LauriHeimonen

Syihin ja seurauksiin liittyvä logiikka

Jouni Aro mm.toteaa tässä ketjussa, että Suomea ja eri tieteenaloja edistämään sekä ilmastomuutosta käsittelemään pitää asettaa sellaisia neuvottelijoita, jotka pystyvät loogiseen päättelyyn. Ymmärrän tämän tarkoittavan todettuihin syihin ja/tai seurauksiin perustuvaa logiikkaa uuden tiedon hankkimiseksi, mitä aikaisemmassa blogissani olen kutsunut pragmaattiseksi logiikaksi. Tällainen pragmaattinen logiikka puuttuu esim Pariisin sopimuksen perusteista, kun siellä ihmismisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaamista uskonvaraisesti pyritään perustelemaan IPCC:n omaksumilla, hypoteettisina pidettävillä ilmastomallituloksilla.


 

Esitän tässä nyt eräät, omat havaintoni, jotka aikaisemmin esittämäni lisäksi loogisesti tukevat käsitystäni, minkä mukaan ilmakehän hiilidioksidin kokonaispitoisuuden – sen ihmisperäisestä osuudesta puhumattakaan – vaikutus kasvihuonekaasuna ilmaston lämpenemiseen on huomaamattoman vähäinen.


 

Nytkin syyskesällä esiintyy Suomessakin satunnaisesti hallaa ja pientä pakkasta öiseen aikaan. Olen pannut merkille, että toisinaan omalla, vakiollisella lentokorkeudellaan lentävien suihkukoneiden pakokaasut aiheuttavat vesihöyryn tiivistymisestä johtuvan pilvivanan, mutta toisinaan eivät. Olen huomannut, että syyskesän yöhallaa voi esiintyä silloin, kun illalla eivät suihkukoneet ole, muuten pilvettömällä taivaalla, pakokaasuillaan saaneet aikaan vesihöyryn tiivistymisestä johtuvia pilvivanoja. Sensijaan, jos illalla, muuten kirkkaalla taivaalla, suihkukoneen pakokaasut saavat vielä illansuussa aikaan noita vesihöyryn tiivistymisestä johtuvia pilvivanoja, näitä syyskesän yöhalloja en ole todennut.


 

Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että silloin kun pilvivanoja suihkukoneen vesihöyrypitoisesta pakokaasulisäyksestä syntyy, ilmassa on jo ennestään runsaasti vesihöyryä, mikä kasvihuonekaasuna pystyy syyshallan estämään. Sensijaan, jos näitä vesihöyryn muodostamia pilvivanoja eivät suihkukoneen pakokaasut saa aikaan, ilman vesihöyrypitoisuus on lähtökohtaisesti niin matala, ettei suihkukoneenkaan aiheuttama vesihöyryn lisäys riitä pilvivanoja synnyttämään. Tämä lähtökohtaisesti matala ilman vesihöyrypitoisuus ei vähäisen kasvihuonekaasuvautuksensa takia pysty sitten hallaakaan estämään, mihin ei myöskään kohonnut viimeaikainen ilmahehän hiilidioksidipitoisuuskaan näytä pystyvän, sen vaatimattomasta ihmisperäisestä osuudesta puhumattakaan.


 

Olen myöskin ymmärtänyt, että kuumilla ja kuivilla Afrikan savanneilla – kuiva ilmasto tähän mukaanluetuna – yölämpötila voi laskea nollan tienoille vaikka se päivällä voi olla 50 asteen tienoilla. Tämäkin todistaa siitä, että pelkkä nykyinenkään ilman hiilidioksidipitoisuus ei omalla, vaatimattomaksi osoittautuvalla kasvihuonekaasuvaikutuksellaan pysty havaittavasti ilmaston lämpötilaan vaikuttamaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Virhepäätelmien klassikko: sään ja ilmaston sekoittaminen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vesihöyry kyllä vaikuttaa molempiin, ilmastoon ja säätiloihin.

Vesihöyry on tunnetusti tärkein kasvihuonekaasu, tosin verotuskohteena ei ehkä yhtä hyvä kuin hiilidioksidi. Hiilidioksidia lasketaan nyt jo maittain ja per henkilö, Suomi on listalla aika korkealla Saksan tasolla, kuitenkin USAn alapuolella per henkilö mitattuna, kts. linkki! https://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=en_atm_co2e_pc&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=country:NOR:USA:SWE:CHN:BRA&ifdim=region&tdim=true&hl=en_US&dl=en&ind=false#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=en_atm_co2e_pc&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=country:USA:SWE:CHN:BRA:FIN&ifdim=region&tdim=true&hl=en_US&dl=en&ind=false

”Water vapor plays a role in cirrus cloud formation, which impacts Earth’s radiation budget. High thin cirrus clouds may cool the surface while producing a net warming in the stratosphere by absorbing outgoing longwave radiation in the atmosphere (Lee et al., 2009).” http://www.atmos-meas-tech.net/9/4295/2016/amt-9-4...

”Vesihöyryllä on rooli höyhenpilvien muodostumisessa, mikä vaikuttaa maapallon säteilybudjettiin. Korkealla olevat ohuet untuvapilvet voivat jäähdyttää maanpintaa samalla tuottaen nettolämpenemistä stratosfäärissä imemällä maanpinnalta lähtevän pitkäaaltoisen säteilyn ilmakehässä (Lee et al., 2009)”

”Water vapor is the most abundant and important greenhouse gas in the atmosphere and contributes to many processes and feedback mechanisms (Dessler et al., 2008). Though the vast majority of this highly variable invisible gas is found near the surface, water vapor in the upper troposphere and stratosphere can significantly influence climate (Held and Soden, 2000).”

”Vesihöyry on yleisin ja tärkein kasvihuonekaasu ilmakehässä ja se edesauttaa monia prosesseja ja palautemekanismeja (Dessler et al., 2008). Vaikka suuri osa tästä erittäin vaihtelevasta näkymättömästä kaasusta löytyy läheltä maanpintaan, vesihöyry ylemmässä troposfäärissä ja stratosfäärissä voi vaikuttaa merkittävästi ilmastoon (Held ja Soden, 2000).”

Tuossa vielä ilmakehän eri kerrostumien lämpötiloista mittauksia.
http://www.remss.com/measurements/upper-air-temper...

http://images.remss.com/msu/msu_time_series.html

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kiitos tuosta lentokonevanalogiikasta. Olen jo monena vuonna havainnut, että joskus noin elokuun paikkeilla on välillä sellaisia päiviä, jolloin vanoja esiintyy valtavan paljon enemmän kuin tavallisesti.

Mitä ilmaston lämpenemiseen tulee, niin mieleen nousee vanha kansanviisaus: "Lisänä rikka rokassa." Eli hiilidioksidimäärän kasvu voisi periaatteessa vaikuttaa jonkin verran, vaikkei se olisikaan suurin yksittäinen kasvihuoneilmiötä aiheuttava asia.

Syyn ja seurauksen logiikan kannalta mielenkiintoinen kysymys on tietysti se, kasvattaako ilmaston lämpeneminen ilmakehässä olevan hiilidioksidin sitomista kasveihin ja jos niin missä määrin, sekä kasvattaako ilmaston lämpeneminen maaperästä ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää. Joku sanoi joskus, että kun tundran ikirouta sulaa, niin metaania vapautuu ilmakehään.

Niin kuin asia paikallisella murteella ilmaistaan, siin o nii mont mones.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Joku sanoi joskus, että kun tundran ikirouta sulaa, niin metaania vapautuu ilmakehään."

Jos haluat kaivan metaaniin liittyvän selvityksen esille.

Metaani on siitä erilainen kasvihuonekaasu, että se ei paljoa liiku maanpinnan suuntaisesti vaan nousee vertikaalisesti ylös stratosfääriin ja auringon ultraviolettisäteily hajottaa sen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset