LauriHeimonen

PUUTTUUKO HALLITUKSELTA VAIHTOEHTOINEN STRATEGIA ILMASTONMUUTOKSEN OSALTA?

Olen edellisessä US-puheenvuorossani kirjoittanut: ”Hallituksen strategisella johtamisella ymmärretään osaavaa johtamista. Sillä ymmärretään myös strategian korvaamista vaihtoehtoisella strategialla silloin, kun alkuperäinen strategia ei toimi.”

Sipilän hallituksen strateginen johtaminen näkyy mm. yhteiskuntasopimuksen käsittelyssä. Siinä etusijalla on osapuolten keskenäinen sopiminen. Jos tämä epäonnistuu, strategisena vaihtoehtona on demokraattinen päätös. 

Esimerkkinä strategisesta johtamisesta ovat myös hallituksen ajankohtaiset suunnitelmat ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja ilmastonmuutoksiin sopeutumisesta. Siinä näen kuitenkin perusvirheenä sen, että ilmaston lämpeneminen ja sään ääri-ilmiöt on olettamuspohjaisesti rajattu pääasiallisesti ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen hallitsemaksi. Pariisin joulukuun konferenssikin näyttää keskittyvän lähinnä toimenpiteisiin hiilidoksipäästöjen pienentämiseksi, mistä keinolla millä hyvänsä viimeinkin yritetään saada jonkinlainen sopimus aikaan. Koska vieläkään ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta lämpenemisuhasta ei asianmukaista, todellisuudesta tehtyihin havaintoihin perustuvaa näyttöä ole olemassa, näen hallituksella olevan tarve luoda vaihtoehtoinen strategia luonnollisiin ilmaston muutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseksi.

Vaikka monimutkaiset ilmasto- ja sääilmiöt ovat kenelle hyvänsä vaikeita tajuta, kummastakin seuraavasta kahdesta valitsemastani tosiasiasta voi maallikkokin helposti ymmärtää, että ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä aiheutuvat vaikutukset ilmaston hiilidioksidipitoisuuteen ja lämpenemiseen ovat mitättömän pieniä:

 1) Luonnonlakien mukaan kaikki hiilidioksipäästöt ilmakehään ja kaikki hiilidioksidiabsorptiot ilmakehästä muuhun ympäristöön yhdessä määräävät, mille tasolle hiilidioksipitoisuus ilmakehässä asettuu. Kun esim. hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat suurempia kuin hiilidioksidiabsorpiot ilmakehästä muuhun ympäristöön, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee. Kuinka paljon tässä nousussa on ihmisperäistä hiilidioksidia, määräytyy sen mukaan, mikä ihmisperäisen hiilidioksidin suhteellinen osuus on hiilidioksidin kokonaispäästöissä. Kun hiilidioksidin kokonaispäästöissä viimeaikoina on ollut noin 4 % ihmisperäistä hiilidioksidia, on viimeaikoina ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussakin ollut ihmisperäisen hiilidioksidin pitoisuus vain tuo noin 4 %, mikä on mitättömän pieni verrattuna ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noin 96 %:n luonnolliseen nousuun.

 2) Viimeisen lähes kahden vuosikymmenen aikana ilmaston lämpenemistä ei ole havaittavasti tapahtunut, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus näkyy jopa lievästi kiihtyen nousseen. Tämä osoittaa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu ei ilmakehän lämpenemistä hallitse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Jos ihminen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, tulisi muuttoliike kieltää kääntöpiirien väliltä kohti napapiirejä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Puhdasta denialistista asiantuntematonta roskaa:

"Koska vieläkään ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta lämpenemisuhasta ei asianmukaista, todellisuudesta tehtyihin havaintoihin perustuvaa näyttöä ole olemassa"

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159915-ilmas...

1) http://www.skepticalscience.com/images/Carbon_Cycl...

2) http://www.carbonbrief.org/has-global-warming-stopped

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kasvihuoneilmiön maapalloa lämmittävä vaikutus heikkenee ns. negatiivisen lapse rate -takaisinkytkennän takia. Kts. linkit! https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_takaisinkyt...

”Both theory and climate models indicate that global warming will reduce the rate of temperature decrease with height, producing a negative lapse rate feedback that weakens the greenhouse effect.” https://en.wikipedia.org/wiki/Climate_change_feedback

http://edberry.com/SiteDocs/2015/10/KK-Fig-2A.png
https://pbs.twimg.com/media/CU8V8-9VAAERJIW.png

http://edberry.com/blog/authors-climate/kyoji-kimo...
Kimoto’s paper is now open to scientific review.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Kun katselin jonkin aikaa sitten tätä käyrää, se viimeisin nousu tässä vuodessa (2015) ei vielä näkynyt!

GISS Fig. C:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v3/Fig.C.pdf

Tapani Lahnakoski

Kannattaa siirtyä noista GISS:n "mittauksista" luotettavampiin lähteisiin, kun heillä ei ole mittareita arktikassa juuri ollenkaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mistä on laskettu se 96% hiilidioksiidin luonnollinen nousu? Mikä sen aiheuttaa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kts. blogistin aikaisemmat kirjoitukset puheenvuorossa, pohjoisten merien pintavesien lämpeneminen.

Tapani Lahnakoski

Nämä Laurin "laskelmat" perustuvat pelkästään hiilidioksidin luonnolliseen kiertoon ilmakehä <=> biosfääri. Pitäisi kuitenkin ihan laskea, miten tuo arktisten vesien jonkinlainen lämpeneminen vaikuttaa hiilidioksidin liukoisuuteen.

Jopa yhden asteen muutos lämpötilassa vaikuttaa liukoisuuteen 0,16 g/ kg vettä. Jos oletamme vaikka tuhannen neliökilometrin alueen merivettä 500 m:n paksuudelta lämmenneen jopa yhden asteen, niin maksimissaan päästöt olisivat korkeintaan n. 8x10^13 kiloa, mikä olisi n. 4 % ilmakehän hiilidioksidimäärästä, jos meriveden oletetaan olevan kyllästyspisteessä CO2:n suhteen, muussa tapauksessa vähemmän.

Eiväthän ne edes voi olla kyllästyneitä, koska merivirrat tulevat arktikaan koko ajan jäähtyvinä. Trooppisilta alueilta lähtevinä merivesien CO2-pitoisuus voi olla vain runsas kymmenesosa siitä, mitä kylmät vedet voivat sitoa.

Keskimäärin vuodessa ei kyllä noin suurta aluetta ole jäättömänä, joten lämpötilakaan ei ole voinut siellä nousta. Lämpöisemmillä alueilla liukoisuusmuutos on vielä reilusti pienempää.

Meriveden asteen lämpeneminen on myös utopiaa, pikemminkin puhutaan sadasosa-asteista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Ja kun Atlannin lämpeneminen on kääntynyt jo kylmenemisen puolelle! Kyllä niitä muitakin selityksiä on, tuo oli vain yksi mahdollinen, kts. kommentti #14.

Tapani Lahnakoski

Lauri pyrkii kieltämään senkin, että ihmiskunta aiheuttaisi hiilidioksidipitoisuuden kasvua ollenkaan. Kuitenkin hiilidioksidipitoisuus nousee vain puolet siitä, mitä ihmiskunta päästää jatkuvasti. Mikä on siis peruste sille, että tämä määrä ei vaikuttaisi tähän pitoisuuteen mitään?

Kuitenkin paljon tätä ihmiskunnan syyllisyyttä tärkeämpi asia on se, mikä hiilidioksidipitoisuuden optimiarvo mahtaa olla. Jos nyt lopettaisimme päästömme kokonaan, CO2-pitoisuus lähtisi laskuun samalla vauhdilla kuin se on viimeaikoina noussut, 2 ppm/y, kun vain puolet on jäänyt ilmakehään. Sadan vuoden päästä olisimme alle 300 ppm:n tasolla ja lasku jatkuisi.

Jos haluamme takaisin vaikka 280 ppm:n pitoisuuteen, mikä on globaali keskilämpötila silloin kaikkine positiivisine takaisinkytkentöineen, millä nyt pelotellaan alarmistiporukan taholta? Mikä tällä prosessilla olisi vaikutus ruokahuoltoomme?

Kuka osaa laskea, milloin kasvien yhteyttämisraja tulee vastaan, jos lopetamme päästömme kokonaan? Luultavasti olemme sitä ajankohtaa hiukan siirtäneet, mutta yksikin poikkeuksellisen kylmä jääkausi voi kaiken muuttaa, kun meri imee hiilidioksidipitoisuuden olemattomiin.

Silloin maanpäällinen elämä loppuu, mutta voinemme luotta siihen, että merissä se vielä säilyy. Siirtyisimme vain 460 miljoonaa vuotta taaksepäin ja elämä mönkisi sieltä hitaasti uudelleen maalle, jos löytyisi joku, joka pystyisi kaivamaan riittävästi hiilidioksidia ilmakehään uusien kasvilajien käyttöön. Sellaista kaivuruia ei kyllä ole tiedossa, kun ihmiskunta on kuollut.

Sitä odotellessa...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jos kierrossa oleva co2 todella loppuisi, miksi näin ei ole käynyt jo viimesten vuosimiljoonien aikana?

Hiilen geologinen kierto toimii sitä tehokkaammin, mitä enemmän ilmakehässä on hiiltä, mikä osaltaan tasapainottaa hiilen määrää. Mutta ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta geologinen kierto reagoi liian hitaasti.

Tapani Lahnakoski

Miksi ei ole tapahtunut vuosimiljoonien aikana?

Eihän noita miljoonia ole vielä mennyt kolmeakaan jääkausiaikana. Lähellä katastrofin rajaa on jo käyty. Kukaan ei tiedä, millainen jääkausi seuraava tulee olemaan. Nyt onneksi hiilidioksidia on niin paljon enemmän kuin ennen, että tämä katastrofi on siirtynyt kauemmaksi.

Jos joku pitää malleilla "osoitettua" ilmastonmuutosta suurimpana uhkana luonnolle ja ihmiskunnalle, hän on hiukan rajoittunut näkemyksessään.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #9

Tuohon jatkoksi linkki Riston uuteen postaukseen blogissaaan, joka vähän liippaa ko. aihetta.

https://roskasaitti.wordpress.com/2015/11/30/kokko...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Freeman Dyson rajoittuneisuudesta;). [ Freeman Dyson, theoretical physicist and mathematician: “The models solve the equations of fluid dynamics, and they do a very good job of describing the fluid motions of the atmosphere and the oceans. They do a very poor job of describing the clouds, the dust, the chemistry and the biology of fields and farms and forests. They do not begin to describe the real world that we live in. The real world is muddy and messy and full of things that we do not yet understand. It is much easier for a scientist to sit in an air-conditioned building and run computer models, than to put on winter clothes and measure what is really happening outside in the swamps and the clouds. That is why the climate model experts end up believing their own models.”]

[Freeman Dyson, teoreettinen fyysikko ja matemaatikko: "mallien avulla ratkaistaan virtaustekniikan yhtälöt, ja he tekevät erittäin hyvää työtä kuvatessaan ilmakehän ja valtamerten nesteiden liikkeitä. Ne tekevät erittäin huonoa työtä kuvatessaan pilviä, pölyä, kemian ja biologian alalla ja maatilojen ja metsien kohdalla. He eivät ala kuvata reaalimaailmaa mitä elämme. Todellinen maailma on mutainen ja sotkuinen paikka ja täynnä asioita, joita emme vielä ymmärrä. On paljon helpompaa tiedemiehille istua ilmastoiduissa rakennuksessa ja testata tietokonemalleja, kuin laittaa talvivaatteita päälle ja mitata mitä todella tapahtuu ulkona soilla ja pilvissä. Siksi ilmastomallien asiantuntijat päätyvät uskomaan omia mallejaan."]

Käyttäjän TommiMkinen kuva
Tommi Mäkinen

http://troublewithfilm.com/wp-content/uploads/2015...
pitääkös tämä paikkansa? Filmissä väitetään että karjasta/karjanhoidosta tulee 51% kasvihuonepäästöistä ja kaikesta liikenteestä vain 13%?
filmissä (Cowspiracy) sanotaan että luvut on YK:lta..

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä metsätalous, maatalous ja karjanhoito on paljolti vastuussa kasvihuonekaasupäästöistä. Karjatalouden metaanipäästöt ovat valtaisat ja kun metaanin kasvihuonekaasuvaikutus on 25 kertainen hiilidioksiidiin nähden, sen vuoksi en lähde kyseenalaistamaan noita lukuja.

Märehtijöiden pötsi on niin hieno mekanismi, että niistä päästöistä ei heti kohta päästäkkään. Ruohon valinnalla yms. voidaan ehkä vaikuttaa pötsin toimintaan?

No maatalous on myös ratkaisu nykyiseen tilanteeseen, sitomalla hiilidioksidia biosfääriin nykyistä enemmän kuten tapahtuu metsätaloudessa ja puutarhaviljelyssä saadaan maatalous kantamaan oma vastuunsa kasvihuonekaasuista.

Karjatalouden osalta asia on vaikea pähkinä avattavaksi, karja parantaa maan kasvukuntoa ja kerryttää maaperän hiilivarantoa, joten karjataloutta ei voi yksisilmäisesti tuijottaa ainoastaan metaanilähteenä.

Käyttäjän TommiMkinen kuva
Tommi Mäkinen

juup, laittaa mm. vihreiden touhun hiukka outoon valoon,,

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #16

Juu, kyllähän siellä on valistunutta porukkaa. Ekologisuus ja kasvisruokavaliot yms. antavat ulkoapäin vihreän kuvan vihreän aatteen kannattajista.

Kyse ei tietenkään voi olla yksittäisten henkilöiden valinnoista pelkästään. Miljardit ihmiset kun on ruokittavana, tarvitaan keinotekoista fosforia ja typpeä lisäksi! Ja hillidioksidipitoisuus ilmakehässä pitää olla riittävä, jolloin vesivarat riittävät suurempaan satoon maataloudessa. Fotosynteesi hoitaa ihmiskunnan ruuansaannin.

Ihmisetkään eivät voi alkaa syömään pelkästään kasvisravintoa noin vain, tarvitaan proteiinilähteitä lisäksi. Aikojen saatossa on kehittynyt ruohonsyöjälajisto eläimiä, jotka muuttavat tehokkaasti ruohon proteiineiksi!

Tapani Lahnakoski

Noihin metaanijuttuihin kannattaa suhtautua hyvin varauksella. Näitä niin ja niin moninkertaisia vaikutuksia näkee monenlaisia. Ne perustuvat laboratoriossa tehtyihin absorptiomittauksiin, joissa käytetään puhtaita kaasuja yksi kerrallaan eikä oteta huomioon maapallon säteilyintensiteettiä kyseisiää kaistoilla. Eikä myöskään sitä, kuinka kyllästyneet kaistat jo ovat lähinnä vesihöyryn takia.

Ks. kuva: http://wattsupwiththat.com/2014/04/11/methane-the-...

Meteenipelottelu on tästä malliesimerkki. Lisäksi väitetään, että metaania alkaa purkautua vasta jonkin lämpenemisen jälkeen ikiroudasta ja arktisista klatraateista. Mitään vasta tulevaisuudessa saavutettavaa rajaa ei ole kuitenkaan missään, koska ikiroudan rajaa on tuhansia kilometrejä Venäjällä ja Kanadassa. Jos kerranon lämmennyt, niin rajan olisi pitänyt jo liikkua merkittävästi. Mitään hirveää ei kuitenkaan ole tapahtunut. Jos routa on sulanut, suot ovat vaan alkaneet sitoa hiilidioksidia uudestaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #18

Joo, pelottelu jatkuu... Ensin hiilidioksidi ja sitten metaani... Kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan. Greenpeacen luomaa taktiikkaa?

"By the end of his documentary, Anderson concludes that there is no way to consider yourself an environmentalist while continuing to consume meat and dairy."

Kun Pariisissa päästään hiilidioksidin suhteen neuvottelutulokseen, seuraavaksi otetaan metaani jne. Kielletään lihan syönti, maidon juonti ja muut meijerituotteet ihmiskunnalle tuhoisana?

Kyseenalaistetaan länsimainen elämäntyyli pohjimmiltaan, sitähän tässä väitetään Isisin myös yrittävän tehdä iskuillaan ravintoloihin, elokuvateattereihin... Sama uskonto?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset