen säteilyyn liittyvä pilvipisaroiden katalyyttinen synty ja siten myös pilvien muodostusta katalysoiva vaikutus. Näin pilvipeitteen väheneminen saa aikaan ehkä olennaisimman osan varsinaisesta auringon aktiivisuuden noususta aiheutuvasta ilmaston lämpenemisestä.

Viittaan tässä aikaisemmin esittämääni puheenvuorooni Ilmasto-ongelman toimiva ratkaisu http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1013... :

”Lämpenemistä hallitsee Aurinko
 
Ennakkoluulottomana tutkijana pitämäni ja energiapoliitikkona eduskunnassa ansioitunut emeritusprofessori Martti Tiuri peräänkuuluttaa asianmukaista tutkimusta Auringon osuudesta viimeaikaisessa lämpenemisessä, missä eri tieteenalat voisivat keskenään olla rakentavassa yhteistyössä /4/. (Martti Tiuri, esitelmä Vaihtoehtoiset energiamuodot, Tekniikan Akateemisten Liiton DIAS-kilta 27.01.2012 ja kirja Tie kestävään tulevaisuuteen. )
 
Kuten edellä olen todennut, havaintojen mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu seuraa lämpenemistä eikä päinvastoin. Näin usko ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen hallitsemaan lämpenemiseen tulee jo tällä kumotuksi. Kun geotermisenkään lämpenemisen osalta ei hallitsevaa vaikutusta ole todettavissa, viimeaikainenkin lämpeneminen on luettava lähinnä Auringon tiliin kuuluvaksi.
 
On hyvin tiedossa, että maapallon lämpötilaa ylläpitää Aurinko. Mille tasolle lämpötila kulloinkin asettuu, on mitä monimutkaisimmin mekanismein riipuvainen siitä, mitä maapallolla, maapallon Aurinkoa kiertävällä radalla ja itse Auringon aktiivisuudessa tapahtuu.
 
Meneillään olevan, jäätiköitymisten välisen lämpimän kauden eli Holoseenin aikana, kosmisen säteilyn vaihtelun perusteella, ilmaston lämpötilamuutosten on tulkittu mahdollisesti seuraavan Auringon aktiivisuusmuutoksia /17/. Mekanismia ollaan vasta selvittämässä.
 
Erityisesti kosmisen säteilyn muutosten ja pilvipeitemuutosten väliseen yhteyteen kiinnitetään huomiota.. Tällä hetkellä mielenkiinto kohdistuu siihen, mikä rooli näin mahdollisesti syntyvillä pilvipeitemuutoksilla on maapallolla tapahtuvassa lämpötilavaihtelussa. Ne säätelevät Maan pinnalle asti tulevan säteilyenergian määrää ja sitä tietä maapallon mantereiden ja valtamerien pintalämpötiloja sekä ilmakehän alimpien osien lämpötiloja. Kosmisen säteilyn vaikutusta pilvipisaroiden syntyyn tutkitaan mm. kansainvälisessä CERN-tutkimuskeskuksessa /17/.
 
Olen itse tätä vaikeaselkoista kysymystä tarkastellut sen kokemustaustani pohjalta, mikä minulla on metallurgisiin prosesseihin liittyvistä ytimenmuodostustapahtumista. Tätä taustaa vasten kosmisen säteilyn vaihtelu näyttäisi vaikuttavan lähinnä pilvipeitemuutosten kinetiikkaan mutta ei varsinaiseen ajavaan voimaan. Ajava voima kehittyy lähinnä lämpötilamuutoksiin liittyvästä, ilman suhteellisesta kosteudesta, sen ylittäessä kastepisteen. Siinä on vaikutuksensa sekä Auringon aktiivisuusmuutoksilla – eritoten niiden muutossuunalla /3/ – että nykyisellä geologisella tilanteella valtamerien ja ilmaston erilaisten oskillointien aikaansaajina. Siellä missä kastepiste ylitetään, kosmisen säteilyn muutokset voisivat säätää sitä, kuinka herkästi ja millaisia pilvipisaroita syntyy. Kosmisen säteilyn muutokset tällöin toimisivat siis katalyytteina. Tapahtuma on hyvin monimutkainen ja olosuhteista ratkaisevasti riippuva. Siinä tullaan myös monimutkaisella tavalla pilvipisaroiden ytimenmuodostuksen kynnysenergiakäsitteeseen, minkä eliminoimiseen katalyytit nimenomaan vaikuttavat. Kynnysenergia syntyy siitä, että ytimen syntyessä alussa pinta-alaan verrannollinen pintaenergia kasvaa nopeammin kuin sen korvaamiseen käytettävissä oleva, tilavuuteen verrannollinen, suhteellisesta kosteudesta riippuva ajava voima. Pilvipisaran syntyessä sekä pintaenergiaan että ajavaan voimaan ratkaisevasti vaikuttaa myös se, millaisista aerosoleista pilvipisarat alkunsa saavat ja miten niiden vaikutus ytimen kasvaessa muuttuu.
 
Kosmisen säteilyn muutokset mahdollisesti vaikuttavat esimerkiksi aerosolien ionisoitumisen kautta kynnysenergiaa eliminoivina tekijöinä /17/.” ( Selostusta CERN:in CLOUD-projektin nykytilanteesta, Cloud formation may be linked to cosmic rays http://www.nature.com/news/2011/110824/full/news.2011.504.html : ”For a century, scientists have known that charged particles from space constantly bombard Earth. Known as cosmic rays, the particles are mostly protons blasted out of supernovae. As the protons crash through the planet's atmosphere, they can ionize volatile compounds, causing them to condense into airborne droplets, or aerosols. Clouds might then build up around the droplets.”

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Huomenta Lauri,

Nyt puhut asiaa, mutta on edelleen erotettava pitkä-aikaiset muutokset ilmakehän fysiikassa, kemiassa ja biologiassa (planetaariset, eli muut planeetat, auringon aktiivisuus, -kuu, -avaruuden taustasäteily ja eritoten avaruusplasmafysiikka, avaruus-sää):

ja

Lyhytaikaiset muutokset ilmakehän fysiikassa, kemiassa ja biologiassa (ihmisen aiheuttamat muutokset - väestön räjähdysmäinen kasvu ja energian kulutus, vesihöyry - hydrologinen kierto, -CO2, -metaani, -CFC yhdisteet - freonit, -dityppioksidit, -aerosolit, -otsoni jne).

Planetaarisiin muutoksiin emme kykene vaikuttamaan ja tähän nyt liittyy mainitsemasi pilvien muodostumisen tutkimus avaruuden taustasäteilyn vaikutuksesta (CERN - Cloud project), joka antaa eksplisiittisen määritelmän ilmastoherkkyysarvosta.

ks. http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244...

Lyhytaikaisiin muutoksiin eli ihmisen aiheuttamiin muutoksiin ilmakehän fysiikassa, kemiassa ja biologiassa kykenemme vaikuttamaan, tutkimalla paikallisia muutoksia, joista saamme välittömät korrelaatiot. Alla muutama linkki, liittyen aiheeseen.

ks. http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244...
ks. http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241...
ks. http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242...

Pitkäaikaisia ja lyhytaikaisia muutoksia ei ole mielekästä niputtaa keskenään, koska ilmakehä on hyvin kompleksinen ja kaoottinen ts. yhteisvaikutusta tässä mielessä on erittäin vaikeaa analysoida ja ennustaa. Lämpötilagradientit ja em. ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasut vaikuttavat yhdessä ts. CO2 -pitoisuuden ym. kasvihuonekaasujen vaihtelut seuraavat lämpötilan vaihteluja ja lämpötilan vaihtelut seuraavat CO2 -pitoisuuden ym. kasvihuonekaasujen vaihteluja. Fysiikka, kemia ja biologia ovat vähintään kaksisuuntaisia prosesseja, ei ole olemassa vain yksi-suuntaisia prosesseja.

Itse asiassa, ilmasto sinänsä on periaatteessa kohtalaisen huono ilmastomalli, koska ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa. Luotettavat ennusteet ulottuvat korkeintaan muutamien vuorokausien päähän.

Aurinko luonnollisesti dominoi lämpösäteilyn määrällä ja pilvien muodostuminen säätelee ilmakehän lämpötilamuutoksia. Mutta jos hydrologisen kierron (pilvet luonnollisena osana) fysiikassa, kemiassa ja biologiassa tapahtuu muutoksia, sillä on suora ja välitön vaikutus ilmastoon ja lämpötiloihin eli ilmastoherkkyyteen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllähän asioita on pohdittu, tässä vielä varmistusta siitä!

Soil holds more than three times the carbon found in the atmosphere, yet its potential in reducing atmospheric carbon-dioxide levels and mitigating global warming is barely understood. A researcher has discovered that vast amounts of carbon can be stored by soil minerals more than a foot below the surface.” https://www.sciencedaily.com/releases/2017/11/1711...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #13

Kyllä Jouni, maaperä on osa hydroligista kiertoa (infiltraatio), biologiaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #14

Juu, molempiin suuntii, niinkuin kirjoitit edellä hiilenkierrosta, "Earth's soil is releasing roughly nine times more carbon dioxide to the atmosphere than all human activities combined. ..."

Alkaisi selviämään myöskin tiedemiehille ja muillekin, että lämpeneminen lisää hiilidioksidia ilmakehässä, mutta hiilidioksidin palauttaminen maaperään onnistunee myös lämpenevässä ilmastossa?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #15

Kyllä vaan ja toisaalta ihmisen aktiviteetti maanperän muokkaamisessa ylimalkaan, -sademetsien hakkuut ja istuttaminen, -maatalous yleensäkin, niin hyvässä kuin pahassakin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #16

Joo, tässä tullaan siihen mitä Amerikassa on nyt ymmärretty, että heidän kannattaa palauttaa hiili preerian viljelyksille.

Hiili maaperässä parantaa viljavuutta ja vedenpidätyskykyä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #17

Näin varmaan on; mv. ekon. olet tässä asiassa kyllä asiantuntija, oma asiantuntemukseni on enemmän avatut. tekn. Mutta poikkitieteestähän tässä on kysymys..:)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #18

Poikkitieteellistä ja empiiristä tutkimusta. Ilmastomalleissa ei ole vielä huomioitu maaperän kykyä varastoida nykyisin ilmakehään kertyvää hiilidioksidia?

IPCC:n globaaliin ilmastomalliin ehkä löytyy ratkaisu maaperän hiilivarastoista?

Ilmastomallien vastaavuutta todellisuuden kanssa on kritisoitu ja nyttemmin tähän kritiikkiin on vastattu ja on myös tuotu avoimemmin julkisuuteen ilmastomalleihin vaikuttavista tekijöistä: CO2:sta johtuvista pakotteista, empiirisisistä mittauksista, hienosäädöstä etc., jotta ilmastomalleista saadaan valideja. http://journals.ametsoc.org/doi/pdf/10.1175/BAMS-D...

http://maatilanpellervo.fi/2016/08/04/maapera-hyva...

”Hyvin voiva juuristo on kasvun perusta. Se ottaa ravinteita syvältäkin, parantaa maan rakennetta ja lopulta jää maahan lisäten maan hiilivarastoja.”

”Neljän promillen lisäys riittäisi
Ranska teki Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, että maaperän hiilivarastoja lisättäisiin vuosittain neljä promillea eli 0,4 prosenttia globaalisti. Se on noin viisi miljardia tonnia hiiltä. Tämä lisäys voisi sitoa hiilidioksidipäästöistämme kaiken, mikä ilmakehään nykyään jää.” http://yle.fi/uutiset/maapera_on_iso_arvoitus__pel...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset