*

LauriHeimonen

Usko ihmisperäiseen lämpenemiseen perusteeton

Olen omasta kokemuksestani ollut panevani merkille, kuinka valtamedia on ruvennut yksipuolisesti tukemaan uskoa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi väitettyyn ilmaston lämpenenemiseen. Tämänpäivisistä ylen uutisista, koskien alkavaa Bonn'in ilmastokokousta, kävi selvästi ilmi, että media sokeasti toistaa sitä, mitä mieltä poliitikkomme, ilmatieteen laitoksemme ja YK:n poliitikkojen luoma hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC sanoo. Seuraavassa palaan edelliseen puheenvuorooni, mistä käy selvästi ilmi, että pariisin sopimuksella ei ole asianmukaisia perusteita.

 

Puheenvuoroni http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskotta... kommentissa http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskotta... olen todennut:

 

”Kuten olen antanut ymmärtää, omien, perusteltujen näkemysteni mukaan

- ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaamisella ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitykseen ei havaittavasti voida vaikuttaa

- ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendienkään ei ole todettu lämpenemistä hallitsevan

- jo Rion konferenssissa 1992 kävi ilmi. että ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle lämpenemiselle ei ollut varsinaista tieteellistä näyttöä; katsottiin kuitenkin varmuuden vuoksi aiheelliseksi ryhtyä kustannustehokkaasti leikkaamaaman hiilidioksidipäästojä

- Kioto-protokollan mukaisten hiilidioksidipäästöjen leikkausten todettiin tuottavan vain menetyksiä

- Pariisin sopimus perustuu hypoteettisiin ilmastomallitutkimuksiin, joiden tuloksille ei ole näyttöä todellisuudesta; Kioto protokollan mukaisten leikkausten tapaan nekin tullevat tuottamaan lähinnä vain menetyksiä

 

Tavoitteena jatkossa tuleekin olla luonnollisiin ilmaston muutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin sopeutumnen. Mitä energiapolitiikkaan tulee, on opittava varautumaan korvaaviin energiamuotoihin sitä mukaa kuin fossilisten polttoaineiden kilpailukyky ja saatavuus sitä edelyttävät.”

 

Kommetissani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245280-onko-median-uskotta... olen edelleen todennut:

 

”Fyysikkona ehkä ymmärrät paremmin kuin minä David Wojick'iä ja Arno Arrak'ia, jotka sateliittikuvausten perusteella ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan vuodesta 1979 alkaen ilmastonmuutoksen herkkyyttä (so ilmaston lämpötilan nousu, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu) ei pystytä erottamaann nollasta. Toisin sanoen nykyaikaan saakka tilanne on ollut sellainen, että ilmaston lämpötilan nousu ei ole seurannut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Se, mitä nousua on ajoittain tapahtunut, johtuu voimistuneista El Nino -ilmiöistä. Tässä siis fyysikot Wojick ja Arrak ovat tulleet samaan tulokseen kuin minäkin omilla päättelyilläni.” / https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992 .

 

YK:n, EU:n ja Suomen poliitikot ovat uskonvaraisesti omaksuneet käsityksen, jonka mukaan viimeaikainen ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä, lähinnä fossiilisista polttoaineista. Kuten edellä esittämästäni käy ilmi, ilmakehässä tapahtuvan hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin vähäinen, ettei sen vaikutusta todellisuudesta tehtävin havoinnoin ole pystytty toteamaan. Kun vielä viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus on ollut korkeintaan luokka 4 %, sitä suuremmalla syyllä voidaan yhtyä käsitykseen, että ihmisperäisten hiilidikdipäästöjen leikkauksille ei ole mitään järkevää syytä.

 

Kun ilmakehän tämänhetkistä hiilidioksidipitoisuutta verrataan viimeisen 800 000 vuoden aikaisiin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksiin, sitä ei asianmukaisesti voida tehdä, koska määritysmenetelmät ovat sille esteenä: kun nykyiset määritysmenetelmät osoittavat hetkellisen hiilidioksidipitoisuuden, 800 000 vuoden aikana määritetyt pitoisuudet ovat usean sadan vuoden keskiarvoja, jotka eivät esim. hetkellisistä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksista kerro mitään

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Ilmeisesti yleinen ohje rikollisten jahtaamisessa on "Seuraa rahaa". Toiminee tässäkin.

Todennäköisesti ilmaston tämänhetkinen lämpeneminen johtuu sekin auringon aktiivisuuden muutoksista. Miksi muuten viimeisin jääkausi olisi sulanut pois n. 11.000 v. sitten. Ihminenkö silloin ilmakehän lämmitti ?

On hyödytöntä veronmaksajien kannalta polttaa rahaa auringon aktiivisuuden torjuntaan. Hyödyllisempää olisi varautua siihen miten pärjäämme lämpimämmän ilmaston kanssa. Jos se on auringon takia tullakseen se tulee.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kannattaa myös muistaa, että meneillään olevassa jääkausisyklissä kylmät kaudet ovat olleet huomattavasti pitempiä kuin lämpimät eli mitä sitten tehdään kun seuraava jäätiköityminen hitaasti alkaa. Väestöjen pitää alkaa siirtyä jo tiheästi asutuille alueille, mistä seuraa tietenkin jotain ei niin hauskaa.

Ilmastohiilihumppa on suuremmassa kuvassa vain ylikuluttavan ihmiskunnan koon kasvamisen aiheuttamaa ja energiapula-aikoja ennustavaa sijaistoimintaa.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"- Pariisin sopimus perustuu hypoteettisiin ilmastomallitutkimuksiin, joiden tuloksille ei ole näyttöä todellisuudesta"

Sen vuoksi esim Trump hylkäsi Pariisin sopparin.Hän kuuluu järkijätkien heimoon, eikä antanut muiden huijata itseään ja valtiotaan.

Ihmisen aiheuttama ilmastonlämpiäminen onkin täyttä huuhaa-prppagandaa , jota yksikään täysijärkinen ei enää nykyään usko.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Yle painotti uutisissaan uutta ennätystä hiilidioksidipitoisuudessa ja sen merkitystä vahvisti Ilmatieteen laitoksen johtaja Damski. Hän tietänee varsin hyvin, että keskimääräinen CO2-pitoisuuden nousuvauhti on ollut n. 2 ppm/vuosi. Sen lisäksi viimeisen viiden vuoden aikana CO2-päästöt ovat olleet käytännössä samalla tasolla.

Viime vuoden ja tämän vuoden suurempi nousu johtuu El Nino - ilmiön aiheuttamasta meriveden lämpötilapiikistä, kuten aina ennenkin näissä yhteyksissä. Tässä toteutuu tavaksi tullut uutisointi, että El Nino - lämpötilapiikki unohtui tiedotusvälineiltä varsin pian ja pitkään on uutisoitu vain ennätyslämpötilasta 2016. Sama toistuu CO2-pitoisuuden osalta. Tämä antaa aika erikoisen kuvan asiantuntijalausunnosta, jossa unohdetaan tämä seikka: lyhytaikainen ilmiö yleistetään pitkäaikaseksi trendiksi.

Asiaa tuntevat tunnistavat tämän seikan välittömästi, mutta suuri yleisö ei tiedä tästä mitään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hyvät ystävät. Fyysikkona ja kohtuullisen pitkän ajan avaruus- ja osin myös ilmakehään liittyviin ilmiöihin tutustuneena voisin todeta, että jos täällä US-blogissa on sellainen asiantuntemus, joka kumoaa kaiken sen työn, jonka kansainvälinen tiedeyhteisö on saanut aikaiseksi ilmastontutkimuksessa, voisi kirjoittaa sellaisen tieteellisen artikkelin ja julkaisun, jotta kansainvälinen tiedeyhteisökin vakuuttuisi sen erinomaisuudesta.

Hyvät ystävät. Ilmastonmuutos oli se sitten ihmisen aiheuttamaa tai ns. luonnollista muutosta, nämä muuokset ovat kumulatiivisia muutoksia myös CO2:n osalta.

Olkoonkin kansainvälisen tiedeyhteisön hypoteesit periaatteessa mitä tahansa, ne eivät perustu olettamuksiin, jotka on ikäänkuin kopioitu vierustoverin papereista. Prosessi on pitkä ja vaivalloinen, se vaatii kovaa työtä ja ehdotonta sitoutumista.

Julkisuus on jo riittävän kova testi sille, onko esim. Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan lausunnot oikeita vai vääriä. Siinä on kysymyksessä hänen ja koko laitoksen maine ja tulevaisuus.

Se mitä tulee rahoitukseen, laitosten tutkimusresurssit eivät myöskään perustu pelkkiin hypoteeseihin, tiedettä ei tehdä mutu-tuntumalla, sen päättää rahoittajat, -Tekes, -Suomen Akatemia jne. Ei heidän intresseissään ole rahoittaa tutkimusta, jollei siitä ole jotakin hyötyä sekä tieteellisesti, että kansantaloudellisesti.

Se miksi tutkijat ovat eri mieltä ihmisen aiheuttamien CO2 - päästöjen vaikutuksista, se kertoo ongelman vaikeudesta, jota ei ratkaista tämän kaltaisilla foorumeilla, kun se ei tahdo ratketa vuosikymmeniä tehneiden tutkijoidenkaan toimesta.

Kansainvälisten tutkimuslaitosten ohjelmat ovat hyvin tarkoin laadittuja ja yhtenä osana on myös empiirinen tutkimus ja voin taata, että se on huippuluokkaa.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Jo pelkästään se, että väitetään tämänhetkisen ilmakehän hiilidioksisidipitoisuuden olevan ennätyskorkeudella 800 000 vuoteen, kuvastaa sitä asiantuntemustason puutetta, millä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen väitetään ilmastoa lämmittävän. Tässä sivuutetaan mm. se, että aikaisemmat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden mittaukset perustuvat jääkairauksiin, joista saadut tulokset eivät ole vertailukelpoisia nykyisten mittaustulosten kanssa. Miksi? Koska ne ovat usean vuosisadan keskiarvoja eikä esim yhden vuoden keskiarvoja, kuten nykyiset mittaukset ovat.

Muilta osin viittaan käymiimme keskusteluihin edellisessä blogissani.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#7

Tiedotusvälineissä voi tapahtua virheitä, se on luonnollista. Tuo 800 000 vuoteen ilmaisu, voidaan tulkita niin monella tavalla. Itse tulkitsin asian toisin.

Kuten itsekin mainitsit, jääkairauksia on lähes mahdoton niveltää tämän päivän tutkimuksiin. Tästä osin kommentoin Sinun edellisessä blogissasi.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #12

Siis et pysty todistamaan Ilmatieteen edustajienkaan ymmärtämääni väittämää, että nykyinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkein 800 000 vuoteen?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #14

Niin tätä en kykene todistamaan lopulliseksi totuudeksi sen paremmin kuin Sinäkään.

Minun todistusvoimani perustuu niihin samoihin hypoteeseihin, kuin kenellä tahansa tutkijalla, joka tähän asiaan on perehtynyt.

Toisaalta, koska mittausaineistoa on jumalaton määrä, -historiasta tähän päivään, ja konsensukseen ei olla päästy, olen katsonut parhaakseni tutkia asiaa teoreettisesti ja vain yhdellä metodilla.

Jos olisin vielä työelämässä, se todennäköisesti toteutuisi laboratorio-olosuhteissa.

Tuo 800 000 vuotta on joidenkin tutkimustulosten antia, joka perustuu myös johonkin metodiin, niinkuin kaikki muutkin tutkimustulokset.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #19

Viimeiset 800 000 vuotto on kausi, jolloin vuorottelevat pitkät jäätiköitymiskaudet ja lyhyemmät lämpimät kaudet esiintyivät. Viimeisintä lämmintä kautta eli Holosiinia elämme vielä parhaillaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hannulle: Monet perinteisten tiedealojen kanssa tekemisissä olleet menevät vipuun siinä, että he kuvittelevat ilmastonmuutostieteen olevan samanlaista tiedettä, jossa on samat käytännöt ja periaatteet kuin muillakin aloila. Muilla aloilla ei ole sellaista totuuskomissiota kuin IPCC, joka on saavuttanut sellaisen aseman, että se kontrolloi, mitkä julkaisut edustavat alan oikeaa tietoa. Esimerkiksi yhteen minun tutkimukseeni sain kommenttin, että en voi olla oikeassa haastaessani IPCC:n valitsemia tutkimustuloksia, koska IPCC käy läpi kaikki alan tutkimukset ja valitsee niistä oikeimmat tulokset. Climategate paljasti, miten alalle on syntynyt 1- ja 2-tason tiedelehtien joukko, joissa ei hyväksytä tutkimuksia julkaistaviksi, jotka ovat eri mieltä IPCC:n valitsemien tutkimusten kanssa. Jotka kritisioivat joutuvat vääräoppisten lahkoon nimetyiksi.

Tässä Spiegelin haastattelu Lennart Bengtssonista, joka avaa hieman silmiä:
http://www.spiegel.de/international/world/climate-...

Bengentsson tuo esiin saman kuin minäkin ja joka on hyvin yksinkertaista: Ilmastonmuutosmallit eivät ole yhtäpitäviä todellisuuden kanssa. Virhe on tänä päivänä jo luokkaa 50 %.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#13

Ymmärrän. Olemme tästä asiasta keskustelleet aiemminkin. Totuuskomiteat jos niitä on, paljastuvat kyllä ennemmin tai myöhemmin. Näytöt eli riittävä todistusvoima kaikilla tieteen aloilla tulisi olla yleispätevä.

Politisoitunut tiedeyhteisö tai ns. sisäpiiritoiminta ei luonnollisesti ole hyvä asia. Yleensä tiedeyhteisöjen ja järjestöjen agendat ovat joskus liian ahtaita ja uusien tulokkaiden rekrytointi voi jumittua pelkästään byrokratiaan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Kovin on sinisilmäinen näkemys, jos todella ajattelee noin.

On eri asia tietää ja sanoa jotain. Vaikka tietääkin totuuden ei se tarkoita, että myös puhuu totta. Puhuu ehkä mieluummin poliittisesti korrektilla tavalla.

"...onko esim. Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan lausunnot oikeita vai vääriä. Siinä on kysymyksessä hänen ja koko laitoksen maine ja tulevaisuus".
Jos pääjohtajalla on tukenaan poliittinen virkanimitys, mikään ei horjuta hänen asemaansa niin kauan kun myötäilee poliitikkoja.
Kaikki rahoittajatkin ovat poliittisessa ohjauksessa.

Pari vuotta sitten samat pätevät "tutkijat" puhuivat kiekkomailan lavasta. Se osoitettiin huijaukseksi eikä siihen enää ole palattu ja hyvä niin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#22

Sinisilmäistä tai ei. Mutta jos politiittinen ohjaus sanelee kaikkea mainitsemaasi totuudesta piittaamatta, silloin poliittinen johto ja poliittiset virkanimitykset tulee lakkauttaa.

Toisaalta jos Sinulla on esittää vaihtoehtoinen tutkimustulos itse asiasta, sen voi toki esittää.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #23

Kommenttin 22 Hannulle. Tietääkseni maapallon lämpötilahistoriasta alkaen vuodesta 1000 tai vuodesta 0 on noin 400 julkaisua. Löytyyköhän niistä yhtään lätkämailan tapaista esitystä, jossa ei ole käytännössä 1600-luvun alhaisia lukemia tai Rooman ja Viikinkiajan lämmintäjaksoa? Epäilen, että ei löydy. Siitä huolimatta IPCC vaitsi juuri Mannin esityksen vuonna 2001 markkinointimateriaaliksi osoittamaan ihmisen toimintaa maapallon lämpenemisessä. Syykin on selvä. Se oli tilaustyö osoittamaan, että vain ihmisen toiminnalla on ollut vaikutusta lämpötilaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

#24 Anterolle

Toki näin voi olla, mutta kehitys kehittyy. Ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia ihmisen toimesta pitää tutkia edelleen ja kuten sanottu, erilaisia metodeja ja malleja on ollut hyvin runsaasti.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Se miksi tutkijat ovat eri mieltä ihmisen aiheuttamien CO2 - päästöjen vaikutuksista"

Vaikka hyväksyisikin hiilidioksidin merkityksen ilmastossa niin ihmetyttää miksi sovitaan näitä Pariisin ilmastosopimuksen kaltaisia järjettömyyksiä jotka tosiasiallisesti vain lisäävät hiididioksidia globaalilla tasolla ja Suomen kaltaiset puhtaat maat maksavat Kiinan ja Intian saastuttajille tasoitusta?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Selvyyden vuoksi. Ei Pariisin sopimus lisää CO2 -pitoisuuksia, kyllä se on teollisuus. Mutta kuten sanottua, prosessi on pitkä ja vaivalloinen. Tuskin Pariisin sopimusta laaditaan pelkän budjetoinnin perusteella.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #10

Anteeksi jos koit kommenttini saivarteluna, se ei ollut tarkoitukseni.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Pariisin sopimus lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisutta hypoteettisesti. Lainaukseni aikaisemmin esittämästäni:

"Kuten edellä esittämästäni käy ilmi, ilmakehässä tapahtuvan hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin vähäinen, ettei sen vaikutusta todellisuudesta tehtävin havoinnoin ole pystytty toteamaan. Kun vielä viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus on ollut korkeintaan luokka 4 %, sitä suuremmalla syyllä voidaan yhtyä käsitykseen, että ihmisperäisten hiilidikdipäästöjen leikkauksille ei ole mitään järkevää syytä."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #11

Tämä on sinun hypoteesisi Pariisin sopimuksesta saatuun hypoteesin. Tämä siksi, koska tutkimustulokset poikkeavat empiriasta. Kumpi empiria on todellinen, Sinun vai kansainvälisien ilmastotutkijoiden empiria?

Mistä otat referenssin muualta, kuin muiden tutkijoiden empiriasta.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #15

Otetaan nyt taas esimerkiksi IPCC:n omaksuma, ilmastomalleihin perustuva ilmaston herkkyys (so. ilmaston lämpötilan nousu, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu). Se on täysin hypoteettinen, jolle todellisuudesta näyttöä ei ole olemassa. Kuitenkin se on Pariisin sopimuksen perusta. Kaikki kokekemusperäiset (empiiriset) tosiasiat osoittavat että tuo IPCC:n omaksuma ilmaston herkkyys on kovin epäterkka ja suuresti liioiteltu. Kuten olen jo todennut se on niin liioitultu, että omien pragmaattisten näkemysteni mukaan sitä ei pysty erottamaan nollasta. Tähänhän ovat myös tulleet mm. Wojick ja Arrak sateliitti mittausten perusteella.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #18

No see jää nähtäväksi; mikä tulee olemaan se todellinen ilmastoherkkyysarvo. Metodeja on niin monia ja karkeasti voidaan sanoa, että kaikkien metodien keskiarvo lähestyy arvoa optimi.

Yhdenlainen totuus tässä universumissa harvoin onnistuu. Itse näkisin ilmastonmuutoksen olevan huomattavasti vaikeampi yhtälö ratkaista, kuin on oletettu.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Hiljalleen kannattanee alkaa varautumaan ajatukseen, ettei Suomi mitenkään välttämättä ole jatkossa "puhdas" ja moni muu maa "saastuttava" tms.

Esimerkkinä voin kertoa Kiinan ympäristötoimenpiteistä, jotka toki suurelti johtuvat tähän astisesta saastuttamisesta. Energiantuotannon NOx-päästöiltä vaaditaan käytännössä järkiään alle 30 mg/n-m3 kun Suomessa ja muualla Euroopassa riittää alle 200 mg/n-m3.

En yllättyisi, jos sama piirre alkaisi lisääntyvässä määrin näkymään laajemminkin. Suomen "puhtautta" ei pidä ajatella itsestäänselvyytenä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Ilmastonmuutoskeskustelu junnaa edelleen hölmön tiukasti CO2:n ympärillä, jonka pitoisuudella silläkin varmasti osansa kokonaisuuteen on, hiukan ajatuksen "kaikki vaikuttaa kaikkeen mukaisesti".

Paljon enemmän huolissani olen muun muassa suorien lämmönlähteiden räjähdysmäisen määrän lisääntymisen Maapallolla viimeisten ~sadan vuoden aikana johdosta. Fossiilisilla polttoaineilla ja ydinvoimalla toimivat voimalat ovat ylimääräinen lämmönlähde biosfäärin vuosituhansien aikana stabiloituneessa toiminnassa.

Nykyisellään kyseisten enemmän tai vähemmän suurien maanpäällisten nuotioiden lämpöteho on yli kymmenen prosenttia siitä tehosta, jolla Maapallon koko vihermassa keskimäärin sitoo energiaa yhteyttämisprosessin kautta.

Biosfäärin jäähdyttävän elementin, yhteyttävän vihreän aineksen/massan kokonaispinta-alan supistuminen lienee vielä suurempi vaikuttava tekijä. Yhdessä edelliset kaksi vaikuttavat kumpikin samaan lämmittävään suuntaan.

Syytä myös mainita vihreän ja vaalean pinta-alan korvaantuminen tummalla pinta-alalla. Sulavien lumisten alueiden ja jäätiköiden alta paljastuva "likainen jää" tai tumma maa-aines sekä vuosikymmenten aikana pinta-alaltaan rutkasti kasvaneet tummat kaupunki-, tie-, teollisuus- jne. alueet toimivat Auringon lämpösäteilyn sitojina takaisin heijastamisen sijaan, vaikuttaen Maapallon keskimääräiseen albedoon ja pintalämpötilaan.

Blogistin otsikoiman uskon (ilmaston) ihmisperäiseen lämpenemiseen perusteettomuuden sijaan perusteeton pikemminkin lienee otsikko itsessään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#26

Tässä muutamia hypoteeseja ja kokonaisuuden hahmottelua ilmastonmuutoksen problematiikassa.

Samoin ajatuksin ja erityisesti siinä mielessä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. CO2 kumuloituu vapautuessaan siinä missä esim. musta hiili (kivihiili).

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Epävarmuustekijöistä ei saanut puhua, mikäli sellaisia ilmeni. Tätä mieltä oli Nobel rauhanpalkinnon saaja professori Stephen Schneider (The founder and editor of the journal Climate Science, Schneider advised every American president from Nixon to Obama and was a leading member of the UN panel on climate change that shared the Nobel Peace Prize with Al Gore in 2007.)

Lämpötilan suhteen hänellä oli laaja haarukka, uudesta jääkaudesta katastrofaaliseen lämpenemiseen. Kts. linkit!

[What is the probability that a half-degree warming trend in this century is a natural accident? This cannot be answered by looking at the thermometer record alone, since a globally averaged record is not reliable for much more than a century, if that. It is like trying to determine the probability of “heads” in a coin toss by flipping the coin once. Instead, climate scientists look at proxy records of climate change over long periods of time, such as fluctuating time series of tree ring widths, the deposits left from the comings and goings of glaciers, and the fluctuations of various chemical constituents in ice cores. These records, while not direct measurements of global temperatures, are nonetheless proportional to components of the climate in different parts of the world, and provide a rich record of natural variability. This record (as summarized in Chapter 3 of the SAR) suggests that the warming of the last century is not unprecedented (Houghton et al. 1996). But it also is not common. Perhaps once in a millennium, such proxy records suggest, a half-degree C global century-long trend could occur naturally (Schneider 1994). In my judgment (SHS), this circumstantial evidence implies that a global surface warming of half a degree has about an 80 to 90 percent likelihood of not being caused by the natural variability of the system.] http://stephenschneider.stanford.edu/Publications/...

”The same year Schneider co-wrote an article in the journal Science about atmospheric aerosols – floating particles of soil dust, volcanic ash and human-made pollutants. His research suggested that industrial aerosols could block sunlight and reduce global temperatures enough to overcome the effects of greenhouse gases, a suggestion which brought national headlines warning of an imminent ice age.
But he soon realised that he had overestimated the amount of aerosols in the air. When he recalculated with more accurate data in 1974, he concluded that the warming effect of CO2 would be greater than the cooling caused by aerosols.” http://www.telegraph.co.uk/news/obituaries/science...

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #28

Kun ilmastotieteilijät tarkastelevat myös pitkiä aikasarjoja (liekö tämä sitten ainoaa oikeaa ilmastotiedettä), miten heidän tulisikaan ajatella ihmistoiminnan osuudesta muutoksiin ilmastossa ja koko biosfäärissä?

Osuudesta pitkällä aikavälillä, jona aikana ihmisten lukumäärä Maapallolla on kasvanut suuruusluokasta 0.1 mrd suuruusluokkaan 7.5 mrd.

Huomioiden lisäksi keskimääräiset kulutustasot nykyisten 7.5 mrd asukkaan keskuudessa ja muinoisten 0.1 mrd asukkaan keskuudessa. Volyymierot ovat jonkinlaiset. Krhöm.

Vaihtoehtoja ilmastotieteilijöille ja koko ihmiskunnalle on luonnollisesti lukemattomia, mutta jos hahmotellaan kolme, niin voidaan

a) odottaa vielä vaikka 10-20 sukupolven ajan ja kerätä kärsivällisesti mittausdataa, ihmiskunnan juuri muuttamatta kurssiaan nykyisestä, jotta jokusen sadan vuoden päästä silloiset ilmastotutkijat voivat vetää ensimmäisiä suhteellisen varmoja johtopäätöksiä ihmistoiminnan vaikutuksista pitkällä aikavälillä;

b) jatkaa debattia yksittäisissä simuloinneissa ja malleissa käytetyistä oletuksista ja parametreista, olettaen inherentillä tavalla itsestäänselväksi se ajatus, että ylipäänsä on mahdollista biosfääri ja sen mukana ilmasto kaikkine vuorovaikutussuhteineen ja takaisinkytkentöineen riittävällä varmuudella ja riittävän ennustusvoimaisesti mallintaa;

c) huomioida edellä mainitsemani volyymierot sekä muun muassa edellisessä viestissä mainitsemani "bulkkifysiikan" periaatteet ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti toimia näiden huomioiden mukaisesti.

Siinäpä sitä pähkäilemistä, miten edetä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #31

Onhan se selvää, mitä räjähdysmäinen populaation kasvu (pian 11mrd) ja energian kulutus saavat aikaan ja onko tämän muutoksen aikana niin CO2 kuin muutkin päästöt puolittuneet, tuskin.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #33

Katson itsekin seurannaisvaikutusten suunnan ainakin karkeasti esittäen olevan siinä määrin selviö, että muunlaiset puheet voi useimmiten nähdä realisoitumina itsepetoksesta, joka on meille niin ominaista. Joskus myös petoksesta.

Toki tietämättömyydelle ja ymmärtämättömyydelle tulee jättää omat siivunsa.

Vaikkakaan ei hirveän hauska asia, ajoittain ajatus meistä miljardeista ihmisistä päivittäin aktiivisesti harjoittamassa itsepetosta, saralla kuin saralla, jaksaa huvittaa :)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #31

Kirjoitin aamupäivällä edeltävään ilmastoa käsittelevään blogiin, että "Kemiallinen rapautuminen kuluttaa ilmakehän hiilidioksidia silikaattimalmien hajoamisen kautta, ja sen uskotaan vakauttavan maapallon pitkän aikavälin ilmaston.

Toinen tekijä on ravinteiden vapautuminen kemiallisen rapautumisen yhteydessä, joka yhdessä runsaamman ilmakehän hiilidioksidin kanssa saa kasvit ja levät tuottamaan, eli sitomaan ilmakehän hiilidioksidia.

Chemical weathering consumes atmospheric carbon dioxide through the breakdown of silicate minerals and is thought to stabilize Earth’s long-term climate. https://www.nature.com/articles/s41598-017-05307-y

Hiilidioksidin pitkäaikainen varastointi toteutetaan kemiallisesti rapauttamalla maaperän silikaattikiviä, kuten graniittia ja basalttia.

Paired osmium isotope data and numerical modelling results suggest that weathering rates may have increased by 215% and potentially up to 530% compared to the pre-event baseline, which would have resulted in the sequestration of significant amounts of atmospheric CO2. This process would have also led to increased delivery of nutrients to the oceans and lakes stimulating bioproductivity and leading to the subsequent development of shallow-water anoxia, the hallmark of the T-OAE. This enhanced bioproductivity and anoxia would have resulted in elevated rates of organic matter burial that would have acted as an additional negative feedback on atmospheric pCO2 levels.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #34

Hyvä idea sinänsä, positiivista kehitystä...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #37

Joo, tässä on se hyvä puoli, että tutkijat ovat päässeet jäljille, että tällaista tapahtuu jo ihan luonnollisena ilmiönä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Muut tarvittavat asiat näyttävät helposti jäävän hoitamatta, kun yksipuolisesti ja perusteettomasti keskitytään vain hiilidioksidipäästöjen tarpeettomaan leikkaamiseen.

Olet varmaan hyvin tietoinen, että savusumu- eli smog-ongelma on alunperin koettu Englannissa, kun kivihiiltä poltotettiin joka taloudessa. 1970-luvulla teollisuuden aiheuttamat savusumut koin alonkomaissa sellaisina, että poutapäivinä horisontti oli näkymätön. Samoihin aikoihin koettiin teollistuneessa Euroopassa rikkidioksidipäästöjen aiheuttamia happosateita niin, että havupuiden neulaset siitä kärsivät. Ja niin edelleen. Nämä pulmat ovat nyt erityisesti Aasian itäisillä ja kaakkoisilla alueilla. Esimerkiksi Suomessa nämä ongelmat ovat hallinnassa.

Kun YK:n puitteissa uhrataan päähuomio perusteettomasti puhtaiden hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen, jää varsinainen tarve eli luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen puutteelliselle huomiolle.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

No ehkä YK ratkoo pulmia siinä järjestyksessä, kun on agenda. Toki pahempia päästöjä on, kuten niistä muutamia mainitsit. Happosateet syntyvät osin kivihiiltä poltettaessa ja vaikuttavat esim. merien pH -arvoihin. Rikkidioksidi tosin viilentää ilmastoa siellä, missä sitä eniten esiintyy keskilämpötilojen vaihdellessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mielestäni melkoisen turhaa teorisointia kun pitäisi puhua mitä meiltä vaaditaan Suomessa maksamaan ja täysin turhaan tuulimyllyt sekä aurinkoenergiat jotka sopivat lähinnä mökille kännykkää lataamaan. Pariisin sopimus tuo meille vielä lisävelvoitteita ja muita haittoja joita EU tulee valvomaan kun muuten sopimus on vapaaehtoinen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, USA:ssa tuulivoimalat saavat nyt jatkossa pärjätä omillaan. Tässä mallia muulle maailmalle! http://www.reuters.com/article/us-usa-tax-renewabl...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#36 Jounille

Edistystä tämäkin...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #38

USA on nähnyt olevansa edelläkävijä energia-asioissa, myöskin uusiutuvan energian osalta. Mutta nyt on tarvetta mennä eteenpäin!

Ovat ristineet sen "the third way".

Eli uuden sukupolven ydinohjelmaa ja fuusioreaktoreita.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kannattaisi varmaan kirjoittaa sotienjälkeisten maailmanlaajoiksi levinneiden eskatologioiden psykohistoria.

Miettikääpäs tätä. Kilpavarustelun, kylmän sodan kaudella suurvallat räjäyttivät maanpäällisissä ydinkokeissaan vuoronperään suurempia latauksia. Vaikka Pugwash-liikkeessä olivat mukana maailman parhaat asiantuntija-auktoriteetit, he eivät kaikella tietämyksellään ja ymmärryksellään saaneet hallituksia vakuuttuneeksi siitä että varustelukierre ja räjäytykset johtavat tuhoon.

Poliitikot uskoivat vasta kun jokseenkin kaikissa maailman suurkaupungeissa sadat tuhannet tavalliset ihmiset marssivat ydinkokeiden vastaisissa mielenosoituksissa ja maailmanlopun uhka konkretisoitui politiikanvastaisessa kansalaismielipiteessä. Se mielipide oli niin käsinkosketeltava että siihen poliitikkojen oli hyvä tarttua. Se voima muuttui poliitikon voimaksi.

Kertokaapa, miten on mahdollista, että niin sanottu "vihreä ajattelu" valloitti niin nopeasti koko maailman. Rachel Carsonin kirjan jälkeen noin kolmessakymmenessä vuodessa miltei jokaisessa maapallon valtiossa oli jonkinlainen ympäristöministeriö. -- Johtuiko tämä täysin käsittämätön globaali hyökyaalto jotenkin siitä että poliitikot yhtäkkiä olisivat ruvenneet kuulemaan tiedemiehiä ja asiantuntijoita?

Ei se johtunut nytkään tieteentekijöistä. Itse asiassa tiedepuoli tuotti vain sarjan mitä erilaisimpia mailmanlopun uhkakuvia. Niihin kuului erilaisia toisiinsa johtaneita teemoja -- ekologisten ravintoketjujen katkeilemisen, myrkyttymisen ja saastumisen, raaka-aineiden loppumisen, öljykriisin, uuden jääkauden, otsonikadon, jne, päätteeksi kruunataan globaali tietoisuus nyt ylimmäksi uhkaksi korotetulla ilmaston lämpenemisellä. -- Itse asiassa koko "vihreä ajattelu" on ollut sarja yhdestä toiseen metamorfoituvia maailmanlopun ennustuksia.

Ja mistä hallitusten huolestuminen ja mukaanlähtö näihin joukkohypnoosin ilmentymiin nyt johtuu? Johtuuko se yksinkertaisesti siitä, että mukana on taas perustavanlaatuinen uhka. -- Kaikkia koskeva uhka luo jollain syvätasolle valtakuvion, odotukset ja vaatimukset, jotka kohdistuvat päättäjiin ja tekevät heidät tarpeellisiksi ja tärkeiksi. Kysymys on jälleen politiikan voimaannuttamisesta, voimista jotka merkitsevät -- valtaa.

Pelon ja vallan symbioosi on se joka nämä psykohistorian kuviot on luonut ja joka pitää niitä koossa. Tieteentekijöiden tekemiset ovat aina olleet pelkkä kulissi tässä vallan kuviossa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kiinnosti mitä Wikipedia sanoo psykohistoriasta, ohjasi kuitenkin ruotsinkieliselle sivustolle, "Psykohistoria är en av science fiction-författaren Isaac Asimov påhittad vetenskap, som han presenterade i den sju böcker långa Stiftelseromanerna. Den är inspirerad av gruppsykologi och gruppdynamik och med hjälp av den kan man i grova drag förutse hela mänsklighetens framtid." https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Psykohistoria

Tietenkin tuli heti mieleen Hitler, se mainittiin myös Wikin sivulla.

Energiewende on kai uusin versio ryhmäpsykologiasta. Onnistuisiko tämä energiewende, vähän yskii ja konsulttiyritys McKinsey & Co raportoi puolivuosittain "energiaväännön" onnistumisesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Sepolle kommenttiin 42.

Paljon hyviä kommentteja. Tässähän on periaatteessa kysymys kansalais- ja kansainvälisestä turvallisuudesta,-kansalaisoikeuksista, -oikeusvaltioista, -yleisistä mielipiteistä, jotka vaikuttavat poliittisiin agendoihin. Historiasta löytyy runsaasti näyttöä myös kansojen ja kansakuntien kiihottamisesta.

Niin ennen kuin nykyään on perustettu erilaisia komissioita ja komiteoita valvomaan kansallisia ja kansainvälisiä etuja ja kysymys on etupäässä ollut turvallisuudesta ja selviytymisestä erilaisista yhteiskunnallisista haasteista.

Poliitikkojen ja parlamenttien tehtävänä on ylläpitää kansalaisten hyvinvointia ja laatia lakeja, jotta yleinen turvallisuus säilyy. Poliitikkojen on myös otettava kantaa erilaisiin uhkakuviin ja onnettomuuksiin, jotka ovat joka päivä läsnä. Ennalta ehkäisevää toimintaa viranomaisten toimesta on käytetty ja se vaihtelee sen mukaan, miten uhkakuvat kehittyvät.

Mielestäni maailmanlopun uhkakuvat ovat olleet todellisia, esim. ydinsotien kynnyksellä. Siitä kai voidaan olla yhtä mieltä. Silloin kun ydinaseita ryhdyttiin kehittämään, pelko eskaloitumisesta oli aito. Pelko on edelleen olemassa, vaikka se näennäisesti näyttäisi olevan jossakin muualla, kuin kansalaisten tietoisuudessa.

Ns. "vihreä ajattelu" on mielestäni vain kyky ilmaista, mihin suuntaan yhteiskuntia voi kehittää. Sinänsä lause "vihreä ajattelu" on vain lause, joka merkitsee todistamatta päteväksi katsottua lausetta. Vihreä ajattelu voidaan ilmaista myös toisin, jossa asiayhteys tulisi kanavoida selkeämmin puhtaampaan ekologiaan.

Tiede ja politiikka ovat periaatteessa erottamattomat. Kumpikaan ei toimi, jos jompikumpi puuttuu. Poliittinen viisaus ei perustu omien henkilökohtaisten etujen ajamiselle, se ei toimi pitkässä juoksussa. Vaalit ovat vain keino tulla kuulluksi ja pyrkimys toteuttaa vaalilupaukset. Poliittinen ilmapiiri muuttuu jatkuvasti, mutta tiede perustuu luonnon lakeihin ja universaaleihin käsitteisiin kuten fysiikka ja matematiikka, -muutamia mainitakseni, joista matematiikka on periaatteessa ikuinen.

Uusien uhkakuvien esiintuominen, tulee aina perustua objektiivisuuteen eli sen tulee olla henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, mutta yleisesti hyväksytyksi tulemista.

Ilmastonmuutos ei mielestäni ole sellainen uhkakuva, joka vaikuttaa yhteiskuntarauhaan sinänsä, -vaikka eri puolilla maailmaa onkin ollut mielen ilmaisuja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksista. Kuitenkin populaation kasvu alkaa olla pian 11 mrd ja energian kulutus sen mukainen. Tätä taustaa vasten, -oli sitten kysymys hiilidioksidista, tai muista kasvihuonekaasuista ja saasteista on sanomattakin selvää, että päästöjä tulee vähentää.

Hiilidioksidi on kumuloituva yhdiste, jolloin sen pitoisuuksien ja lämpötila-gradienttien yhteensovittaminen on äärimmäisen hankalaa. Aikaderivaatta on eri puolilla maailmaa erilainen. Toisaalta, historiasta saadut tilastot antavat tietoa, mutta metodit ovat muuttuneet ja niiden yhteensovittaminen nykyisiin metodeihin on äärimmäisen hankalaa ja virhemarginaalit vain lisääntyvät.

Tiedeyhteisö on edelleen jakautunut kahtia, joista valta-osa on päätynyt siihen tulokseen, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on todellinen. Osa tutkijoista on päätynyt siihen tulokseen, että ilmastonmuutos on ihmisestä riippumatonta ja on päädytty toteamaan, että sään ääri-ilmiöt ovat vain lisääntyneet ja niihin tulee sopeutua.

Kokonaisuutta on siksi hankalaa analysoida, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja jos ihminen voi jotenkin vaikuttaa omilla toimillaan maapallon hyvinvointiin, se olisi huomattavasti helpompaa kuin perustaa siirtokuntia esimerkiksi Marsiin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hannu, tuskin maapallosta saadaan uutta Venusta, vaikka mitä tehdään?
http://ilmatieteenlaitos.fi/venus

Hiilidioksidi ei ole vielä pitkään mikään ongelma maapallolla, jossa vesihöyry on tärkein kasvihuonekaasu.

Tiedät varsin hyvin, että nykyinen CO2:n nousuvauhti ei edes hirvitä, kun esim. puolet ihmiskunnan päästöistä imeytyy biosfääriin, ja loputkin saadaan esim. maaperään talteen, missä sillä on hyödyllinen tehtävä humuksen lisääjänä.

Oikeastaan maatalous maapallolla on tämän hiilidioksidiongelman aiheuttaja, että se voisi myös hyvin korjata tämän asian. Asia on tiedossa ja se voidaan hyvin hoitaa, ei siinä mitään. Ongelma on siinä, että maatalous köyhissä maissa on yhtälailla ongelma.

YK ja muut ilmastonmuutosta rahastavat tahot ovat mieluummin teollistuneiden valtioiden kimpussa, sieltä on rahastus verojenmuodossa helppoa. Suuren hiilijalanjäljen omaavat saavat maksaa eniten, esim. sähköstä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #46

Jouni tiedän, olen ollut mukana avaruushankkeissa ja olen tietoinen planeettojen olosuhteista.

Minusta on erittäin tärkeää ottaa kantaa em. populaation räjähdysmäiseen kasvuun ja energian kulutukseen, sillä on ihan suora vaikutus maapallon hyvinvointiin.

Esittämäsi konseptit CO2:n ym. tasoittamiseksi ovat tervetulleita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #47

Esitettiinhän näitä CO2:n palauttamisehdotuksia Pariisin kokouksen yhteydessä, ei ole saanut vastakaikua. http://newsroom.unfccc.int/lpaa/agriculture/join-t...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #49
Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #50

Kyllä selitys löytyy tutkimalla suunnitelmia?

Edetään askel kerrallaan, maatalous tulee viimeisenä YK:n listalla, edellä ovat energia, liikenne, teollisuus, asuminen...

Olisi pitänyt aloittaa maataloudesta, niin olisi huomattu pian, että mitään ongelmaa ei edes ole olemassa.

Kiinassa on saatu Belgian kokoinen alue aavikoituneesta alueesta (maaperän humus on päässyt huuhtoutumaan jokeen) takaisin viljelyalueeksi, palauttamalla humusta maaperään.

Mutta kyllä tätä maaperän kunnostusta tapahtuu Afrikassa, myös USA:ssa jne.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #52

Näin vähän päättelinkin, että energia on listalla numero 1. Maatalouden metaanipäästöt ovat vähintäänkin yhtä vaikea ongelma. Se on ihan hyvä, että käytännön toimiin on ryhdytty.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Seppo, "tämä täysin käsittämätön hyökyaalto" ja "vihreän ajattelun" maailmanvalloitus johtuvat ainakin osittain responssista niitä edeltäneeseen ja edelleen voimissaan olevaan, teollistumisen ajoista käynnissä olleeseen materialistisen kulutuksen hyökyaaltomaiseen kasvuun.

Siihen, mitä ihmislukumäärän kasvu suuruusluokkaa miljardista nykyiseen 7.5 miljardiin ja mitä keskimääräinen kulutustasoero yli ~100 vuoden takaisen ja nykyisen tilanteen välillä tarkoittavat.

Vaikka olisi kovin houkuttavaa ja mielenkiintoisaakin ajatella kyseisten ilmiöiden olevan vain ihmismielen tasolla tapahtuvia ja sitä myöten yhteisöpsykologisia ilmiöitä, kyseisten asioiden tausta on kuitenkin koruttomissa fysikaalisissa syy-seuraussuhteissa, lainalaisuuksissa ja taseissa.

Sen, mitä ihminen ja yhteisöt onnistuvat edellisten päälle mielentuotoksina kuorruttamaan ei pidä antaa unohduttaa ihmismielen prosesseista irrallaan olevia biosfäärin fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä tuotiin esille ehdotuksia asioiden korjaamiseksi. http://4p1000.org/understand

Ei ole saanut suurta vastakaikua tämä alunperin ehkä saksalaisten ehdotus humuksen lisäämiseksi viljelysmaahan.

YK:ta kiinnostaa rahastus ja valta enemmän kuin todelliset ongelmat ja niiden ratkaisut.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #48

Ikävä asia, mutta humuksen lisääminen olisi ollut hyvä ratkaisu. Kaikki maksaa, myös maataloudessa. YK:n periaatteissa on tietysti toivomisen varaa ja ehkä YK:n politiikka on painottunut enemmän siihen, että "millä tavalla tuotat energiaa, sillä tavalla se tulisi olla puhtaampaa". YK:n ilmastopoliittista agendaa tulisi luonnollisesti laventaa, se on ihan selvä. Keinovalikoimaa on kyllä runsaasti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #51

USA on nyt oikeilla jäljillä, asiasta ei vaan huudella.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""mitä ihminen ja yhteisöt onnistuvat edellisten päälle mielentuotoksina kuorruttamaan ei pidä antaa unohduttaa ihmismielen prosesseista irrallaan olevia biosfäärin fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa""

Itse asiassa en tiedä -- enkä usko että kukaan tietää -- missä järjestyksessä nämä asiat seuraavat toisiaan. Kollektiivinen alitajunta ja kollektiivinen tietoisuus ovat sillä lailla omillaan toimeen tulevia ja meiltä kaikilta piilossa, ettemme pysty sanomaan niiden roolista mitään varmaa.

Lähinnä kysymykseni koskee sitä, olemmeko edes huomanneet tuon "vihreässä ajattelussa" selvästi vaikuttaneen trendin: että kaikki nämä vuosikymmenet tämä ajattelu on tuottanut muunnoksia maailmanlopun teemasta.

Kyse ei siis ole siitä, etteikö tässä ajattelussa olisi jatkuvasti ollut mukana vahva asiantuntijoiden ja tieteentekijöiden panos. Varmasti on. Ketju on edennyt Rachel Carsonista Rooman klubin kautta myrkky-, saaste- ja freonikemisteihin ja siitä sfäärien ilmastoasiantuntijoihin. Kyse on siitä, että tällä ajattelulla on koko ajan ja kautta linjan ollut selvä alitajuntainen pohjasointu, jonka rooli kuitenkin on jokseenkin kokonaan keskustelussa sivuutettu.

Emme tietenkään voi, eikä pidä väittää, etteivätkö Pugwash-tiedemiehet tai nykyiset ilmastotutkijat olisi malleissaan, teorioissaan, todisteluissaan ja suosituksissaan oikeassa. Tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän -- tiede on itseään korjaava systeemi. Kyse on siitä, että myös tieteellistä tiedonhalua ja todistustarvetta määräävät yleisinhimilliset motiivit, joiden esiin nostaminen ja huomioon ottaminen saattavat vaikuttaa siihen missä kokonaisvalossa tutkimusta arvioidaan.

Huomautan, että tieteen eetokseen olemuksellisesti kuuluu se että totuuden täytyy niin sanotusti -- Ortega y Gassetin ilmaisua mukaillakseni -- irrota inhimillisestä, olla kaikille sama, ja esimerkiksi koetulosten on oltava periaatteessa aina toistettavissa. Tähän eetokseen implikoituu tietty ihmistä suuremman totuudellisuuden idea, joka, jos sitä syvemmin analysoimme, kätkee sisäänsä myös tietynlaisen tasa-arvoisuuden idean. Kukaan ei esimerkiksi voi väittää omistavansa totuuden.

Ja tuota tietä ehkä onnistumme raottamaan hieman ovea alitajuntaamme. Ei ole sattumaa että meitä näitä aikoina puhuttelevat nämä ihmistä suuremmat teemat, joista "vihreät" maailmanlopun ennusteet ovat yksi esimerkki. Toinen samanlainen ja samaan aikaan muotiin noussut aihe on kosmoksen äärettömyys, jota astrofyysikoiden ahkerasti tuottamissa popularisoinneissa saamme nykyisin ihailla joka ilta joltain tv-kanavalta. Myös tähtiavaruuden äärettömyyttä vasten voimme kokea olevamme kaikkien muiden ihmisten kanssa tasa-arvoisessa asemassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #54

Filosofointi on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin ravinnon saanti ja tieteen metodeista olen täsmälleen samaa mieltä. Jotta ilmiöiden ymmärtäminen olisi helpompaa, -niin alitajunta kuin mielikuvituksin ovat niitä, jotka ohjaavat ihmisen ajattelua. Monesti, -ellei jopa poikkeuksetta käy niin, että rationaalinen ajattelu jää helposti toissijaiseksi. Jos ilmiöt ovat ymmärrettäviä niissä konteksteissa joissa kaikki ovat yksimielisiä, -mutta muista riippumatta, voidaan sanoa, että ilmiö on universaalinen. Tämä luo sen kollegiaalisen, kollektiivisen yleisesti hyväksytyn käsityksen todellisuuden luonteesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #54

Uskomukset ja todellisuudesta irrallaan oleva ajattelu tulee korostuneesti esille näissä maailmanlopun skenaarioissa.

Henkilökohtainen elämä on rajallinen, ilmastonmuutoksen mallintajallekin, mutta rationaalinen järki sanoo elollisen elämän jatkuvan maailmanlopun skenaarioista huolimatta.

Poliitikoilla ja päättäjillä pitäisi olla sen verran järkeä tallella, ettei näihin tunnelmiin lähtisi mukaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #54

"Kollektiivinen alitajunta ja kollektiivinen tietoisuus ovat sillä lailla omillaan toimeen tulevia ja meiltä kaikilta piilossa, ettemme pysty sanomaan niiden roolista mitään varmaa.. ..kaikki nämä vuosikymmenet tämä ajattelu on tuottanut muunnoksia maailmanlopun teemasta.. ..tällä ajattelulla on koko ajan ja kautta linjan ollut selvä alitajuntainen pohjasointu.."

Liittyen erikseen biosfäärin luonnonlakeihin, nähdäkseni voimme tietyt perusperiaatteet eli aiemmin edellä viittaamani biosfääriä koskevat "bulkkifysiikan" lainalaisuudet jo irroittaa mielemme vaikutuspiiristä.

Edellisten osalta voidaan uskoakseni samassa määrin päätyä yhteneväisiin lopputloksiin tarkastelijasta riippumatta kuin esimerkiksi termodynamiikan pääsääntöjen kohdalla. Itseasiassa edelliset ovat suoria johdannaisia jälkimmäisistä.

Muinoinen havainnoija on pystynyt päättelemään ohitsensa viuhahtaneen, puun runkoon törröttämään päätyneen nuolen orientaatiosta hänelle potentiaalisesti vihamielisen henkilön ampumahetken sijainnin kohtuullisella tarkkuudella. Päättelyt kyseisen kaltaisissa tilanteissa ovat historian tuoksinassa olleet sen verran tuloksekkaita ja ristiriidattomia, että vuosituhansien aikaisen vakuuttuneisuuden ja ajattelun kehittymisen eräänlaisena välihuipentumana Newton formuloi klassisen fysiikan tarkasteluissa pätevät lainalaisuudet kolmeen hänen mukaansa nimettyyn lakiin.

Itse asiassa kyseiset lainalaisuudet ovat sen verran päteviä ja mielemme vääristymistä ("confirmation bias" ja vastaavista) riippumattomia, että kykenemme niiden avulla hyvällä menestyksellä päädyttämään Tellukselta lähettämämme objektit Aurinkokuntamme verraten pientenkin taivaankappaleiden pinnalle kuten esimerkiksi Philae-laskeutujan tapauksessa, joka kolme vuotta sitten laskeutui komeetan pinnalle. Onnistumisprosentti vastaavissa, myös Maan pinnalla toteuteuissa eksperimentaatioissa on ollut siinä määrin erinomainen, että voimme poissulkea mielen vaikutukset kyseisen kaltaisen tieteen harjoittamisesta.

Olettaen edellä luonnollisesti sen, ettei todellisuuskäsityksemme, -kuvamme ja -havaintomme itsessään ole mielen tuottamaa harhaa ja illuusiota.

Samoin voimme nähdäkseni aivan hyvin sekä nykyhetken havaintojemme että dokumentoidun tiedon perusteella hahmotella 7.5 miljardin suuruisen ja yhä kasvavan väestön sekä heidän keskimääräisen kulutustasonsa, verraten esimerkiksi sadan vuoden takaiseen tasoon, seurannaisvaikutusten suunnan ja magnitudin ainakin päätöksentekoon riittävällä tarkkuudella ja varmuudella. Yhdessä edellä tarkoittamieni, biosfääriä koskevien fysiikan peruslainalaisuuksien kanssa.

Sen sijaan mitä kauemmas ilmasto-, ympäristö- ja vastaava tutkimus ajautuu tarkoittamistani tieteellisistä perusperiaatteista kuten nykyisellään hyvinkin usein, kenties poikkeuksetta tekee, sitä suurempi rooli ja vaikutus lienee mainitsemillasi alitajuntaan ja mielemme toimintaan vaikuttavilla pohjasoinnuilla, vääristymillä jne.

Erikseen ympäristö- ja maailmanlopun skenaarioiden osalta yksi esimerkki pohjasointuja sekä vääristymiä aiheuttavaa taustakohinaa sisältävistä eriytyneistä tieteenaloista lienee ympäristösosiologia. Ei ehkä edes paras esimerkki, mutta en olisi yllättynyt, mikäli hetken aikaa mielikuvittelemamme The Great Ultimate Observer toteaisi kyseiselle alalle hakeutuvien ihmistoimijoiden olevan tietynlaisilla mentaliteetilla, asenteistolla, motiiveilla jne. varustettuja.

Kiisteltyjen ilmastomallinnusten suorittajatkin joutuvat simuloinneissaan eli käytännön työssä arvioimaan ja päättämään simulaatioissa käytettävistä kokeellispohjaisista parametreista, niin sanotuista "hihavakioista". Näissä kohdin on mahdollista, että tietynlaiset toimijan omiin tarkoitusperiin liittyvät tekijät huomaamatta hiipivät niiden tekijöiden joukkoon, jotka tarkalleen ottaen kaikki tulisi mainita myöhemmin julkaistavan tieteellisen artikkelin vähintäänkin Pohdintaa-osiossa.

On itse todellisen ympäristömme ja sen tilan kannalta sääli, etteivät edellä viittaamani peruslainalaisuudet ole aihealuetta koskevassa niin julkisissa kuin palstadebateissakaan nykyistä enempää keskiössä. Sen sijaan kyseisistä perusperiaatteista enemmän tai vähemmän kaukana "tiedon" kenttää louhivat tieteenalat ovat. Debatti on usein surullista luettavaa.

Ehkä sitten jatkuva viittaaminen esimerkiksi termodynamiikan peruslainalaisuuksiin olisi omiaan kadottamaan toimijan tieteenalasta tietynlaisen edistyksellisyyden "hohdon". Mediaseksikkyys ei olisi yhtä taattua.

Puhumattakaan viittauksista yhden ja 7.5 miljardin ihmisen aiheuttamiin erilaisiin kokonaisympäristövaikutuksiin, huomioiden keskimääräiset kulutustasoerot 100-200 vuotta sitten ja nykyisin kuten edellä mainitsin.

Silloinhan käytännössä puututtaisiin elintapoihimme liittyviin, yksilöiden oikeuksiksi ymmärtämiimme valintoihin, puhumattakaan puuttumisesta YK:n ihmisoikeusjulistuksessa edelleen lojuvaan yksilön oikeuteen lisääntyä käytännössä oman mielensä mukaan.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #58

Noin minäkin purkaisin tilannetta. Liian pitkälle eriytyneet opilliset käsitteistöt eivät ainakaan ihmistieteissä lisää perustavanlaatuista ymmärrystä, vaan suggeroivat kokemaan harhaista hallinnan tunnetta.

Sosiologiaa voi ajatella tilastollisesti mitattavissa olevan käyttäytymisen kuvauksena. Jos tavoitteena on muuttaa ihmisten käyttäytymistä on kuitenkin mentävä ihmiskuvan juurille, ja siellä törmätään siihen positivismia romuttavaan ongelmaan, että ihmistä voi ymmärtää vain toinen ihminen, eikä ole olemassa sellaista lähtökohtaista kuvailevaa käsitteistöä, joka ei jo olisi kulttuuris-kognitiivisesti rajoittunutta.

Klassisen sosiologian paras opetus on sen seikan ymmärtäminen miten perin pohjin ihminen on historiallinen ja kulttuurinen jatkumo -- ja niin paljon kuin eurooppalaisen uuden ajan "kartesiolaisen" paradigman varassa on luonnontieteiden ansiosta todellisuudenhallintaa saavutettukin, ihmistiede kävelee edelleen "vetten päällä" -- eli vain toisiinsa, ei niinkään todellisuusvasteeseen, tukeutuvien käsitepintojen päällä.

Durkheimilainen sosiologia palauttaa meidät nimenomaan ihmiskuvan juurille, sen sijaan "psykologia on nuori tiede, jossa vallitsee yhtä aikaa empiirinen metodi ja käsitesekaannus" (Wittgenstein). -- Joskus Rooman klubin menetettyä maailmanloppujen skenaarion kaaressa agiteeraavan merkityksensä unkarilainen Erwin Lazlo nousi pinnalle julistuksellaan, jonka mukaan ihmisen kollektiivinen tietoisuus ei ole juuriinsa sidottua vaan voi elää omaa "tiedollisesti" määräytynyttä elämäänsä vailla kehitysasteiden läpikäymisen rasitteita. Hän oli hetken aikaa todella suosittu ajattelija, meilläkin nähtiin television ykköskanavalla ohjelmia hänestä.

Luulen että tuossa vaiheessa, noina vuosina, jokin yleinen tiedollinen irtoaminen ja juurettomuus kasvoi, ja esimerkiksi nykyiset monia erityistieteitä silpuksi pilkkovat opilliset "ismit" muuttuivat auktorisoiduiksi "tieteellisiksi" alustoiksi.

Kaikesta tiedollisesta edistyneisyydestämme huolimatta emme edelleenkään näe oikein selvästi miten historiallisesti ja kognitiivisesti rajoittunutta tämä niin sanotusti "tieteellinen" ajattelumme on. Varsinaisen ekspansionsa kartesiolainen paradigma on tehnyt kahden viimeisen vuosisadan kuluessa -- ja se on todella lyhyt aika inhimillisen kehityksen perspektiivissä. Niin sanotuille "tieteisuskovaisille" asenteille on aika ohut maaperä.

Empirismi, luonnontieteet, tekniikka ja teollinen hyvinvointi -- ne ovat hyvin lyhyen historiallisen silmänräpäyksen tuotetta. Niiden taustalla on neljän viime vuosisadan erityinen ajatteluparadigma, jonka voimme eri syistä -- esimerkiksi yhteiskuntien sosiaalisen hajoamisen seurauksena tai kulttuuris-kognitiivisesti hajottavien kansainvaellusten vaikutuksesta -- menettää koska tahansa. Ajattelu ei ole luonnonlaki.

Tiedonfilosofisesti on niin, että kaikessa tieteellisessä selittämisessä vaikuttaa edelleen mutatis mutandis sisäänrakennetusti teologisen selittämisen perinne. Kohrenttinen totuudellisuus on peruja siitä että Jumala on kaikkivaltias. Selitykset koetaan sitä pätevämpinä mitä laajemman ilmiöjoukon ne kattavat. Kirkolliskokousten konsensus toistuu tiedollisessa vakuuttuneisuudessa siitä että laajan vertaisarvioinnin tulos on totuudellisempi kuin yksi kriittinen poikkeama.

Ihminen on jatkumo -- se tarkoittaa myös sitä, että kaikki tiedollisen ajattelumme perinteet ovat kulttuuris-kognitiivisia jatkumoita.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Antropogeenisen ilmastonmuutoksen ratkaisu lyhyesti:

Nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä ei kyetä hillitsemään (väestön räjähdysmäinen kasvu) konservatiivisia energia-ratkaisuja käyttämällä. Väestön kasvuun emme kykene vaikuttamaan kuin marginaalisesti, jolloin puhtaamman energian käytön hyötysuhdetta tulee edelleen parantaa. Mutta kuinka ja milloin se tehdään?

Se tehdään energia-tutkimukseen ratkaisevasti enemmän panostamalla ja se tehdään viimeistään siinä vaiheessa, kun energia-siirtoketju ei enää kykene riittävän tehokkaasti kierrättämään energiatuotannon jäämiä hyötysuhteessa, joka on parempi kuin väestön kasvun ennuste, joka on arvioitu olevan n. 11 mrd vuoteen 2100. Väestö kasvaa erityisesti kehitysmaissa, siellä tarvitaan uuden tyyppisiä energia-ratkaisuja.

Planetaarisen (aurinkokeskeinen) ilmastonmuutoksen ratkaisu lyhyesti:

Emme kykene vaikuttamaan, jollei avaruuteen kyetä sijoittamaan olosuhteita stabiloivaa teknologiaa, -jos siihen ylimalkaan on tarvetta 2100 -mennessä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä ei kyetä hillitsemään", kun sellaista ei globaalisti ole pystytty osoittamaan olevan olemassakaan!

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Niin, en lähde tähän juupas-eipäs väittelyyn, -tai miten sen ilmaisisi . Mutta sen verran kuitenkin vielä kommentoin, että vaikutuksien nollaaminen ja olemassa olemattomuuten johtaminen, johtaa vain tieteellisten depattien nollaamiseen ja olemattomuuteen.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

En vielä usko sellaiseen, minkä olemassaoloa ei ole todettu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset