*

LauriHeimonen

Ihmisen aiheuttamaksi uskottu ilmaston lämpeneminen väärä

Olen Judith Curry'n ketjussa Climate etc kirjoittanut; https://judithcurry.com/2017/09/26/are-climate-models-overstating-warmin... :

 

”Judith Curry,

I appreciate your statement ”how much warming is caused by humans is THE key issue of debate”.

There are two key points we have to learn to understand:
At first CO2 content in atmosphere is determined by dynamic balance between all CO2 emissions to atmosphere and all CO2 absorptions from atmosphere to other parts of environment.
At second longer trends of CO2 changes in atmosphere follow changes of climate temperature trends and not vice versa.”

 

Suomennetuna:

Arvostan julkilausumaanne ”kuinka paljon lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa, on keskustelun avainasia”.

On kaksi avainkohtaa, mitkä meidän tulee oppia ymmärtämään:

Ensiksi CO2- pitoisuuden atmosfäärissä määrää dynaaminen tasapaino kaikkien ilmakehään tapahtuvien CO2- päästöjen ja kaikkien ilmakehästä muuhun ympäristöön taphtuvien CO2- absorptioiden välillä.

Toiseksi pitemmät CO2-muutostrendit ilmakehässä seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

 

Noista kahdesta jo jommankumman ymmärtäminen riittää kumoamaan uskon, mikä mukaan viimeaikaista ilmaston lämpenemistä on väitetty ihmisperäisten, lähinnä fossiilisista polttoaineista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen hallitsemaksi.

 

Asian ymmärtämiseksi lainaan tässä vain, mitä olen jo aikaisemmassa Uuden Suomen puheenvuorossani kirjoittanu; http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaasto... :

 

” - - -

 

Fossiilisista polttoaineista aiheutuneen, ihmisperäisen CO2:n osuus viimeaikaisessa CO2-pitoisuuden nousussa atmosfäärissä on mitättömän pieni.

 

Edellä mainitussa kommentissani olen todennut, että kaikki CO2-päästöt lähteistä atmosfääriin ja kaikki CO2-absorpiot atmosfääristä nieluihin yhdessä määräävät hiilidioksidipitoisuustason atmosfäärissä. Jos CO2-pitoisuus atmosfäärissä lisääntyy, kun CO2-emissiot ja -absorptiot hakeutuvat uuteen, dynaamiseen tasapainoon, tämä tarkoittaa, että ajankohtaiset CO2-emissiot atmosfääriin ovat suurempia kuin CO2-absorptiot atmosfääristä CO2-nieluihin. Kun fossiilisista polttoaineista ilmakehään emittoituneen, ihmisperäisen hiilidioksidin osuus atmosfääriin emittoituneen CO2:n kokonaismäärästä on vain noin 4%, se tarkoittaa, että viimeaikainen noin 2,2 ppm:n CO2-lisäys vuodessa hiilidioksidipitoisuuteen atmosfäärissä sisältää vain noin 0.09 ppm ihmisperäistä hiilidioksidia fossiilisista polttoaineista.

Atmosfäärin CO2-pitoisuuden trendit seuraavat maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin.

Geologiset havainnot osoittavat, että viimeisen noin 100 miljoonan vuoden aikana, noin 10 miljoonan vuoden trendeinä, atmosfäärin hiilidioksidipitoisuus seuraa vastaavia maapallon atmosfäärin lämpötilatrendejä. Myös lyhyempinä trendeinä atmosfäärin CO2-pitoisuus seuraa maapallon ilmaston lämpötilatrendejä eikä päinvastoin. Näin on tilanne esimerkiksi jäätiköitymisjaksojen ja niiden välillä olevien lämpimien jaksojen aikana, nykyinen lämmin jakso Holoseeni mukaan luettuna, kuten olen jo edellä mainitsemassani kommentissani todennut, koskien viimeaikaista CO2-pitoisuuden lisääntymistä atmosfäärissä.

 

Kuten olen yllä osoittanut, viimeaikainen CO2-pitoisuuden ihmisperäinen, fossiilisista polttoaineista aiheutuva nousu atmosfäärissä on niin pieni, että ei ole mitään tarvetta leikata fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi – luonnonlakien mukaan – atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

 

Olen asiaa käsitellyt myös commentissani http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243305-ilmastotiede-oikoo-alall... .

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, CO2:n vaikutusta lämpenemiseen on liioiteltu, kuten olet tuossa edellä selkeästi tuonut esille, CO2:n nousun takana ilmakehässä on ilmakehän lämpeneminen, ihmisen vaikutus nousuun on se 4 %.

Tuo teollinen vallankumous ja kapitalismin osuminen päällekkäin on tuonut selkeästi poliittista painoarvoa näille kasvihuonekaasuille, erityisesti CO2:n osalle.

Nyt pitäisi palata perusasioihin ja turvata teollisuus intomielisten kiihkolta lisätä hiiliveroja. Teollisuuden päästöjä voidaan vähentää, mutta pitää olla selkeä jako päästöihin kuuluvien osalta, hiilidioksidi ei kuulu päästöihin.

[‘Back to Basics’: In addition to his high-profile deregulation push, Pruitt says he wants to return the EPA to its core functions of protecting the nation’s air, water and public health.]
http://www.washingtonexaminer.com/daily-on-energy-...

Paluuta perusasioihin, puhtaan ilman, puhtaan veden ja kansanterveyden suojelemiseksi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Noista kahdesta jo jommankumman ymmärtäminen riittää kumoamaan uskon, mikä mukaan viimeaikaista ilmaston lämpenemistä on väitetty ihmisperäisten, lähinnä fossiilisista polttoaineista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen hallitsemaksi."

Ei vaan molemmat johtopäätökset ovat väärin.

Ilmakehän viimeaikainen CO2-pitoisuuden kasvu on seurausta fossiilisten polltaineiden käytöstä, suora todiste tästä on 12C ja 13C-isotooppien muuttunut suhde.

Ja se, että ilmastohistoriassa CO2-pitoisuudet ovat vaihdelleet, ei ole ristiriidassa sen kanssa että ihmiskunnan tuottama CO2 voimistaa kasvihuoneilmiötä.

Suosittelen blogistille perehtymistä johonkin hyvään alan perusteokseen, esimerkiksi tässä:
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.13950

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vähän ongelmallinen on tuo sinun perustelusi. Kts. linkki!

"OK, so both C12 and C13 are stable and they are looking for a ‘plant’ signature in burned fuel, not a nuclear decay signature. One Small Problem… C4 metabolism plants absorb more C13 than do C3 metabolism plants. Over the last 100 years we’ve planted one heck of a lot more grasses world wide than ever before. Grasses are often C4 metabolism…" https://chiefio.wordpress.com/2009/02/25/the-troub...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Aro tavoilleen uskollisena vastasi linkillä kämyiseen maallikkoblogiin. Tämäkertaisella kirjoittajalla näyttää olevan taloustieteen kandidaatin tutkinto.

ps. myös isotoopin C14 vähenemä on todiste

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Et vastannut mitään asiaa koskevaan väitteeseen, eli eri kasvit suosivat C12 kun taas toiset kasvit suosivat C13 isotooppia. Mikäli C13 suosivia kasveja lisätään oleellisesti, vaikuttaa se myöskin C12/C13 suhteeseen, eikö?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #9

Mieti nyt vähän itsekin tuota väitettä. C4-kasveja taitavat olla mm. maissi ja sokeriruoko. Todellako olet sitä mieltä, että ihmiskunnan maissinviljely nielee niin suunnattomia määriä C13-isotooppia, että se näkyy ilmakehän isotooppipitoisuuksissa? Kun lisäksi tiedetään, että maissipelto ei ole hiilivarasto, vaan viljelyssä sitoutunut hiili palaa nopeasti ilmakehään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #12

Osaat näköjään valita aiheet, kuka nyt puhuu maissinviljelystä.

Isotooppi C12 suosivia kasveja on enemmistössä, oliko tilanne tämä silloin kuin fossiiliset polttoaineet syntyivät, ei tainnut olla.

Joka tapauksessa öljyllä ja kivihiilellä on eri "keskimääräinen" C12/C13 suhdeluku.

C3- ja C4- kasveja on eri määriä sekoittuneena maapallolla, ruohokasvit ovat pääasiassa C4- kasveja.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #14

Jos fossiilisten polttoaineiden C12/C13 suhteet todella vaihtelisivat merkittävästi, ei koko mittauksessa olisikaan mitään järkeä. Ovatko siis tiedemiehet ihan hölmöjä vai voisiko kuitenkin olla niin, että asiasta kirjoittelevat taloustieteen kandit eivät tunne koko asiaa?

ps. Tällainen löytyi:

"Release of CO2 from fossil fuel involves combustion of coal and petroleum, most originally products of C3 photosynthesis, and which have been additionally modified slightly over time by fractionation processes
[16]. The isotopic composition of CO2 released from fossil fuel combustion, biomass burning and soil respiration are generally similar."

https://www.bgc-jena.mpg.de/service/iso_gas_lab/pu...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #16

Onhan tuota tutkittu, ja asiallisesti, ei käy kieltäminen. "A declining trend in the amber line means d13C is falling slower with time. If CO2 rise was from fossil fuel burning as per the diagram above, the rate should be increasing not decreasing.

There's a declining trend in 7 of the 8 sites I picked. The one site that does have an increasing trend in -d13C has some weird data around 2014 that may have skewed the trend (amber line)." https://planetaryvision.blogspot.fi/2015/12/declin...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #17

No nyt sitten linkitit salaliittoteorioitsijan joka selittää Apollo-lentojen olleen lavastettuja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

Toistamiseen itse asia sivutetaan.

Oleellista on nyt keskittyä dataan, joka on tunnetuista lähteistä peräisin. Analyysin osalta sinulla ei sitten ollut mitään kommenttia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #20

No katsotaan nyt sitten tarkemmin tämän Apolloskeptikon blogia. Hänen väittämänsä siis on, että koska ilmakehän co2:n kasvu on kiihtyvää, myös isotoopin C13 vähenemisen pitäisi olla sitä.

En ole varma onko premissi oikein, mutta kuulostaa ihan järkevältä.

Sitten apolloskeptikko näyttää kuvia, joiden perusteella hän päättelee C13 isotoopin vähenevän lineaarisesti. Mutta Apolloskeptikko ei ymmärrä matematiikasta sen vertaa, että hän huomaisi kuviensa käsittelevän C13/12 suhdetta. Jotta C13/12 suhde voisi laskea lineaarisesti, pitää C13 osuuden pienentyä kiihtyvästi.

Näin ollen Apolloskeptikko itseasiassa vahvistaa alussa esittämänsä premissin, hän ei vaan itse tajua sitä.

Eiköhän jatkossa haeta ilmastotietomme paremmista lähteistä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

Ilmakehän CO2 -pitoisuuden kasvu on kiihtyvä ja kasvillisuuden suosima isotooppi on kevyempi C12.

Tähän asti tiedetään varmasti, että näin on.

Pakkaa sekoittaa fossiiliset polttoaineet ja kasvillisuuden muutokset.

Isotooppi C13 osuuden pitäisi kasvaa mutta näin ei tapahdu koska ihmisperäinen CO2 on kasvillisuudesta peräisin olevaa isotooppi C12 pääosin.

Mutta siispä hän osoittaa, että d13C laskee hitaammin ajan myötä! https://3.bp.blogspot.com/-Q1NVPUytiJY/VmFP11y-dwI... ”If CO2 rise was from fossil fuel burning as per the diagram above, the rate should be increasing not decreasing.”

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Nevalinnan kirjaan liittyvä lainaus: "Asiaan liittyy monia epävarmoja seikkoja, eikä tällä hetkellä tiedetä riittävän varmasti, millainen ilmasto on 50 tai 100 vuoden kuluttua. Sen muuttuminen ihmisen toiminnan vaikutuksesta on kuitenkin tieteellinen tosiasia, ei mikään mielipidekysymys."

Jo Rion koferenssissa 1992 todettiin, että varsinaista lopullista, tieteellistä näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei ole. Sitä ei ole vieläkään. On vain hypoteettiset, IPCC:n omaksumat ilmastomallitutkimukset, joiden perusteella vielä Pariisinkin sopimus on syntynyt. Oma käsitykseni on, että Pariisin sopimuksen mukaiset päästövähennykset tulevat aiheuttamaan lähinnä vain menetyksiä Kioton protokollan mukaisten päästövähennysten tapaan.

Olen aikaisemmissa puheenvuoroissa jo todennut, että hallituksellamme pitäisi olla vaihtoehtoinen strategia, jonka mukaisesti päästövähennysten tuottamista menetyksistä päästäisiin eroon.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Jos CO2 lämmittää ilmakehää niin ihmisen vaikutus on hirvittävä 0.02°C. Kamalaa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ilmastonmuutos tekosyyllä tyhjennetään yhteinen lompakko, niin ettei petoksen tekijät joudu itse vastuuseen huijauksestaan. Poliitikot eivät ole mitään järjen jättiläisiä, niitä on tässä asiassa ollut helppo kusettaa. On saatu syöttötariffi tuulivoimalle ym. päästörajoituksia omien itsekkäiden syiden takia ja huuhaa käy kaupaksi ettei maailma huku tms. kuviteltujen pelkojen takia.

Jaakko Laurila: Ilmastonmuutoksen tutkijoiden keskuudessa vallitsee 97 %:n yksimielisyys ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta:
Kerrotaanpa tässä joutessaan mistä tuo satu "97% tutkijoista on tullut", se tehtiin näin:
10257 American Geophysical Union:in jäsenelle lähetettiin kaksi kysymystä sisältävä kysely vuonna 2009:
1. Kysymys: Uskotteko että lämpötilat ovat merkittävästi nousseet tai laskeneet, sitten 1800 -luvun, vai suhteellisen samoina?
Jatkoon pääsi jos sanoi uskovansa merkittävään muutokseen. 7000 tiedemiestä reputti ja vastasi että ei merkittävää muutosta.

2. Kysymys: Onko mielestänne ihmisellä merkittävä osuus muutoksessa?
3000 jäljelle jääneestä 82% oli tätä mieltä, mutta missään ei oltu määritelty mikä on "merkittävää".
Mutta nyt alkaakin se hauska vaihe. Nyt jäljellä oli 2460 vastaajaa. Ellei näistä vastaajista, vastaaja ollut julkaissut yli puolta tutkimuksistaan ilmastotieteestä, hänet nakattiin ulos.
10257:stä vastaajasta jäi jäljelle 77. Siis 77. Näistä tietenkin lähes kaikki olivat henkilöitä jotka ovat tehneet tutkimusta IPCC:n tai kansallisen tahon tilaamana IPCC:lle, koska kukaan muu ei ilmastotutkimusta ole aiemmin eikä tuolloinkaan rahoittanut.
Näistä 77 tiedemiehestä kaksi ei tukenut näkemystä, joten tulokseksi julkaistiin 97,4%

Eli kuulemanne väite että "97% tiedemiehistä" on sitä tai tätä mieltä, perustuu siten 75 tiedemieheen, jotka olivat tehneet suoraan tai välillisesti tutkimusta IPCC:lle.
Siis tämä huima konsensus oli 75 henkilöä, 10180 mielipidettä jätettiin huomioimatta.

Suositus: Älkää hyvät kansalaiset uskoko mitä teille sanotaan, vaan tarkistakaa itse.
https://www.forbes.com/sites/larrybell/2012/07/17/...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Eli Heimosella hyvä kirjoitus.
No luonnossa savanneista syntyy aavikoita ja sitten aavikoista autiomaita
Kun sateet savanneilla vähenee , syntyy aavikoita. Ja sitten autiomaita.

No autiomaat taas syntyvät ilmaston tilanteen vaikutuksesta.
Päiväntasaajalla on lämmintä ja sieltä sitten ilma kohoaa ylös virtausten avulla ja samalla viilenee ja sitten kosteus tiivistyy sateeksi ja kohonnut ilma kuivuu.

Kuivunut ilmamassa kulkee kohti napoja ja painuu 15--30 leveysasteilla maahan, maan pinnalle siis.
Sitten sinne muodostuu korkeapaine.
Ja kun maanpinnalle ilma painuu, se lämpenee ja sitoo kosteutta eli silloin ilma kuivattaa maaperää ja kasvillisuus sitten kärsii ja näin mennään kohti autiomaita ja aurinko sitten paistaa kuumasti ja lämmöt sitten nousuu kuumaksi ja näin ne autiomaat syntyvät. Afrikka, Arabia,Australia, Etelä-Amerikka

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Heimosen tulos antropogeenisen (=ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt) hiilidioksidin (CO2) määrästä ilmakehässä on ollut usein esillä täällä Usarissa. Kirjoitan asiasta tällä kertaa vähän pidemmän kommentin. Olen julkaissut kaksi artikkelia CO2:n kierrosta ilmakehän, meren ja kasvillisuuden välillä sekä kirjoittanut asiasta yhden blogikirjoituksen: http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218673-i...

Heimonen väittää, että vain 4 % vuotuisista CO2-päästöistä jää ilmakehään. Bruttotasolla päästöt ovat olleet jo viisi vuotta tasolla 10 gigatonnia hiiltä (GtC). Noin vuodesta 1960 lähtien tästä määrästä keskimäärin 55 % näyttää jäävän ilmakehään ja 45 % imeytyy meriin ja/tai kasvillisuuteen. Ilmakehän CO2-määrästä vaihtuu vuosittain noin neljäsosa eli määrässä mitattuna 200 GtC per vuosi. Emissioiden määrä on siis vain 5 % siitä CO2-määrästä joka virtaa ilmakehän läpi vuosittain.

Oman CO2-kiertomallini luvut antropogeeniselle CO2:lle ovat vuodelle 2013 mitattuina ja/tai laskettuina: emissiot 9,9 GtC, meriin 5,6 GtC, kasvillisuuteen 2,5 GtC (maapallo vihertyy) ja ilmakehään jäi 1,8 GtC. Koska meriin on jo imeytynyt antropogeenistä CO2:ta, niin meren sekoittumiskerrokseen absorboituu 6,8 GtC ja sieltä palaisi vuonna 2013 ilmakehään 1,2 GtC - netto meriin 5,6 GtC.

Ilmakehän kokonais-CO2-määrä lisääntyi määrällä, joka on 55 % emissiosta eli 0,55 * 9,9 GtC = 3,7 GtC. Tämä määrä koostuu ilmakehään jääneestä antropogeenisestä CO2:sta 1,8 GtC ja merestä palanneesta luonnollisesta CO2:sta arvoltaan 3,7 – 1,8 = 1,9 GtC. Kumulatiivinen CO2-määrän lisäys ilmakehässä vuodesta 1750 vuoteen 2013 oli 248 GtC, joka muodostuu luonnollisesta CO2:sta 181 GtC (peräisin merestä) ja antropogeenisestä CO2:sta 67 GtC (emissiot).
Miten tarkistaa tulosten oikeellisuus? Laajan mittausohjelman avulla on laskettu, että meriin oli absorboitunut antropogeenistä CO2:ta vuoteen 1994 mennessä 118 +/- 19 GtC.

Oma mallini antaa tuloksen 122.7 GtC eli virhemarginaalin sisällä. Luotettavin mittaustulos on ilmakehän antropogeenisen CO2:n määrä mitattuna permille-yksikköinä. Mallini antaa tuloksen -8,4 ‰, joka on sama kuin mitattu. Heimosen määrä antaa permille-arvon, joka on n. 7,9 ‰. Koska vuosittaiset CO2-emissiot sekoittuvat erittäin hyvin valtavan suureen CO2-määrään, on mahdotonta, että vain 4 % jäisi ilmakehään. Silloin hiilidioksidikierron ilmakehästä meriin ja kasvillisuuteen pitäisi osata valikoida antropogeeniset molekyylit lähes täydellisesti. Sitä ei tee meri eikä kasvillisuus, vaikka se suosii jossain määrin isotooppia 13C.

Erikoisin tulos on IPCC:llä. He myöntävät, että n. 45 % vuosittaisista päästöistä menee meriin, mutta silti kaikki ilmakehän CO2-lisäys vuodesta 1750 olisi antropogeenistä. Jos näin olisi, niin ilmakehän permille-arvo pitäisi olla n. -12.9 ‰. Se on kaukana totuudesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Mielenkiintoista on myös havaita, että tuo permille-arvo vaihtelee hieman eri mittauspisteiden välillä maapallolla.

Mielestäni yllä esitetty on loogisesti oikein perusteltu, ihmisperäistä CO2:ta on noin 4 % ilmakehässä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Komppaan Heikki Nevanlinnan kirjoitusta, hänellä on vuosikymmenien kokemus. Prosentuaaliset antropogeeniset muutokset eivät itseis-arvoltaan sinänsä ole relevantteja, vaan huomio tulisi kiinnittää niihin ponnisteluihin, joilla saadaan tämä lähes loputon depatti kääntymään kehittyvämpään suuntaan.

Kuka on oikeassa missäkin suureissa ei ole myöskään relevanttia, koska mittaustulokset poikkeavat liikaa toisistaan. Tarvitsemme laajamittaisen ja yleisesti hyväksytyn teorian ja empirian, joka vahvistaa yksiselitteisesti antropogeeniset muutokset, mukaan lukien myös muut muutokset ilmakehän kemiassa ja fysiikassa.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Tämä näkemys edustaa sitä kulttuurimarxilaista näkemystä siitä kun kukko ei muni niin pitää määritellä kanoiksi jotta marxilaisen politiikan mukainen ideologian toteutuisi.

Onko sinulla tullut mieleen epäilystä siitä että poliittinen ideologia ja -ismi ilmastonmuutoksen olisi vain huijausta ?

Tosi on se että tiettyjen valtioiden väkilukua pitää alkaa harventaa jotta emme kuluttaisi maapallon resursseja loppuun liian nopeasti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#15

Jos kommenttisi oli tarkoitettu minulle, olen edelleen sitä mieltä, että antropogeeniset muutokset alkavat olla huolestuttavia.

Kommentoin lähinnä edellisiä kommentaareja, joissa mittaustulokset ja analyysit ovat liian poikkeavia. Siksi tarvitaan yleisesti hyväksytty ja yhtenevä teoria ja empiria, jotta antropogeeniset muutokset, -mukaan lukien koko ilmakehän fysiikassa ja kemiassa haitallisiksi todetut yhdisteet ja saada nämä kuriin. Tavoitteena tulisi olla pyrkimys löytää ne keinot, joilla voimme estää ilmastonmuutoksen vauhdin lisääntyminen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Arolle kommenttiin 15. Permille-arvot vaihtelevat jonkin verran mittauspisteestä riippuén, mutta ei sen enemmän kuin CO2-pitoisuudetkaan:

http://scrippsco2.ucsd.edu/graphics_gallery/isotop...

Etelänavan arvot ovat hieman alemmat kuten on laita CO2-pitoisuuksissakin. Muuten tulokset ovat vakuuttavasti yhtäpitäviä.

Permille-arvot ilmakehässä on helppo laskea karkeasti kaavalla Permille = Cant * (-28) + Cluonn * (-7). Cant tarkoittaa antropogeenisen CO2:n määrää ilmakehässä ja Cluonn tarkoittaa luonnollisen CO2:n määrää ilmakehässä. Tällä hetkellä ilmakehän CO2-määrä on aika tarkkaan 845 GtC. Heimosen mukaan siitä on antropogeenistä 4 % eli n. 34 GtC ja minun mallini mukaan n. 67 GtC ja IPCC:n mukaan 245 GtC. Siitä vaan laskemaan, mikä tulos antaa lähemmäksi mitattua arvoa keskimääräistä -8,5 promillea (korjattu klo 18:40). Olen käyttänyt tukmuksissani hieman tarkempaa kaavaa.

Permille-arvo -7,0 promillea on luonnollisen CO2:n arvo ja permille-arvo -28 promillea on kasvillisuuden ja fossiilisten polttoaineiden permille-arevo.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Jottei oleellinen unohtuisi, niin CO2:n lämmitysvaikutus perustuu kokonais CO2-määrään, jolloin sen koostumuksella, onko se antropogeenista vai luonnollista, ei ole mitään merkitystä. Merkitystä on tietenkin sillä tiedolla, mikä on ihmisen osuus ilmakehän CO2-pitoisuuden nousussa. Omien tutkimuksieni mukaan se johtuu lähes täysin ihmisestä, vaikka sitä antropogeenista CO2:ta löytyy yllättävän vähän ilmakehästä. Mutta kaikki lähtee liikkeelle CO2-emissioista eikä valtamerten lämpötilan nousu pysty selittämään tapahtunutta CO2-pitoisuuden nousua ilmakehässä. Lämpimämpi valtameri pystyy sitomaan vähemmän CO2:ta ja se näkyy vuoden 2016 CO2-pitoisuuden nousuna 3,38 ppm vuodessa, kun edellinen vuosi oli 2,18 ppm.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Merkitystä on tietenkin sillä tiedolla, mikä on ihmisen osuus ilmakehän CO2-pitoisuuden nousussa. Omien tutkimuksieni mukaan se johtuu lähes täysin ihmisestä, vaikka sitä antropogeenista CO2:ta löytyy yllättävän vähän ilmakehästä. Mutta kaikki lähtee liikkeelle CO2-emissioista eikä valtamerten lämpötilan nousu pysty selittämään tapahtunutta CO2-pitoisuuden nousua ilmakehässä".

Liitukaudesta tähän päivään valtamerien pintalämpötila on rajusti alentunut. Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, päiväntasaajaseudun pintavedet ovat jäähtyneet pari astetta ja valtamerien pohjoisimmat ja eteläisimmät pintavedet ovat jäähtyneet jopa parikymmentä astetta, mistä sitten on seurannut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden putoaminen noin 1500 ppm:stä nykyiseen noin 400 ppm:ään.

Kuten olen aikaisemmissa puheenvuoroissani jo usein todennut, geologiset ja viimeaikaiset havainnot osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

Kuten olen useaan kertaan täälläkin todennut, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikaisen kokonaisnousunkin aiheuttama ilmaston lämpeneminen on niin vähäistä, ettei sitä ole voitu 'erottaa nollasta'.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Liitukaudesta tähän päivään valtamerien pintalämpötila on rajusti alentunut. Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, päiväntasaajaseudun pintavedet ovat jäähtyneet pari astetta ja valtamerien pohjoisimmat ja eteläisimmät pintavedet ovat jäähtyneet jopa parikymmentä astetta, mistä sitten on seurannut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden putoaminen noin 1500 ppm:stä nykyiseen noin 400 ppm:ään."

Em. tekstissä puhuin valtamerien pintävesien jäähtymisestä, mikä oli virheellistä. Se täytyy korvata ko. alueiden keskilämpötiloilla. Esim. kirjassaan Maapallon ilmastohistoria sivulla 140 Juha Pekka Lunkka sanoo: "Geologiseen aineistoon perustuva lämpötilamallinnus osoittaa, että päiväntasaajan alueella maapallon keskilämpötila oli muutaman asteen korkeampi kuin nykyään, kun taas maapallon polaarisilla alueilla se oli 20-40 astetta korkeampi".

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olen samaa mieltä, että maapallon historiasta löytyvät CO2-tiedot ja lämpötilatiedot on tulkittavissa niin, että lämpötilanmuutos edeltää CO2-muutosta eikä päinvastoin.

Toinen juttu onkin sitten se, kuinka paljon CO2 voi ylipäänsä lämittää ilmastoa. Omien tutkimusteni mukaan CO2:n osuus kasvihuoneilmiössä on vain n. 13 %. CO2:n vaikutus nykyilmakehässä on varsin vaatimaton, koska sen paras vaikutus on konsentraatioalueella 0-100 ppm. IPCC:n malli antaa aika tarkkaan 200 % liian korkean arvon. IPCC:n ilmastoherkkyysarvo on 1.8 astetta, mutta se on todellisuudessa vain 0,6 C. Siksi tällä hetkellä IPCC:n malli antaa n. 50 % liian korkean lämpötilan. Auringon aktiivisuus on saavuttanut lakipisteensä ja nyt mennään alamäkeä. Se näkyy lämpötiloissa tulevina vuosina.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No niin Mr. Ollila. Aivan. Juha Lunkkakin kirjassa Maapallon Ilmastohistoria kertoo sillai, että lämmöt pitäs ensin nousta ja sitten perässä hiili co2, joka sitten johtuu hiilen kierrosta ja siitä miksi hiitä co2 yleensä tulee ilmaan eli siis miksi lämpenee ilmasto ja miksi tulee hiiltäco2 ilmaan, kun Ollilakin hengittää ja sillai pukkaa hiiltä co2 ilmaan. Professori, edesmennyt, Ilkka Hanski kertoo kirjassa Ekologia sivulla 63 että eniten hiiltä co2 pukkaavat ilmaan eläinten hengitys ja hajottajat, kun luonnossa on tuottajat ja kuluttajat ja hajottajat. Esim Välimeren ilmasto voi tarkastella ja siellä nytkin voi lämmöt nousta jopa +40 asteeseen ja keskilämpö on +25 ja nyt on vain hiiltä saamani viimesen tiedon mukaan 407ppm ja silti Välimeren ilmastossa lämmöt pyörii suunnilleen samaa lukemaa kuin liitukaudella, mutta muistaakseni liitukaudella oli ilmassa paljon enemmän hiiltäco2

Lieko Välimeren ilmastoon vaikuttaa se, että siellä on metsät hakattu muutaman tuhannen vuoden aikana ja nyt siellä on pensaita ja vuoristoissa metsää ja ei kovin ole aluskasvillisuutta laiduntamisen takia Vai?

Muistaakseni Juha Lunkka pohtii sitä kirjassa, että tunteeko ihminen hyvin hiilen kierron nyt

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Ollila: "IPCC:n ilmastoherkkyysarvo on 1.8 astetta, mutta se on todellisuudessa vain 0,6 C".

Ollilan arvio näyttää sopivan lähelle Judith Curryn arviota:

Lainaus aikaisemmin kirjoittamastani:
"Kun ihmisen aiheuttamaksi uskotulle lämpenemiselle ei todellisuudesta näyttöä ollut olemassa, asiaa lähdettiin ratkaisemaan omaksumalla hypoteettisina pidettäviä ilmastomallituloksia. Ongelmana oli kuitenkin itse mallien lisäksi myös asianmukaisten, tarvittavien parametrien eli muuttujien löytäminen. Kun sellaisiakaan ei saatavilla tarpeeksi ollut, puuttuvat parametrit haettiin kehäpäätelmin. Siinä mm. virheellisesti oletettiin, että koko CO2-pitoisuuden viimeaikainen nousu ilmakehässä on ihmisperäisten CO2-päästöjen aiheuttamaa. Kun niiden perusteella sitten on arvioitu ilmaston herkyyttä – so. lämpötilan nousu kun CO2- päästöt kaksinkertaistuvat – on tulos erittäin epätarkka ja liioitteleva. Esim. Judith Curry ja kumppanit ovat ilmaston herkkyydeksi todellisuudesta havaittujen lämpötilojen perusteella saaneet vain noin puolet tuosta IPCC:n omaksumasta arvosta. Nir Shaviv, joka pitää tärkeänä omakohtaista tarkkaa tutkimusta asiasta, on tullut samaan tulokseen kuin Judith Curry: IPCC:n omaksumiin ilmastomallituloksiin perustuvat tulokset ilmaston herkkyydestä ovat epätarkkoja ja liioiteltuja. Kun IPCC:n omaksuma ilmastoherkkyys on keskimäärin noin 3 Celsius-astetta, Judith Curry'n ja kumppaneiden arvot ovat vain noin puolet siitä. Edelleen Scafetta on arvioinut sen pienemmäksi kuin 1 aste, Lindzenin arvio on pienempi kuin 0,5 astetta ja Wojick, Arrak etc arvioivat, että sitä ei pysty erottamaan nollasta. Edellä esittämani perusteella minä itsekin kuulun tuohon Wojick'in ja Arrak'in joukkoon."

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kyllä muistiinpanojeni mukaan Välimerellä ja sen ilmastossa oli liitukaudella 144-65 milj v sitten enemmän hiiltä co2 ilmassa ja hurjasti enemmän ja silti lämmöt olivat silloin suunnillee samat kuin nytkin eli 35--+40 maissa. Välimeren ilmastossa on nytkin keskilämpö +25 ja voi nousta lämpöpiikki jopa +40 ja talvellakin +10 yli lämpöö eli hiiltä nyt on vain 407ppm pallossa

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

On hyvin valitettavaa, että polemiikkia syntyy edelleenkin siitä, ketkä ja missä ovat saaneet toisistaan poikkeavia arvioita ja konsensukseen ei vieläkään olla päästy ja IPCC:n julkaisemista arvioista ollaan kyetty tekemään oikeita analyyseja, vaikka heidän julkaisemat arviot tuntuvat olevan hyvin kyseenalaisia.

Miltä pohjalta ilmastotiedettä tulisi analysoida, jos kansainväliset ilmastopaneelit sitä jo analysoivat ja jos data on jo pielessä, siltä perustalta ei parempaa saada aikaiseksi.

Ilmastonmuutoksen problematiikka jakaa jatkuvasti tieteen tekijöiden analyyseja ja mittauksia puolesta ja vastaan, koska metodit ovat erilaisia ja niitä on liikaa.

Kasvihuonekaasut sitovat lämpöenergiaa, riippuen kasvihuonekaasujen atomaarisesta rakenteesta, sen lämpökapasiteetti lisääntyy.

Lämpökapasiteettia vähentämällä, kasvihuonekaasujen pitoisuutta tulee myös vähentää, jotta lämpöenergia saadaan vapautettua.

Jos ilmakehän lämpötila on korkeampi kasvihuonekaasukerroksen rajapinnassa, lämpö luonnollisesti siirtyy tämän kerroksen läpi, jolloin lämpötilaero tasaantuu ja vice versa.

Kasvihuonekaasut lämmittävät ilmakehää, ilmakehä lämmittää kasvihuonekaasuja.

Kysymys on vain lämpötilaeroista ja mihin suuntaan lämpö on kulloinkin siirtymässä.

Kun ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut ovat sekoittunut ilmamassaan, lämpötilaerot ovat myös tasoittuneet, mutta ns. absoluuttilämpötila on noussut lämpökapasiteetin lisääntyessä.

Avaruuteen haihtuva lämpömäärä vähenee ja hidastuu, kasvihuokaasujen aiheuttaman viiveen seurauksena.Tämä viive on oleellinen tekijä maan nettolämpöä analysoitaessa.

Lämmön siirtymisen vauhti kaasusta toiseen on siis avain asemassa.

Mitä hitaampi vauhti, sitä hitaammin ilmäkehässä oleva lämpöenergia haihtuu avaruuteen ja sitä enemmän ilmakehä lämpenee.

Kasvihuonekaasuja tulee siis vähentää, jotta maan nettolämpö saadaan tasapainoon. Jos ihminen voi siihen vaikuttaa, -niinkuin pitäisi, miksi siihen ei ryhdyttäisi.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No täällä on hyviä kirjoituksia. No jos on kuiva ilma, se painuu maanpinnalle ja lämpenee ja sitten vettää kosteutta maasta. Päiväntasaajan ilma nousee virtuksien johdosta ylös ensin, mutta ensin ilma lämpenee päiväntasaajalla ja sitten nousee ylös ja alkaa viiletä.Eli tässä sitten syntyykin jo lämpötilaeroja.Kohonnut ilma kuivuu ensin.Ja sitten laskeutuu maanpinnalle ja lämpenee ja imee kosteutta.Kuivunut ilma kulkee kohti napoja.

Kun ilma päiväntasaajalla ensin lämpenee ja sitten nousee ylös se viilenee ja ja kosteus muuttuu sateeksi ja ilma sitten taas kuivuu.Sadehan on sitä että vesipisarat tarttuu johonkin hiukkaseen ja sillai sitten voivat sataa alas. Vesipisarat tarttee siis jonkin kiinnityksen johon voiva kiinnittyä ensin. Puolet ilmastosta on aina pilvessä suunnilleen ja varsinkin kaupungeissa on pilviä ja ne sitten taas jäähdyttää ilmaa jne.

Ja kaupungeissa asuu suunnilleen puolet ihmiskuntaa nyt väestöstä ja ihmiset asuvat sillai että rannikolta noin 100km niin tuolla alueella asutaan yleensä maailmassa eli rannikolta mennään 100km ja siinä välissä sitten asutaan

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nämä Kalilfornian metsäpalohan johtuvat siitä, että siellä on Välimeren ilmasto kuten Kreikassa ja Chilessä jne.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset