LauriHeimonen

Onko median uskottavuus ongelma?

Otan tässä esimerkiksi sen, miten viimeisen parin päivän aikana omakin mediamme on laajasti uutisoinut, että viimeaikainen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu – ja sen mukana ilmaston lämpeneminen – johtuu ihmisperäisistä, lähinnä fossiilisista polttoaineista aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä. Uskonvaraisesti väitetään, että viimeaikainen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokoaan ihmisperäistä, ollen seuraus siitä, että lähes puolet (44%) ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä jää ilmakehään. Tämä usko on peräisin hypoteettisista ilmastomallilaskelmista, joissa ajankohtaista ilmaston lämpötilaa ei muutoin saatu aikaan kuin valitsemalla kehäpäätelmin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi.


 

Jo se, että ilmastomalleilla ei pystytty ennustamaan tulevia lämpötiloja eikä määrittelemään menneitä lämpötiloja oli osoitus siitä, että ihmisperäisiin hiilidiokdipäästöihin perustuvilla ilmastomalleilla ei ilmaston lämpötilaa voida määrittää. Lisäksi olen näillä sivuilla jo monesti todennut:


 

” - - - kaikki CO2-päästöt lähteistä atmosfääriin ja kaikki CO2-absorpiot atmosfääristä nieluihin yhdessä määräävät hiilidioksidipitoisuustason atmosfäärissä. Jos CO2-pitoisuus atmosfäärissä lisääntyy, kun CO2-emissiot ja -absorptiot hakeutuvat uuteen, dynaamiseen tasapainoon, tämä tarkoittaa, että ajankohtaiset CO2-emissiot atmosfääriin ovat suurempia kuin CO2-absorptiot atmosfääristä CO2-nieluihin. Kun fossiilisista polttoaineista ilmakehään emittoituneen, ihmisperäisen hiilidioksidin osuus atmosfääriin emittoituneen CO2:n kokonaismäärästä on vain noin 4%, se tarkoittaa, että viimeaikainen noin 2,2 ppm:n CO2-lisäys vuodessa hiilidioksidipitoisuuteen atmosfäärissä sisältää vain noin 0.09 ppm ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista.

Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.

Geologiset havainnot osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana, noin 10 miljoonan vuoden trendeinä, atmosfäärin hiilidioksidipitoisuus seuraa vastaavia maapallon atmosfäärin lämpötilatrendejä. Myös lyhyempinä trendeinä atmosfäärin CO2-pitoisuus seuraa maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Näin on tilanne esimerkiksi jäätiköitymisjaksojen ja niiden välillä olevien lämpimien jaksojen aikana, nykyinen lämmin jakso Holoseeni mukaan luettuna, kuten olen jo edellä mainitsemassani kommentissani todennut, koskien viimeaikaista CO2-pitoisuuden lisääntymistä atmosfäärissä.”

 

Tämä osoittaa, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät ilmaston lämpötilaa hallitse, ja että niiden vaikutus ilmaston lämpötilaan on niin vähäinen, ettei sitä todellisuudessa ole asianmukaiset tutkijatkaan pystyneet nollasta erottamaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Ilmaston lämpeneminen yksistään ihmisen toimien seurauksena on vain huijausta, millä tutkijat hankkivat rahaa huuhaa-tutkimuksiinsa ja IPCC toimii monen poliitikon hillotolppana.

Vastaukseni otsikon kysymykseen "Onko median uskottavuus ongelma?":
Median uskottavuus ei ole ongelma, koska sitä ei enää ole. Media menetti uskottavuutensa jo aikoja sitten.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

On hyvä muistaa, että prof. Petteri Taalas esitti julkisuudessa huolensa CO2:n lisääntymisestä ilmakehässä, -ihmisen toimesta. CO2 -pitoisuudet eivät lisäänny dramaattisesti luonnollisen ilmastonmuutoksen seurauksena, lyhyellä aika-välillä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

En ole hänen nähnyt esittävän siitä minkäänlaista todellisuuteen perustuvaa näyttöä. Ymmärsin hänellä olevan saman hypoteettisen käsityksen, minkä IPCC:kin on omaksunut. Toisin sanoen kummankin tahon näkemys perustuu vain olettamukseen, että viimeaikainen hiilidiokdipitoisuuden nousu ilmakehässä on ihmisperäistä eli ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä johtuva. Edellä luonnonlakeihin perustuen olen osoittanut, että "viimeaikainen noin 2,2 ppm:n CO2-lisäys vuodessa hiilidioksidipitoisuuteen atmosfäärissä sisältää vain noin 0.09 ppm ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä prof. Petteri Taalas esitti huolensa hyvin yksiselitteisesti antropogeenisesta muutoksesta.

Olen eri mieltä siinä mielessä, etteikö ihminen olisi vaikuttanut CO2 ym. kasvihuonepäästöihin merkittävästi ihmisen historian aikana. Tämä näkyy jo pelkästään energian kulutuksen ja populaation kasvun seurauksena.

Energian ja nimenomaan sellaisen energian hyväksikäyttö, joka perustuu mahdollisimman puhtaaseen energiaan ja vähäisiin päästöihin, -paitsi että pyritään myös säästämään energiaa, se tulee myös vähentämään energiahäviöitä so. käyttämätöntä kapasiteettia.

Päästöt eivät katoa itsestään, mukaanlukien kasvihuonepäästöt. Ilmakehän koostumus ei pysy vakiona, pitoisuuksien nousukulmasta ja avaruuteen haihtumisen viiveestä johtuen.

Mitä jyrkempi nousukulma, sitä pidemmällä viiveellä kasvihuonekaasut johtuvat avaruuteen ja seurauksena on lämpötilan nousu ilmakehässä.

Se kuinka merkittävää lämpötilan nousu on ihmisen aiheuttamana, lämpöherkkyysarvot voidaan realisoida esim. CERN - Cloud projektin mallinnuksena erittäin tarkasti. Ja olen kohtuullisen varma, että ihmisen aiheuttama muutos ei ole 0°C.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

On Taalaksen uskottavuus kovalla koetuksella: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2012/03/ilmati...
Montakohan nyt aktiivista tulivuorta maapalloltamme löytyy... vai ovatko niidenkin päästöt ihmisen aiheuttamia...

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Tietenkin ovat, kaikkihan tietävät että valkoihoiset lihaasyövät heteromiehet säätelevät tuilivuorten toimintaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jos täällä olevat herrasmiehet kykenevät osoittamaan, mistä ilmastonmuutoksessa on reaalisesti kysymys, voivat toki arvostelematta muita kirjoittaa tieteellisen artikkelin esimerkiksi Science -julkaisuun.

Tämä kommentti oli tarkoitettu rakentavassa hengessä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ilmastonmuutos on sanana kärsinyt samanlaisen inflaation kuin eräs r alkuinen sana. Sanaa ilmastonmuutos tyrkytetään ihan joka mahdolliseen paikkaan ja yleensä se tyrkyttäjä ei itsekkään tiedä mitä sillä tarkoittaa.
Ja kun ilmaston ainoa pysyvä tila on jatkuva muutos niin vaikeaahan se on yrittää päätellä mitä sillä sanalla missäkin kohtaa tarkoitetaan.
1000ppm on enemmän normaali co2 pitoisuus kuin nykyinen melko pieni määrä ja se pieni määrä johtuu yksinkertaisesti siitä että nykyään ilmaston lämpötila on liian matala.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"1000ppm on enemmän normaali co2 pitoisuus kuin nykyinen melko pieni määrä ja se pieni määrä johtuu yksinkertaisesti siitä että nykyään ilmaston lämpötila on liian matala."

Näen tämän yhdenmukaiseksi sen kanssa, mitä tähän liittyvässä puheenvuorossani edellä olen esittänyt:

"Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.

Geologiset havainnot osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana, noin 10 miljoonan vuoden trendeinä, atmosfäärin hiilidioksidipitoisuus seuraa vastaavia maapallon atmosfäärin lämpötilatrendejä. Myös lyhyempinä trendeinä atmosfäärin CO2-pitoisuus seuraa maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Näin on tilanne esimerkiksi jäätiköitymisjaksojen ja niiden välillä olevien lämpimien jaksojen aikana, nykyinen lämmin jakso Holoseeni mukaan luettuna, kuten olen jo edellä mainitsemassani kommentissani todennut, koskien viimeaikaista CO2-pitoisuuden lisääntymistä atmosfäärissä."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kansainvälisien toimijoiden, kuten NASA, -NOAA, -WMO, -NCEI, -NCDC, -NGDC, IPCC, IL -jne arviot ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista ovat siis virheellisiä.

Herää kysymys, mihin täällä esitetyt arviot tai tilastot CO2 ym. kasvihuonekaasujen ppm-pitoisuuksista perustuvat, jos kansainvälisien toimijoiden arviot ovat systemaattisesti virheellisiä. Ja edelleen jos olettamus on, että em. toimijoiden dataa käytetään oikaisuun, lopputulema niistä tehtyihin arvioihin ovat hyvin todennäköisesti myös virheellisiä.

Toisin sanoen, miten on mahdollista, että täältä löytyy sellainen tietoisuus ja varmuus-kerroin, joka antaa lupauksen oikeista arvioista ilmastonmuutoksen problematiikassa.

Se mikä viimekädessä on tosiasia, ilmastonmuutos on ollut jatkuvassa muutoksessa n. 4,5 mrd vuotta.

Täällä sekoitetaan kaksi asiaa:

1. Planetaarinen ilmastonmuutos (aurinko- ja planeettakeskeinen / avaruuden taustasäteily), jonka vaikutus on meistä riippumatta hyvin pitkä-aikaista ja hidasta muutosta, jonka tämänhetkinen trendi voidaan joillakin mittareilla osoittaa. Toisaalta, menneisyydestä tehdyt mittaukset ja niiden epävarmuustekijät ovat kertaluokkaa suurempia yksinkertaisesti siitä syystä, että esim. satojen miljoonien vuosien takaisia muutoksia on äärimmäisen vaikea todentaa. Mittaus-metodit kohdentuvat lähes poikkeuksetta eri tavalla ja antavat erilaisia arvioita. Geologiset tutkimukset antavat kyllä osviittaa, mutta pitoisuuksien ppm -arvioita tulee tarkastella huomattavasti kriittisemmin.

2. Antropogeeninen ilmastonmuutos, joka perustuu ihmisen tuottamiin kasvihuonepäästöihin ja epäpuhtauksiin, niistä meillä on ensikäden dataa. Pitoisuudet ovat nousussa populaation kasvun ja energian kulutuksen jyrkästä nousutrendistä johtuen.

CO2, -aerosolit, -metaani, -vesihöyry, -dityppioksidi, -(otsoni-kato), -CFC yhdisteet eli freonit jne, vaikuttavat kaikki yhdessä. Näiden yhdisteiden elinaika-odote ilmakehässä vaihtelee vuosista satoihin vuosiin, jopa tuhansiin.

Näihin päästöihin voimme vaikuttaa ja kysymys ei ole pelkästään ilmakehän lämpötilan vaihteluista, vaan kysymys on maapallon hydrologisesta kierrosta, jossa kokonais-ainemäärä pyrkii pysymään vakiona. Tähän vakioon vaikuttaa oleellisesti hydrologisen kierron aikana olevat epäpuhtaudet ja kasvihuonekaasu-pitoisuudet. Nämä pitoisuudet eivät katoa itsestään. Osa niistä kumuloituu, osa haihtuu ja osa varastoituu.

On fysiikan lakien vastaista, että luonto korjaisi ihmisen aiheuttamia muutoksia, jotka ovat enemmän tai vähemmän energian käytöstä muodostuvia saasteita ja jäämiä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Siltä osin, kun YK;n politiikan painopiste on ihmisperääisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotusta ilmaston lämpenemisestä, keskittykäämme siihen.

Arvostan Nir Shaviv'in periaatetta: Älä usko asiaan, ennenkuin olet sen itse tarkoin tutkinut. IPCC:n omaksumasta ilmaston herkkyydestä (so. ilmaston lämpötilan nousu, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu) hän on tullut tulokseen, jonka mukaan IPCC:n omaksuma ilmaston herkkyys on hyvin epätarkka ja jyrkästi liioiteltu. Tähän samaan tulokseen on tullut Judith Curry, pitäen oman bloginsa avainasiana selvittää ihmisen tuottamien hiilidioksidipäästöjen osuutta ilmaston lämpenemisessä.

Vaikka Svante Arrhenius testeissään totesi hiilidioksidin lämmön karkaamista hidastavan vaikutuksen kasvihuonekaasuna, hän ei pitänyt ihmisperäisten hiildioksidipäästöjen aiheuttamia lämpenemisiä minään uhkana. Sensijaan hän piti ilmakehän hiilidioksididipitoisuuden nousua kasviston yhteyttämiselle edullisena.

Olen täällä aikaisemmin mm. kirjoittanut:

"Kun olen ilmastonmuutoskeskusteluita seurannut ja ollut niissä itsekin tavalla tai toisella myös mukana jo 1980-luvulta lähtien, olen saanut tietyn kuvan siitä, miten media on asiaan suhtautunut.

YK:n poliitikkojen mukana, 1980-luvulla alettiin yleisesti uskoa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen – ns. kasvihuonekaasuna – aiheuttavan ilmaston lämpenemistä, kun jäätiköitymiskausien ja niiden välisten lämpenemiskausien aikana jääkairasnäytteiden perusteella ilmaston lämpötilatrendien ja ilmakehän hiilidioksipitoisuuden trendien todettiin korreloivan keskenään. Itsekin pidin vuonna 1990 esitelmän siitä, miten LVI- teollisuuden on syytä varautua mahdolliseen, ihmisperäiseen ilmaston lämpenemiseen. Jälkeenpäin näkemykseni ihmisperäisen lämpenemisen suhteen heikkeni, kun todettiin, että viimeisen 800.000 vuoden aikana tapahtuneiden jäätiköitymisten ja niiden välisten lämpimien kausien aikana ilmakehän CO2-trendit ovatkin seuranneet ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Lisäksi myöhemmin (2008) Juha Pekka Lunkka kirjassaan Maapallon ilmastohistoria s. 147 on kirjoittanut: ”100 miljoonan vuoden ajalta kerätty geologinen aineisto ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta osoittaa, että kymmenien miljoonien vuosien aikavälillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on seurannut ilmastonvaihteluja”. Viimeaikaisten parin vuosikymmenen ajalta voidaan myös todeta, että ilmaston lämpötila ei seuraa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Tämä kaikki osoittaa, että vaikka ilmakehässä oleva hiilidioksidi ns. kasvihuonekaasu onkin, sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin vähäinen, että sitä ei todellisuudesta ole pystytty toteamaan.

Kun vielä otetaan huomioon, että fossiilisista polttoaineista aiheutuva hiilidioksidipitoisuuden osuus hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärästä on viimeaikoina ollut vain noin 4 %, luonnonlakien mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikojen nousussa on ollut korkeintaan noin 4 % fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia; https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-qu.... Kun hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousunkaan ei ole voitu todeta lämpenemiseen vaikuttavan, sitä suuremmalla syyllä fossiilisista polttoaineista aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä on mahdotonta erottaa nollasta."

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Itse asiassa, keskustelemme samoista asioista, mutta eri näkökulmasta.

Ihmettelen vain suuresti sitä, että CO2:n kokonaiskasvu ei osoita minkäänlaista lömpötilan nousua tai vaihtelua, se ei kyllä valitettavasti pidä paikkansa.

Ilmaston vaihtelut ja CO2-pitoisuudet seuraavat toisiaan ja ei voida johtaa sellaista fysikaalista koherenssia, joka johtuisi vain toisesta tekijästä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, jossakin suhteessa.

Ilmaston lämpeneminen ei sinänsä perustu CO2:n prosentuaalisiin määriin, vaikka sillä luonnollisesti on oma vaikutuksensa. Kysymys on ensi-sijaisesti siitä, millä muutosvauhdilla CO2 konsentroituu sublimoitumisen ja härmistymisen kautta ilmakehän kemiassa. Toisin sanoen, mikä on se viive, jolla CO2 poistuu ilmakehästä.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että CO2 säilyy ilmakehässä satoja vuosia ja merissä huomattavasti pidempään, joka vaikuttaa dramaattisesti hydrologiseen kiertoon ja merien hiilipumppu heikkenee.

Kasvihuonekaasuissa vähintään yksi komponentti on hiiltä, joka absorboi lämpöä ja lisää lämpökapasiteettia hiilen pitoisuuksien funktiona.

Kemialliset reaktiot yleensäkin sitovat ja luovuttavat lämpöä.

On mielestäni tyrmistyttävää väittää, etteikö ihmisen populaation räjähdysmäinen kasvu ja energian kulutus nostaisi CO2 -pitoisuuksia ja lämpötilamuutoksia ilmakehässä ja vaikuttaisi ilmastoherkkyyteen.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Sekä ihmisperäisen hiilidioksidin osuuden vaihtelu ilmakehän hiilidioksidin kokonaispitoisuuden vaihtelussa että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelun vaikutus ilmaston lämpötilan kokonaisvaihtelussa näyttävät olevan niin vähäisiä, että niitä on vaikea erottaa kokonaisvaikutuksissa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tässä voi nyt helposti sekoittua vaihtelut keskenään, eli mikä vaikuttaa minkäkin sisällä, joten esitä ajatuksesi yhtälönä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #14

Yhtälöin saat aikaan vasta hypoteesin. IPCC omaksumat ilmastomallituoksetkin ovat vain hypoteesija, joille todellisuudestaei näyttöä ole saatavissa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Niin siis tarkoitin edellä sitä, että voisitko esittää ao. ajatuksesi yhtälönä, -matemaattisesti, se helpottaa ymmärtämistä ja luonnollisesti se selittää myös, mikä on empiriasi?

"Sekä ihmisperäisen hiilidioksidin osuuden vaihtelu ilmakehän hiilidioksidin kokonaispitoisuuden vaihtelussa että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelun vaikutus ilmaston lämpötilan kokonaisvaihtelussa näyttävät olevan niin vähäisiä, että niitä on vaikea erottaa kokonaisvaikutuksissa."

Muuten esittämäsi ajatus ja empiria jää vain hypoteesiksi.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Se, mitä sanon, perustuu todellisuudesta tehtyihin havaintoihin! Esim, ilmastomallituloksille ei todellisuudesta tukea löydy.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ymmärrän, mutta esitä se matemaattisesti yhtälöinä, pelkkä empiria ei ole riittävä. Empiria voi olla vain objektiivinen ja subjektiivinen käsitys, mutta perustelut matemaattisesti on yleispätevä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #18

Kun nolla on nolla, ei siinä enää ole mitään laskemista:"Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin".

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #19

Siinä tapauksessa, jos matemaatikkasi perustuu pelkkiin nolliin (0), se johtaa nollaan (0), joten todistusvoimasi ei ole reaalinen.

Kyllä se vain niin on, että fysikaalinen koherenssisi ei ole oikea, ei ole olemassa vain yksi-suuntaisia lämpötila-korrelaatioita, valitettavasti.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Tässä tapauksessa, kun puhutaan siitä, että ":"Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin" on vain yksisuuntainen 'lämpötilakorrelaatio' eli ilmakehän hiilidioksidin trendimuutokset seuraavat ilmaston lämpötilojen trendimuutoksia. Kun puhutaan ajallisesti yksittäisistä, lyhyistä tapahtumista, esim. siitä, että kun yöllä ja talvella ilman lämpötilan laskeminen ja valoisuuden vähentyminen vähentävät yhteyttämistä, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutokset seuraavatkin lämpötilamuutoksia toisensuuntaisesti: ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee lämpötilan laskiessa. Ilmastonmuutoksissa vaikuttavatkin pitempiaikaiset trendit.

On totta,että pitempiaikaisissa trendeissäkin tapahtuu asioita samalla tavalla kuin lyhytaikaisissakin tapahtumissa, mutta noissa trendeissä tulee hallitsevina mukaan voimakkaammin sellaisia tekijöitä kuin esimerkiksi valtamerien pintalämpötilamuutosten vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen; https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-qu... .

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Näissä argumentaatioissa olen osin samaa mieltä. Kaksi-suuntaiset korrelaatiot vaikuttavat aina, riippuen ympäristön olosuhteista.

Mutta korostan edelleen, että globaali populaation räjähdysmäinen kasvu ja energian kulutuksen lisääntyminen kulkevat käsi-kädessä ja olisi suorastaan naiivia väittää, etteikö sillä olisi vaikutusta ilmastoherkkyyteen, -jollei fossiilisten polttoaineiden käyttöä kyetä rajoittamaan.

Reaali-ajassa CO2:n kokonaismääriä ilmakehän kemiassa on erinomaisen vaikeaa empiirisesti indikoida, koska päästöt vaihtelevat, samoin CO2:n säilyminen ilmakehässä.

Toisaalta menneisyydestä saatua informaatiota kasvihuonekaasuista kertoo vallitsevista olosuhteista silloin, jotka olivat totaalisesti erilaiset kuin nyt.

Ilmasto on hyvin kaoottinen ja se voi muuttua hetkessä täysin päälaelleen ja siksi ne muutokset mitkä vaikuttavat nyt, eivät suoraan korreloi miljoonien vuosien takaisiin muutoksiin.

Suoraviivaista analogiaa tähän päivään on äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdoton tehdä.

Se mitä reaalisesti voimme tehdä, on empiirinen tutkimus laboratorio-olosuhteissa, korrelaatiot saadaan selville niin kasvihuonekaasujen, kuin pilvien muodostumisen ja lämpötilagradienttien fysiikasta, jolloin voimme tehdä mallinnuksia.

Mallinnuksien avulla kykenemme määrittelemään, minkälainen efekti muodostuu, kun varioimme päästöjen pitoisuuksia ja näin pääsemme selville tarkemmista raja-arvoista energiateollisuuden käyttöön.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Kokemustaustasi pohjalta sinun ei ole vaikea ymmärtää, että hakeutuessaan luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon kaikki CO2-päästöt ilmakehään ja kaikki CO2-absorptiot ilmakehästä muuhun ympäristön yhdessä määräävät CO2-tason ilmakehässä. Jos tiettynä aikana nuo CO2-päästöt ilmakehään ovat suurempia kuin nuo CO2-absorptiot ilmakehästä muuhun ympäristöön, ilmakehän CO2-pitoisuus nousee. Kun viimeaikoina CO2-päästöt fossiilisten polttoaineiden käytöstä ovat olleet noin 4 % ilmakehään menevistä kokonaispäästöistä, tämä tarkoittaa sitä, että esim. viimeaikaisessa vuosittaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on ollut maksimissaan vain noin tuo 4 % fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia.

On helppo ymmärtää, että nuo ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt ovat niin vähäisiä, etteivät ne ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta hallitse. Kun vielä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousukaan ei ilmaston lämpenemistä hallitse, on ymmärrettävää, että ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ei voi 'erottaa nollasta'.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #23

Mihin perustuu mainitsemasi 4%, -oletko tehnyt empiiristä tutkimusta reaaliajassa, -tai mikä on vaihteluväli, -tai mikä on CO2:n konsentraatio reaaliajassa, -tai mikä on CO2:n poistumisvauhti avaruuteen hydrologisesta kierrosta, -tai mitkä ovat reaaliaikaiset lämpötilagradientit troposfääristä - eksosfääriin so. kuinka epälineaarinen on ISA-standardi, -mihin tilastoihin perustat määritelmäsi, kun kansainväliset tilastot poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Muun muassa näihin vain muutamiin kysymyksiin, niistä lukemattomista muista kysymyksistä, tulisi vastata eksplisiittisesti, ennenkuin voi ja on mahdollista esittää arvioita, joista voisi kirjoittaa esimerkiksi tieteellisen artikkelin vaikkapa Science-julkaisuun ja saada kansainvälisen tiedeyhteisön hyväksyntä ja ehkä jos on onnea matkassa, saada siitä vielä Nobelin palkinto.

Minun kokemustaustani perustuu avaruustutkimukseen ja niin siellä kuin maan päälläkin, fysiikan lait ovat tismalleen samat, paitsi singulariteetissa.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #24

Kokemukseni mukaan monitieteellisen ongelman ratkaisuuun ei pelkkä fysiikka riitä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #25

Luonnollisesti, mutta niin fysiikka kuin matematiikkakin ovat niitä työkaluja, joilla voimme tehdä eksaktia tiedettä ja mallintaa luonnossa tapahtuvia muutoksia.

Minun kokemukseni mukaan pelkkä filosofinen ajattelu ei riitä, on oltava jotakin konkreettisempaa, jonka voi empiirisesti todistaa joko oikeaksi, tai vääräksi.

Itse asiassa, fysiikan lait perustuvat luonnossa oleviin ilmiöihin ja olomuodon muutoksiin. Matematiikka puolestaan on abstraktimpi, eli sen todistusvoima on universaali.

Olen esittänyt lukuisia kysymyksiä, -liittyen teeseihisi ilmastonmuutoksesta, nojautuen fysiikkaan ja matematiikkaan, mutta toistaiseksi en ole saanut niihin vastausta.

Omien päätelmieni tueksi ilmastonmuutoksen problematiikassa, olen saanut puoltavia lausuntoja monilta kolleegoiltani (prof.), joiden kokemus-tausta vuosikymmeninä on liittynyt ilmasto- ja avaruustutkimukseen.

Mutta sinänsä on ihan hyvä, että vertais-tutkimusta tehdään myös kansalaisten toimesta. Kuka tietää, vaikka joskus joku löytää sen yhteisen tekijän, joka ratkaisee koko ihmiskuntaa koskettavan kysymyksen ilmastonmuutoksesta. Peukaloita pyörittämällä, se ei ratkea.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #26

Lainaus näillä puheenvuorosivuilla aikasemmin esittämästäni: "John Dewey'n kirjan Filosofian uudistaminen tulkinnastani ydinsanomaksi jäi: tieto on valtaa, tekemällä oppii ja totuus löytyy pragmaattisen logiikan myötä eli todellisuudesta tehtyyn havaintoon perustuvan hypoteesin vahvistaminen näytöksi todellisuudesta."

Ilmastonmuutos on monitieteellinen samalla tavalla kuin lääketiede ja metallurgia. Kaikissa näissä fysiikka ja matematiikka ovat tarvittavia työkaluja, mutta kun on kysymys ongelmanratkaisuista, on sattumanvaraista, että ratkaisu syntyy pelkästään fysiikalla ja matematiikalla. Olen tämän itse kokenut käytännön toimiin liittyvänä metallurgisena tutkijana.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #27

Tässä vaiheessa eläköitymistäni, elämä on antanut minulle kokemusta, jonka perusteella voin kommentoida kommenttiasi ilmaisemalla, että se on triviaali, -sen enempää ottamatta kantaa teoreettisen filosofian ja logiikan prinsiippeihin.

Mutta sen verran voin ottaa kantaa, että niin teoreettinen filosofia kuin logiikkakin ym. kuuluvat perus-sivistykseen jokaiselle korkealle koulutetulle tutkijalle, -kuin myös teoreettinen fysiikka ja korkeampi matematiikka.

Kuitenkin vielä korkeammalle arvostan sitä kokemusta, joka saavutetaan vasta vuosikymmenien kovan työn tuloksena, jossa mielikuvitus on melkeimpä keskeisimmässä roolissa, jotta todellisuus muovautuisi ymmärrettäväksi.

Tieto sinänsä ei johda mihinkään, -varsinkaan valtaan ja tieto sinänsä ei synnytä mitään uutta, mutta sitä voi jalostaa. Tieto muuttuu jatkuvasti, mielikuvitusta ei voi muuttaa ja sitä on äärimmäisen vaikeaa jalostaa, se on synnynnäinen ominaisuus.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #28

Ehkä viimeinkin on syytä, ottaa kantaa siihen, onko median uskottavuus ongelma vai eikö.

En ole tiedostanut omaa kantaasi siihen, onko median nykyisinkin ylläpitämä usko ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi ennustettuun katastrofaaliseen lämpenemiseen perusteltu vai ei.

Kuten olen antanut ymmärtää, omien, perusteltujen näkemysteni mukaan

- ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaamisella ilmakehän hiilidiokdipitoisuuden kehitykseen ei havaittavasti voida vaikuttaa

- ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendienkään ei ole todettu lämpenemistä hallitsevan

- jo Rion konferenssissa 1992 kävi ilmi. että ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle lämpenemiselle ei ollut varsinaista tieteellistä näyttöä; katsottiin kuitenkin varmuuden vuoksi aiheelliseksi ryhtyä kustannustehokkaasti leikkaamaaman hiilidioksidipäästojä

- Kioto-protokollan mukaisten hiilidioksidipäästöjen leikkausten todettiin tuottavan vain menetyksiä

- Pariisin sopimus perustuu hypoteettisiin ilmastomallitutkimuksiin, joiden tuloksille ei ole näyttöä todellisuudesta; Kioto protokollan mukaisten leikkausten tapaan nekin tullevat tuottamaan lähinnä vain menetyksiä

Tavoitteena jatkossa tuleekin olla luonnollisiin ilmaston muutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin sopeutumnen. Mitä energiapolitiikkaan tulee, on opittava varautumaan korvaaviin energiamuotoihin sitä mukaa kuin fossilisten polttoaineiden kilpailukyky ja saatavuus sitä edelyttävät.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

1. Median uskottavuus

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että media palvelee niitä samoja hypoteeseja ja tutkimustuloksia, joita tähän päivään ollaan saatu aikaiseksi. Luonnollisesti mediassa tapahtuu myös virheitä, se on inhimillistä.

2. Mediassa olevat perustelut

Median ylläpitämät perustelut ja usko perustuu em. hypoteeseihin ja tutkimustuloksiin CO2:n vaikutuksista, oli ne sitten katastrofaalisia tai olemattomia. Median tehtävä on julkaista tietoa, joka on validi niissä puitteissa, mistä luotettavaa informaatiota on saatavilla. Median tehtäväna ei ole tehdä tieteellistä tutkimusta.

3. Ihmisperäisten CO2 -päästöjen leikkaamiset

Minun näkemykseni mukaan Ihmisen aiheuttamien CO2 -päästöjen osuuden vaikutus CO2 -pitoisuuksien kokonaisuudessa on kumulatiivinen, vaikkakin siihen ei päde yksinkertainen summaus-sääntö.

4. CO2 -pitoisuuksien nousu- ja muutostrendit suhteessa lämpötilamuutoksiin

Jos tarkastellaan CO2 -nousutrendejä tai pikemminkin muutostrendejä kokonaisuutena suhteessa aikaan ja niiden vaikuttavuuteen lämpötiloihin, on mielestäni ensin erotettava hitaat- ja nopeat muutostrendit toisistaan.

a.) Hitaat muutostrendit

Kasvien yhteyttäminen ja fotosynteesi, sekä eloperäisten fossiilien vaikutus hyvin pitkällä aika-välillä tai oikeastaan silloin, kun ihminen ei vielä asuttanut maapalloa, noudatti ns. luonnollisia prosesseja. Hiilen kierto eri isotooppeina vaikutti ilmastoon, kuten monet muut kasvihuonekaasut luonnollisena seurauksena auringon aktiivisuuden mukaisesti. On tietysti hyvin hypoteettista arvioida sen ajan olosuhteita, mutta muutostrendit hyvin todennäköisesti noudattivat keskimäärin äärimmäisen hitaita muutoksia.

b.) Nopeat muutostrendit

Tilastojen valossa, menneessä historiassa tehtyjä suoria havaintoja on äärimmäisen vaikea niveltää nykypäivän tilastoihin. Metodit ovat muuttuneet, kuten myös yleiset käsitykset. Epäilen vahvasti, ettei suoraa analogiaa historiasta tähän päivään kyetä määrittelemään riittävän luotettavasti.

Jos nyt palaan kohtaan 4.

Hitaat ja nopeat muutostrendit CO2 -pitoisuuksien vaikutuksista lämpötilamuutos-trendeihin, ovat vähintään kaksi-suuntaisia fysikaalisia tapahtumia. Jos vallitsevat olosuhteet muuttuvat, korrelaatio vaikuttaa kaikkeen suhteissa, jotka voidaan laskea ja analysoida nykyisin menetelmin ajan funktiona.

Ihmisen ilmaannuttua maapallolle populaation kasvun ja energian kulutuksen lisääntyessä, hitaat ns. luonnolliset muutostrendit CO2 -pitoisuuksina suhteessa lämpötilamuutos-trendeihin ovat muuttuneet. Tämä muutos on ollut hyvin nopea, karkeasti vain muutamia satoja vuosia.

Edellä mainitsemani CO2 -pitoisuuksien kumuloituminen eli pysyminen hydrologisessa kierrossa on sitä pidempi, mitä enemmän CO2 -pitoisuutta konsentroituu. Hydrologinen kierto pysyy keskimäärin vakiona, mutta merien kyky toimia hiili-pumppuina heikkenee, -vaikkakin osa CO2 -pitoisuuksista johtuukin avaruuteen. Hydrologisen kierron sekoittumisen kyky merissä myös heikkenee ja jos merien lämpötila nousee, se vaikuttaa suoraan merien happamuuteen pH:n muutoksena.

5. Kioto, -Rio, -Pariisi

Nämä sopimukset ovat perustuneet kansainvälisien tutkimus-instituutioiden tekemiin tutkimustuloksiin ja poliittisiin agendoihin. Valtion välisien ilmastopaneelien merkitys tässä suhteessa on mielestäni vain korostunut. Tosin agendaa rasittaa taloudellis-ekonomiset päätökset energian saannin kannalta.

Se onko kaikki pelkkää hypoteesia ja että ihmisen aiheuttamat CO2 -päästöt eivät vaikuttaisi ekologiaan, siitä voidaan olla montaa mieltä. Minulle CO2 -päästöjen vaikutukset ihmisen toimesta, eivät ole pelkästään hypoteettisia. Kuten edellä mainitsit, ongelman ratkaisut ovat poikkitieteellisiä ja tutkimustulokset ovat myös sen mukaisia. Ne eivät aina kohtaa toisiaan.

Henkilökohtainen näkemykseni ja tulkintani vuosien varrelta on, että ilmastonmuutoksen tutkimusta tulee jatkaa edelleen ja onneksi ilmastonmuutokseen otetaan ylipäätään kantaa, -oli se sitten puolesta tai vastaan.

Ilmastonmuutos herättää myös paljon tunteita ja pelkoja ja mielestäni on parempi, että jokainen ryhtyisi miettimään ja lopulta tekemään jotakin asian hyväksi. Pelkkä taloudellis-ekonominen ajattelu johtaa vain kiristyvään politiikkaan ja ei enää osata asettua luonnon läheisyyteen.

Lainaus:

"Katso syvälle luontoon, niin ymmärrät kaiken paremmin".

A. Einstein

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Fyysikkona ehkä ymmärrät paremmin kuin minä David Wojick'iä ja Arno Arrak'ia, jotka sateliittikuvausten perusteella ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan vuodesta 1979 alkaen ilmastomuutoksen herkkyyttä (so ilmaston lämpötilan nousu, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu) ei pystytä erottamaann nollasta. Toisin sanoen nykyaikaan saakka tilanne on ollut sellainen, että ilmaston lämpötilan nousu ei ole seurannut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Se, mitä nousua on ajoittain tapahtunut, johtuu voimistuneista El Nino -ilmiöistä. Tässä siis fyysikot Wojick ja Arrak ovat tulleet samaan tulokseen kuin minäkin omilla päättelyilläni.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Täytyy sanoa, etten ole tutustunut ks. herrojen tutkimuksiin ja suoralta kädeltä on vaikea sanoa, minkälaisesta satellittimittauksesta on ollut kysymys.

Mutta noin yleisesti, satellittimittaukset ovat kohtuullisen luotettavia ja ne kattavat laajoja kokonaisuuksia avaruuskulmassa, joka voi olla kokonaisen mantereen tai merialueen suuruinen.

Tästä luonnollisesti seuraa, että mitä suurempi avaruuskulma, sitä heikompi erottelukyky koko pinta-alan yli.

Satelliittimittaukset siis rekisteröivät muutoksia laajemmista kokonaisuuksista ja detaljit jäävät vähemmälle. Toisaalta jos avaruuskulmaa pienentää, detaljit tulevat paremmin esiin.

Selitys sille, että satelliittimittauksissa ilmastoherkkyysarvo ei ole muuttunut CO2-pitoisuuden kaksinkertaistuessa ja ei ole kyetty erottamaan sitä nollasta, voi johtua muista tekijöistä, kuten auringon aktiivisuudesta ja pilvien muodostumisesta.

Voi myös käydä niin, että jos auringon säteilyn intensiteetti kasvaa jyrkästi ja jos CO2-pitoisuus kaksinkertaistuu, vallitsevat lämpötilamuutokset luonnollisesti kasvavat jyrkemmin, suhteessa CO2 -pitoisuuksista korreloiviin lämpötilamuutoksiin. Pilvisyys myös sekoittaa satelliiteista tehtyjä havaintoja.

Vallitsevat olosuhteet muuttuvat jatkuvasti, ilmaston kaoottisuuden seurauksesta. Tämä johtaa siihen, että CO2-pitoisuudet sekoittuvat ilmakehään tehokkaasti viiveellä, joka on suoraan verrannollinen CO2-pitoisuuksina.

On vielä huomioitava, että CO2-pitoisuudet ja lämpötilat vaihtelevat voimakkaasti eri puolilla maapalloa, joten kokonaiskuvan hahmottaminen vaikeutuu ajan määrityksen mukaisesti.

El Nino luonnollisesti vaikuttaa tehokkaasti merien pintavesiä lämmittäen, jolloin vesihöyryn muodostuminen lisääntyy. Tunnetusti vesihöyry on hyvin tehokas kasvihuonekaasu.

Olen jossakin yhteydessä maininnut, että ilmasto on kohtuullisen huono ilmastomalli, koska muuttujia on hyvin runsaasti ja aikaderivaatta on kussakin muuttujassa erilainen.

Ja voi myös tietysti olla, että selitykseni ovat ontuvia ja ks. herrojen tulkinnat ja analyysit ovat oikeita, mutta silti ne voivat poiketa todellisuudesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset